Uutiset - kotimaa 2001

Tietoja
Julkaistu: 12.02.2007 12.02.2007
Osumat: 7055 7055

Uutiset - kotimaa 2001


Pojan kannabiskäry sai perheen sokkiin
Lähde: Helsingin Sanomat 30.12.2001

HS raportoi ns. Lahden nopean puuttumisen mallia, josta etsitään apua huumenuorille:

Pojan kannabiskäry sai perheen shokkiin

"Kun olisi edes joku herätyskello soinut", huokasi lahtelainen Liisa-äiti parin vuoden takaista aikaa. Perheen herätti tosiasioihin vasta poliisilaitokselta tullut soitto: 17-vuotias poika oli otettu kiinni kannabiksen käyttäjänä.

"Elämä lähti seuraavien kuukausien aikana oikeille urille sen ansiosta, että tapaukseen puututtiin nopeasti. Luulin silloin, että se on normaali menetetty."

Osana nopeata puuttumista nuori vietti viikonlopun kahden erityistyöntekijän kanssa kaukana maalla mökillä. Äiti arvioi pojan tuolloin hahmottaneen sen, mikä hänen elämässään on tärkeätä.

Sittemmin tämä laittoi tulevaisuuden suunnitelmansa uusiksi ja vaihtoi koulua. Kaveripiiri muuttui.

Poika kävi jonkin aikaa seulonnoissa, käytännössä antamassa virtsanäytteen joka viikko. Liisa tiesi, että repsahtamiset ovat tavallisia. Oman pojan kohdalla sellainen tapahtui parin kuukauden kuluttua.

"Se tuntui vielä kovemmalta, sillä vanheimpain ryhmän kokoontumiset olivat jo loppuneet. Onneksi voin soittaa milloin vain sosiaalityöntekijälle johon olimme tutustuneet."


  Kannabisviljelmiä paljastui Etelä-Suomessa
Helsingin Sanomat, 15.12.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215KO17

Poliisi on paljastanut ainutlaatuisen huumeliigan, joka viljeli kannabista ja jalosti sitä huumeiksi Hämeenlinnan ja Helsingin seuduilla sekä Elimäellä. Liigan viljelmillä oli kasvamassa sato, joka olisi tuottanut 32 kiloa marihuanaa. Ammattimainen viljelyrengas paljastui Hattulasta viime elokuussa, kun poliisi takavarikoi autiotilan pellolta muovista rakennetun 240 neliön kasvihuoneen. Sisällä oli 162 kasvuvaiheessa olevaa cannabis sativa-kasvia. Ne olisivat tuottaneet 16 kiloa marihuanaa. Poliisi jäljitti samoilta tekijöiltä kolme kannabisviljelmää Helsingistä ja Vantaalta. Teollisuushalleihin ja autotalliin rakennetuissa viljelmissä oli tuotettu 12 kiloa kannabista. Viljelmä paljastui naapurin vihjeen perusteella.


Millä eroon huumeongelmasta ?
Lähde: Nuori Lääkäri 11/2001 s. 13-14.

Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja, työterveyslääkäri Jan Schugk pohtii oman työnsä antamien kokemusten kautta suomalaista käytännön huumepolitiikkaa ja huumehoidon ongelmia. Kirjoituksessaan hän päätyy pohtimaan huumepolitiikkamme peruskysymyksiä:

En uskalla vaatia huumeiden laillistamista, mutta on todella syytä pohtia, missä ongelman todelliset juuret ovat. Onko huumeiden saatavuus todellinen ongelma, vai onko niiden kriminalisointi aiheuttanut meille perspektiiviharhan? Olisiko alkoholi mielestämme nykyistä vaarallisempaa, jos sen käyttö olisi laitonta ja hoitoon uskaltautuisivat hakeutua vain ne joilla ei enää olisi mitään menetettävää? Ja voidaanko huumeongelmaan todella yrittää vaikuttaa yrittämällä vaikuttaa aineen saatavuuteen, vai pitäisikö ennemmin paneutua tosissaan ongelmakäytön taustalla oleviin syihin. Mutta ehkäpä juuri se onkin liian vaikeaa?


Kannabis-kylttikin vilahti itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa
Lähde: Kansan Uutiset 11.12.2001

Kansan Uutiset kertoo itsenäisyyspäivän mielenosoitusuutisessaan mieltä osoitetun myös kannabiksen puolesta ja miten siihen oli suhtauduttu itse juhlaväen keskuudessa:

Ihmetystä sen sijaan herätti, että kadulla olevien mielenosoittajien joukosta löytyi kannabis-kyltti. Protestin sanoma jäi Räsäselle (kristillisdemokraatti) siksi hieman auki.

Huumetesteistä enemmän vääriä kuin oikeita tuloksia
Lähde: Helsingin Sanomat, 15.11.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/juttu.asp?id=20011115KO10

Huumetesteissä saadaan enemmän vääriä kuin oikeita positiivisia tuloksia, laboratorioiden laadunvarmennusta tekevän Labqualityn työryhmä toteaa. Ennen johtopäätösten tekemistä tulokset pitää varmistaa, eikä kiinni jäänyttä saa leimata huumeiden käyttäjäksi.

Työryhmä laati suosituksen huumetestien tekotavasta, koska huonosti tehdyt huumetestit ovat turhia. Jo testauksen aloittaminen on mietittävä perinpohjaisesti, koska tieteellinen tutkimus ei osoita, että testeistä olisi hyötyä, työryhmän puheenjohtaja, dosentti Timo Seppälä  huomauttaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohtii oppilaitosten ja työpaikkojen huumetestausta. Siltä odotetaan vuoden lopussa näkemystä oppilaiden  ja työntekijöiden huumetesteistä. Labqualityn suositus taas opastaa tekemään testit mahdollisimman luotettavasti.
 
Huumeseulonnoissa etsitään yleensä yhtä tiettyä ainetta, eikä tulos kerro mitään  toisten aineiden käytöstä. Sitä yhtäkään ainetta ei aina löydy: esimerkiksi amfetamiinitestiltä jää huomaamatta toistakymmentä amfetamiinijohdosta ekstaasista alkaen.

Opiaattien eli käytännössä heroiinin käyttöä mittaava testi taas tunnistaa  vain morfiinin, heroiinin ja kodeiinin. Se ei huomaa muita huumekäyttöön sopivia opiaatteja, esimerkiksi heroiinista vieroitukseen käytettävää Subutex-lääkettä, jota jotkut ruiskuttavat suoneen huumeena.

Monet testit reagoivat ristiin lääkeaineiden käytön kanssa. Siksi liikahappoisuuteen otettu vatsalääke näyttää heroiinin käytöltä. Seppälä korostaakin, että morfiiniseulassa kiinni jäänyt on voinut käyttää heroiinia, mutta yhtä hyvin myös kodeiinia tai dekstrometorfaania  sisältävää yskänlääkettä tai syödä unikonsiemensämpylöitä.
 
Vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia tuloksia tulee joka testissä. Väärä positiivinen saa huumeita käyttämättömän näyttämään käyttäjältä, väärä negatiivinen taas ei saa kiinni huumeiden käyttäjää.

Jo nyt huumeiden käyttäjät tietävät, miten testejä huijataan. Timo Seppälä epäileekin, että vääristä negatiivisista tulee vielä isompi ongelma kuin vääristä positiivisista.

Väärät positiiviset eivät ole olematon joukko. Testien markkinoijat puhuvat esimerkiksi opiaattitestin 98 prosentin spesifisyydestä. Kun opiaattien ongelmakäyttäjiä on 0,1 prosenttia yli 15-vuotiaista, testi löytää 21 positiivista, yhden käyttäjän ja 20 väärää tulosta, Seppälä sanoo.
 
"Yhden testin perusteella ei pidä tehdä liikaa johtopäätöksiä", Seppälä korostaa. Kaikki uusia työntekijöitä testaavat firmat eivät kuitenkaan varmista koetta ja tyytyvät toteamaan, että testattu kuuluu riskiryhmään.

Huumekeskustelua terrorismin jälkeen
Lähde: Aamulehti 11.11.2001

Syyskuinen terrori-isku Yhdysvaltoihin tappoi hetkeksi muut uutisaiheet. Vaikka Naton katastrofaalinen operaatio Afganistanissa on yhä kesken, tilaa alkaa vähitellen olla muillekin teemoille.

On mielenkiintoista nähdä kuinka paranoidi, WTC:n romahduksen jälkeinen mieliala heijastuu yleiseen ilmapiiriin. Esimerkiksi huumekeskustelu saattaa saada maailmanpolitiikasta uutta puhtia.

Viime kesän absurdeimpia hetkiä oli, kun kokoomuksen puuhakas puheenjohtaja Ville Itälä jälleen kerran yritti kerätä hyvän miehen lisää julistamalla huumeiden turmiollisuutta. "Pehmeiden arvojen" Itälä varoitti Suomen kansaa siitä, että narkomaanit saattavat millä hetkellä hyvänsä soluttautua yhteiskuntamme ja teollisuutemme avainpaikoille ja tehdä arvaamatonta tuhoa.

Itälän mukaan on nähkääs niin, ettei huumehörhöä enää välttämättä erota kunnon kansalaisesta. Sinunkin asialliselta vaikuttava naapurisi tai työtoverisi saattaa olla narkomaani ja kansainvälisen huumeliigan jäsen. Mietipä sitä!

Itälän ja hänen hengenheimolaistensa ratkaisumalli on jo pitkään ollut kansan kattava testaus niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Sillä ei ole väliä, että pikatestit ovat epäluotettavia. Myöskään yksityisyyden suojan kaventuminen ei "kunnon kansalaisia" huoleta, koska testaushan uhkaa vain "rikollisia".

Tulee väkisinkin ikävä entistä tietosuojavaltuutettua Jorma Kuopusta. Hän vastusti hurmahenkisyyteen saakka Suomessa yleistä mentaliteettia, jonka mukaan lainkuuliaisella ihmisellä ei ole mitään salattavaa.

WTC:n raunioilla kuopuslainen ajattelu saattaa olla entistä ahtaammalla. On pelättävissä, että tulevaisuudessa kiristyvä valvonta myy yhä paremmin. Kansa kaipaa suojelua terroristeilta, huumeilta ja ties miltä - ei kuintenkaan alkoholilta, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

En puolusta päihteitä, mutta kirkasotsaisen idioottimainen huumekeskustelu käy hermoille. Huumetestien puolustajat puhuvat kuin ahdasmielisen pikkukylän ruustinnat, joiden omahyväisyydelle vetää vertoja vain heidän tietämättömyytensä. Taustalla säestää poliisien kuoro, joka tuntee asiat, mutta jonka taktiikkaan populististen paukapäiden jorina sopii hyvin.

On uskottavuuden rajamailla, että Itälän porukka edes itse pystyisi kuvittelemaan huumeista vapaan Suomen. Humoristisella pontevuudella sama joukko, joka vaati liittymistä EU:n jäseneksi ja rajojen aukaisemista taivasta myöten, kauhistelee nyt kansainvälistymisen seurauksia.

Eikös se ollut niin, että vapaassa Euroopassa piti liikkuman vain monikansallisen pääoman ja EU-Suomen eliitin? Kaiken pahan piti pysähtyä rajoille kuten ennenkin.

Maailmalla mietojen ja kovien ero on käytännön syistä jo tunnustettu pitkään. Suomessakin laki muuttui siten, että ns. pienistä huumerikoksista voidaan rangaista pelkällä sakolla. Itälän seurakunnan puheisiin vääjäämätön kehitys ei kuitenkaan vaikuta. Ilmeisesti tämä porukka ei elä tässä maailmassa - eikä siinä maailmassa, jossa heidän lapsensa elävät.

Keskeistä Itälä tyyppisessä keskustelussa on, että sen taustalla ovat nähtävissä laman jälkeisen Suomen uudistuneet arvot.

Perinteisen hyvinvointivaltion näkökulmasta huumeveikko pitäisi järjestää hoitoon ja jos mahdollista, palauttaa yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Modernissa Suomessa on toisin: koska syrjäytyminen katsotaan tehokkaan talouselämän väistämättömäksi sivutuotteeksi, ongelmaksi muodostuu roskaporukan pitäminen poissa kunnon ihmisten silmistä.

Tämän vuoksi huumetestit ovat tärkeitä. Ongelman syihin ei edes haluta puuttua, joten voimavarat ohjataan seurausten lakaisemiseen maton alle. Tässä puuhassa poliisille on lääkäriä enemmän käyttöä.

Suomi ja huumeet

Suomessa on huumepolitiikasta tullut laaja ja paljon eri tahoja työllistävä sektori. Tämä näkyy Irti Huumeista ry:n,  keskusrikospoliisin, opetushallituksen, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton ja Stakesin julkaiseman kirjan Suomi ja Huumeet. Tietopaketti huumeista uusimmassa painoksessa (3. uudistettu painos 2001 ISBN 951-96992-6-0).

Toisaalta olemme liittyneet EU:iin, jossa huumepolitiikka ja -tutkimus etenkin kannabiksen osalta etenee riuskin askelin. Tämä näkyy Timo Seppälän kannabista koskevasta tekstistä, jossa esitettyjä väitteitä hän on joutunut tuoreeltaan korjaamaan kritiikin edessä terveydenedistämiskeskuksen kampanjassa Kokototuus.com. Myöskään 1990-luvulla tapahtunut edistys lääkekannabistutkimuksessa ei ole päässyt mukaan kirjaversioon.

Myös muualla kirjan teksteissä paistaa läpi tietämättömyys EU-maissa tapahtuvasta kannabiksen uudelleen arvioinnista. Poliisin edustajat yrittävät jopa vääntää Suomesta liberaalia maata vertaamalla lakikirjoissa määriteltyjä rangaistuksia. Poliisin edustajien on kuitenkin helppo summata Suomen tilanne, että "huumausaineista voi puhua ja tietää, mutta melkein kaikki muu onkin kiellettyä" (s. 98).

Meillähän on kiellettyä ottaa julkisesti kantaa vallitsevan politiikan epäkohtiin ja suoranaisiin hölmöyksiin, kuten niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin kannabiksen luokitteluun vaaralliseksi huumeeksi.

Käytännössä EU:n tilanne on kuitenkin täysin erilainen, koska monissa maissa kannabis on luokiteltu miedoksi huumeeksi tai yksinkertaisesti on luovuttu sen käytön rankaisusta kunhan poliittinen tilanne muodostuu otolliseksi sen laillistamiseksi. Selvästi tämä painos ei ole vielä se lopullinen sana kannabiksen osalta: huumesodan ideologinen kuorrutus hilseilee hitaasti.

Liikenteen nollarajasta esitys eduskunnalle kevättalvella
Lähde: Helsingin Sanomat, 24.10.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011024KO7
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011024KO9

Eduskunta saa keväällä käsiteltäväkseen esityksen huumausaineiden nollarajasta liikenteessä. Jos esitys menee läpi, nollaraja voisi astua voimaan aikaisintaan ensi syksynä.

Huumeiden nollaraja liikenteessä tarkoittaa, että kuljettaja voitaisiin tuomita rattijuopumuksesta sen perusteella, että hänen verestään löytyy huumeita. Nykylain mukaan huumekuski voidaan tuomita rattijuopumuksesta ja määrätä ajokieltoon vain, jos hänen ajokykynsä todetaan heikentyneen ajon aikana.

Vaikka huumausaineiden nollaraja säädettäisiinkin, käytännön merkityksen arvellaan jäävän alussa vähäiseksi, sillä kunnolliset pikatestit puuttuvat. Laitteet ovat epäluotettavia, hitaita ja kalliita.

Alkoholille ei nollatoleranssia liikenneturmista huolimatta

Valmisteilla olevaan lakipakettiin sisältyy myös muutos liikennejuopumusrajoista. Rattijuopumuksen raja määräytyy joko veren tai uloshengitetyn ilman alkoholipitoisuuden perusteella.

Kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos verestä mitataan 0,5 promillea alkoholia. Nykylain mukaan vastaava raja puhalluskokeessa on 0,25 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitettyä ilmaa. Sen rajaa alennetaan, jotta se vastaisi 0,5 promillea alkoholia veressä.

Huumeessa ajo kolminkertaistunut viidessä vuodessa

Viime vuonna jäi kiinni 1 074 varsinaisia huumausaineita käyttänyttä autonkuljettajaa. Viisi vuotta aiemmin luku oli 327 kuljettajaa.

Kiinnijääneitten eniten käyttämät huumausaineet ovat amfetamiini ja kannabis. Nopeimmin ovat lisääntyneet heroiinikuljettajat: 1995 heroiinista jäin kiinni kuusi, viime vuonna  jo  237  kuljettajaa.


Päihdelääkäri: Huumetesteissä tulee paljon vääriä tuloksia. Vain osa huumeista näkyy testeissä
Lähde: Helsingin Sanomat 26.10.2001
Huumetesteistä:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011026KO14
Huumenuorista:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011026KO15

Huumetesteissä on liikaa puutteita, että niillä voitaisiin seuloa huumeiden käyttäjiä, päihdelääkäri Jaana Lepistö sanoi psykiatripäivillä Helsingissä torstaina.

"Monimutkainen ilmiö yritetään yksinkertaistaa", Lepistö huomautti. "Testien rajoitukset ovat merkittäviä. Laajat seulonnat ovat kyseenalaisia jo kustannussyistä, ja suurin osa positiivisista tuloksista tulee kokeilukäytöstä."

Kaikki huumeet eivät näy testeissä. Heroiini näkyy, mutta useimpien amfetamiinijohdosten käyttö ei. Johdoksia tulee myös koko ajan lisää, eivätkä testit pysy perässä.

Myöskään erityisen lyhytvaikutteisia nukahtamislääkkeitä tai heroiinivieroitukseen tarkoitetun Subutex-lääkkeen suonensisäistä käyttöä eivät testit saa kiinni. Parin päivän sisään osunut kannabiksen käyttö näkyy, mutta amfetamiini tai opiaatit vain lyhyen ajan.

"Testit eivät kerro paljonko ainetta on käytetty ja miten pitkään. Niiden jälkeen on tehtävä vielä iso työ", Lepistö huomautti.

Väärät positiiviset tulokset ovat Lepistön mukaan yleisiä. "Kirjoitin lausunnon sotilasuralle halunneelle pojalle, joka jäi kiinni huumetestissä ja lähetettiin kotiin. Testin tulosta ei ollut varmistettu. Poika kävi uudestaan testeissä, eikä mitään löytynyt. Hän pääsi takaisin vasta puolen vuoden viiveellä."

Pikatestejä voi myös huijata. Ennen testiä juotu vesilitra laimentaa virtsan. Internetistä voi myös tilata jauhetta, joka kynnen alle säilöttynä ja virtsapurkkiin ripautettuna sekoittaa testin.

"Näytteet on otettava valvotusti, mutta naisten virtsanäytteen ottoa ei voi valvoa sataprosenttisesti", Lepistö huomauttaa.

Testeistä ei ole edes varhaisen puuttumisen välineeksi. Huumetestiä paremman tuloksen tuo laaja kirjallinen kyselykaavake, joka antaa muutakin tietoa. Testi tavoittaa vain joka neljännen lomakkeen pohjalta epäillyn huumeiden käytön.

Lepistö korostaa testien vapaaehtoisuutta. "Yhdeksäsluokkalaiselta meni koko vuosi hukkaan testiin menoa jankatessa. Koulukuraattori kertoi perheelle lokakuussa, että nuori oli paljon poissa ja hänet haluttiin huumetestiin. Hän ei suostunut, ja vasta toukokuussa todettiin, että hän oli masentunut ja käytti kannabista. Näin ei testejä pitäisi käyttää."


Huumekoira poimii epäiltyjä kadun ihmisvilinästä
Lähde: Turun Sanomat, 22.10.2001

Viime vuosina yritykset ja kansalaiset ovat keränneet rahaa uusien koirien hankkimiseksi tullille ja poliisille. Ilmeisesti niitä alkaa olla jo liikaa, koska Turussa poliisi on alkanut käyttää niitä eettisesti ja laillisesti epäilyttävillä tavoilla haistattelemalla koiralla tavallisia kadunkulkijoita:

Turun poliisin huumeyksikön päällikön, rikoskomisario Veli-Matti Soikkelin mukaan lyhytkestoinen katuisku oli selvä menestys ja palveli kansalaisten toiveita.

Iskujen tavoitteena on kaivaa esille varsinkin huumeiden myyjiä, mutta suuri osa kärähtäneistä oli käyttäjiä. Neljältä löytyi kannabista, yhdeltä ekstaasipilleri taskusta... Viime iskussa pienistä määristä paljastui neljä ensikertalaista, joista kaksi oli naisia.

Lehti kertoo huumeiskun toteuttamistavasta seuraavaa, minkä pitäisi herättää lainkäyttöä valvovat viranomaiset tutkimaan toiminnan laillisuutta:

Ratsiassa kadulla kävelevä huumekoira merkitsee havaitsemansa kohteen ja tullin sekä huumeyksikön miehet tutkivat epäillyn.


SYL:n hallitus rinnastaa miedot huumeet laillisiin päihteisiin
Lähde: Ylioppilaslehti ja HBL 19.10.2001
http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011019/
011019sylhuumeet.html

Ylioppilaskunnissa pohditaan suhtautumista mietoihin huumeisiin

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) toimintasuunnitelmassa ajetaan mietojen huumeiden laillistamista. "Mietojen huumeiden laillisuusstatusta tulee tarkastella sallittujen päihteiden terveysvaikutusten pohjalta", SYL:n vuoden 2002 toimintasuunnitelman alustavassa versiossa sanotaan. Parhaillaan toimintasuunnitelma on lausuntakierroksella eri yliopistojen ylioppilaskunnissa.

Huumeet mainitaan toimintasuunnitelman viidennessä osassa, jossa asetetaan tavoitteita kestävälle yhteiskunnalle: "Huumeet ovat kasvava ongelma yhteiskunnassamme, erityisesti nuorten keskuudessa. SYL näkee huumeongelman terveydellisenä ja sosiaalisena, ei moraalisena ongelmana. Valtion päihdepolitiikassa täytyy ottaa käyttöön mietojen ja kovien huumeiden käsitteet. Päihdevalistuksen ja -politiikan täytyy perustua faktoihin ja kiihkottomaan asiantuntemukseen", toimintasuunnitelman luonnos linjaa.

FSF vill legalisera lätta droger

Finlands studentkårers förbund (FSF) tänker enligt sin preliminära verksamhetsplan börja arbeta för en legalisering av lätta droger.

Universitetens studentkårer förväntades kommentera saken senast den 18 oktober.

Ylioppilaslehti behandlar frågan under rubriken:"FSF:s styrelse jämställer milda droger med rusmedel". Enligt den preliminära verksamhetsplanen borde staten i sin drogpolitik införa begreppen lätta och tunna droger.

FSF ser inte droger som ett moraliskt utan som ett hälso- och socialt problem. Droginformationen och -politiken borde dessutom bygga på kunskap och fakta.

FSF:s styrelseordförande Esa Perkiö vill inte närmare förklara vad som avses i verksamhetsplanen.

- Det betyder exakt det som det står. Enligt tolkning kan det betyda legalisering, sade Perkiö till Ylioppilaslehti.

Han tillade att cannabis borde legaliseras ifall man kommer fram till att det inte är farligare för hälsan än alkohol och tobak. Perkiö hoppades på en diskussion om ämnet och undrade om det inte går att föra en sansad diskussion om saken i Finland.

Styrelsemedlemmen Aleksis Nokso-Koivisto är av en annan åsikt i frågan. Enligt honom kan det tolkas som om FSF förespråkar en liberal drogpolitik. Studerandena har dock olika åsikter i den här frågan, påpekade Nokso-Koivisto.


Huumerikoksista syyttäminen vaihtelee eri puolilla Suomea
Lähde: Helsingin Sanomat, 17.10.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id
=20011017KO4&pvm=20011017

Huumausainerikosten syyttämiskäytäntö vaihtelee tuntuvasti maan eri syyttäjäyksikköjen välillä. Vammalassa nostettiin kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 142 syytettä huumausainerikoksista ja tehtiin vain yksi syyttämättäjättämispäätös. Välittömässä naapurissa Tampereella nostettiin samana ajanjaksona 174 syytettä ja tehtiin 88 syyttämättäjättämispäätöstä.

Syyttämättäjättämiskäytännössä tuli pulmia ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta jo sellaisissakin yksiköissä, joissa työskenteli vain kaksi syyttäjää. Toinen piti huumausrikoksissa nollatoleranssia eli syytti aina ja toinen käytti harkintaa. Jotkin yksiköt katsoivat, että valtakunnansyyttäjän ohjeet eivät ole sopusoinnussa syyttäjän itsenäisen harkintavallan kanssa.

Ruohot ja jauhot sekaisin

HS:n uutinen tuo jälleen kerran esille sen, kuinka ristiriidassa virkamiesten toimet voivat olla lainsäätäjien ja korkeimpien lakiviranomaisten tarkoituksen kanssa. Jutussa verrataan muiden rikostyyppien syyttämättäjättämisiin mutta ei mainitse, että jo 30 vuotta on ollut mahdollista jättää varsinkin kannabistuotteiden käyttäjät rauhaan teon vähäisyyden perusteella tai rikoslain 50:7 § nojalla.

Käytännössä kriminaalikontrolli kohdistuu etupäässä heihin. Suomalaiseen politiikkaan kuuluu kaikkien laittomien aineiden niputtaminen huumetermin alle eikä uutisessa annetuissa luvuissa kerrota, kuinka paljon tapauksista on vähäisiä kannabiksen käyttö- tai hallussapitotapauksia. Rikollisuustilanne 1999 (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Helsinki 2000) valossa 70%-80% tapauksista on luonteeltaan tällaisia rasittaen tarpeettomasti valtion kassaa.


Vantaa: turpa kiinni kun puhut kannabiksesta!
Lähde: Helsingin Sanomat 16.10.2001, s. B2 ja Vantaan Sanomat 21.10.2001
Rehtori Juurikkalan vastine
http://www.tietovantaa.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=vsan&Date
=011021&Depa=ylio&Story=JUURIK01.txt&Model =mielijuttu.html

Vantaan valtuustoryhmät varoittavat virkamiehiä huumepuheista

Vantaan valtuuston kaikki ryhmät varoittivat maanantaina virkamiehiään poikkeamasta kaupungin huumeidenvastaiselta linjalta. Nimeä mainitsematta varoitus koski Ilolan koulun rehtoria Juha Juurikkalaa, joka taannoin lehtihaastattelussa puhui kannabiksen vapauttamisen puolesta.

Valtuustoryhmät edellyttävät, että kaupungin hallintokunnat ja virkamiehet toimivat yhdessä rintamassa huumeidenvastaisessa työssä. Ei ole hyväksyttävissä, että kaupungin virkamiehet toimivat päihdestrategian vastaisesti tai antavat huumemyönteisen ilmapiirin sallivia lausuntoja, ryhmät toteavat.

Vantaa kuuluu European cities against drugs -verkostoon, joka propagoi ruotsalaista huumesotamallia siihen kuuluvine sensuureineen.

Rehtori Juurikkala puolustautuu

Vantaan Sanomien ja 100 uutislehden mukaan rehtori Juurikkala pitää suoraselkäisesti kiinni mielipiteestään ja mielipiteen vapaudestaan, mikä on valitettavan harvinaista suomalaisessa huumekeskustelussa. Siksi Juurikkalan puolustuspuheesta lainaamme sen kannabiskannanoton kokonaisena.

Vantaan Sanomissa olen joutunut todella outoon valoon. Mielipiteeni on tulkittu huumemyönteiseksi ja minusta on tehty "huumemyönteinen rehtori", joka ehkä jopa kannustaa nuorisoa huumeiden käyttöön.

En ajattele huumeista myönteisesti, en toivo nuorison käyttävän näitä aineita enkä ole niin myöskään Iltalehdessä sanonut. Korostan, että en toivo yhdenkään lapsen tai aikuisen käyttävän huumeita ja niin työssäni kuin yksityiselämässänikin toimin varmasti huumeita vastaan. En tiedä ainuttakaan tapausta, jossa lapsen huumekierre olisi johtanut myönteisiin tuloksiin.

Mutta silti olen sitä mieltä, että miedot huumeet (kannabis eli hasis ja marihuana) voitaisiin laillistaa. Tällä en tarkoita niiden vapaata levittämistä ruokakaupan hyllyille, vaan yhteiskunnan valvonnassa olevaa myyntiä. Uskon siten saatavan ainakin hiukan lisää kontrollia siihen päähän huumekierrettä, josta se yleensä alkaa.

Hyvin iso osa vantaalaisnuorista on kokeillut kannabista - tai ainakin niistä jotka minä tunnen; neljän oman lapseni kaveripiirin lisäksi neljännesvuosisadan ajan opettajana ja rehtorina Vantaalla toimineena tunnen aimo liudan erilaisia ja eri-ikäisiä nuoria. He tuntevat myös minut ja tietävät, että minä en moralisoi kun he kertovat toilailuistaan. Tämänkaltaisesta nuorison elämästä luulen tietäväni enemmän kuin useimmat näiden nuorten omista vanhemmista.

Porttiteoria (kokeilut kannabiksella johtavat väistämättä yhä vahvempiin aineisiin), johon ilmeisesti Vantaan kaupungin huumestrategiakin perustuu, on auttamatta aikansa elänyt. Niin moni nuori on kokeillut kannabista eikä silti ole koukussa, että jos huumevalistus tukeutuu tähän väitteeseen, on uskottavuus nuorison silmissä menetetty ensi metreillä. Nuoret nauravat tällaiselle valistukselle.

Valtaosa vantaalaisnuorista ei kuitenkaan ole huumeiden käyttäjiä. Mutta jokainen kokeilija on joutunut ainetta hankkiessaan tai ilmaisia "alkupaloja" koulun portilla vastaanottaessaan tekemisiin laitonta bisnestä tekevän, vastuuttoman huumediilerin kanssa, jonka intresseissä ei suinkaan ole vain parin kerran kokeilu vaan varhaisnuoren koukkuun saaminen. Yhteys rikollisiin piireihin syntyy.

Jos kannabis olisi esimerksiksi laillistetun huumeen eli alkoholin tapaan kontrolloidussa myynnissä, jäisi moni liukuma rikollisiin kontakteihin syntymättä, maassa olisi vähemmän rikollisia ja voisi kuvitella että siirtymä koviin aineisiinkin vähenisi.

En väitä enkä ole myöskään koskaan niin sanonut, että tällä koko huumeongelma ratkaistaisiin. Mutta toki sinisilmäisyydessäni uskoin, että siitä voisi sentään keskustella asiallisesti.


Kannabis ei aiheuta mielenterveysongelmia nuorilla
Lähde: Duodecim 2001;117:1598

Duodecim-lehti referoi teemanumerossaan nuoren päihdeongelman hoidosta Drug and Alcohol Dependence-lehdessä (2001; 62:175) julkaistua suomalaisnuorten parissa tehtyä tutkimusta. Tutkimuksen mukaan kannabikseen tutustuneilla nuorilla ei ollut muita nuoria yleisemmin mielenterveyden ongelmia.

Tutkimuksen mukaan pojat kokeilevat kannabista tyttöjä todennäköisemmin. Varhaiset yhdyntäkokemukset olivat yleisempiä kannabiseen tutustuneitten nuorten parissa.

Äidittömyys ja välinpitämättömyys altistavat kannabiskokeiluille. Välinpitämättömyys saattaa olla oire masennuksesta, masennuksen puolestaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu liittyvän huumausaineiden käytön aloittamiseen. Tutkijoiden mukaan havaitut yhtäläisyydet ovat todennäköisemmin syitä kannabiskokeiluille kuin käytön seurauksia, sillä tutkituista noin 20 prosenttia kertoi käyttävänsä kannabista silloin tällöin, 80 prosenttia kokeilleensa korkeintaan pari kertaa.


Suhteellisia totuuksia verkossa
Lähde: http://www.puolitotuus.com

Ihmisiä on viime aikoina väsärinpuutteessa ilahduttanut satunnaisesti baareista löytyvä iloisilla kannabiksen lehdillä myötätuulessa purjehtiva Suomen kartta -kortti. Kyseessä ei ole SKY:n jo viisi vuotta suunniteltu tempaus vaan Terveyden edistämisen keskuksen projekti huumekeskustelun lietsomiseksi. Osana tempausta on myös provosoivia ilmoituksia eri lehdissä.

Kokototuuden puolella kokeillaan perinteisempää valistusta mutta puolitotuuden puolella saa esittää faktaa ja ennakkoluulojaan vapaasti. Myös kokototuus osoittaa merkkejä muutoksen mahdollisuudesta ottaessaan vastaan perusteltua kritiikkiä.

Oikeusministeri Koskinen: Yhdenmukaisuus tärkeää huumesakoissakin
Lähde: Helsingin Sanomat, 29.9.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010929KO9
&pvm=20010929

Syyttäjien on huolehdittava kansalaisten yhdenmukaisesta kohtelusta, kun he vahvistavat huumeiden käyttäjien sakkoja. Näin muistuttivat sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) että valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki syyttäjäpäivillä perjantaina Helsingissä.

Syyskuun alusta tuli voimaan uusi säännös huumausaineiden käyttörikoksesta. Sen rangaistusasteikko antaa mahdollisuuden määrätä sakkoja rangaistusmääräysmenettelyssä aivan kuten esimerkiksi ylinopeusjutuissa. Poliisin kirjoittaman sakon vahvistaa syyttäjä, ja jos epäilty vastustaa sakkoja, asia käsitellään käräjäoikeudessa.

Kuusimäki muistutti, ettei syyttäjä voi ruveta luomaan omaa kriminaalipolitiikkaansa, vaan linjan pitää olla yhtenäinen.

Sakkojen sijasta syyttäjä voi myös antaa käyttäjälle huomautuksen

Koskinen muistutti, että syyttäjillä on mahdollisuus antaa huumeen käyttäjälle suullinen huomautus.

Eduskunnan lakivaliokunnan mielestä tehokas puhuttelu saattaa olla hyvä keino puuttua erityisesti nuoren käyttäytymiseen.

 "Valiokunnan kantaan on täysi syy yhtyä. Jos puhuttelu ja linkit sosiaalityöhön tehoavat ja sen ansiosta huumausaineiden käyttöura katkeaa alkuunsa, yksinkertaisella kriminaalipoliittisella toimella on onnistuttu välttämään mittavat yhteiskunnalliset vahingot", Koskinen korosti.

Hamppuöljy on funktionaalinen elintarvike
Lähde: http://www.hemp.co.uk/first%20clinical%20trials.html
Finolan kotisivut:
http://www.finola.com

Tohtori Jace Callawayn kehittämä Finola hamppuöljy nostaa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan selvästi veren monityydyttämättömien rasvahappojen tasoa.

Tutkimus suoritettiin Kuopion yliopistossa ja siinä vertailtiin pellavaöljyä ja hamppuöljyä siten, että toisessa ryhmässä koehenkilöt saivat neljän viikon ajan kaksi ruokalusikallista (30 ml) pellavaöljyä ja toisessa hamppuöljyä. Molemmat öljyt oli kasvatettu ja kylmäpuristettu Suomessa.

Koetulosten mukaan veren GLA-taso nousi huomattavasti hamppuöljyä nauttineilla mutta laski pellavaöljyä nauttineilla. Molemmat öljyt lisäsivät välttämättömien rasvahappojen (linoleenihappo omega-6 ja alfa-linoleenihappo) määrää veressä.

Callaway:" GLA:n kohonnut taso veriseerumissa voi selittää niitä anekdoottisia kertomuksia ihmeparantumisista ihmisten nautittua hamppuöljyä varsinkin kroonisista vaivoista kärsivien kohdalla kuten allergiat, kuiva iho, hidas haavautuminen ja jopa reumaattiset niveltulehdukset".


Helsingin Sanomat löysi kannabiksen
Lähde: HS 8.9.2001

Otsikolla 'Lääketiede löysi uudelleen kannabiksen' kirjoittaa HS tiedesivullaan lääkekannabiksen edistymisestä ja taustoista. Asiallinen teksti kiteyttää tyylikkäästi kannabiksen ns. haittavaikutuksen:

"Kannabiksessa on yli 70 vaikuttavaa yhdistettä. Niistä tärkein on thc:nä tunnettu tetrahydrokannabinoli, joka saa pilven kihoamaan päähän, tai pään kohoamaan pilviin. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että monet potilaat saavat kannabiksen käytöstä enemmän apua kuin pelkästä thc-lääkityksestä. Vaikutukset aivokemiaan ovat erilaiset, kertoi Williamson. "

Vihreet Pantterit netissä

Turussa yli vuoden ruohonjuuritasolla toimineet hamppuaktivistit Vihreet Pantterit ovat loikanneet osoitteeseen:
http://www.vihreetpantterit.org

Pantterisivuilla pureudutaan hampun kaikkiin käyttömuotoihin ja sivujen luvataan kehittyvän sitä mukaa kun Pantteri-aate leviää ja kasvaa. "Kannabis on laillistettava ja on taattava luotettavien ja turvallisten kannabislaatujen saanti lääke- ja nautintokäyttöön", vaativat Vihreet Pantterit.

Suomessa väkivalta sallitumpaa kuin kannabis
Lähde: Helsingin Sanomat 15.7.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010715ER6
&pvm=20010715

Helsingin Sanomien, MTV3:n ja kuuden ulkomaisen tiedotusvälineen tekemän seitsemän eri maan oikeuskäytännön vertailun mukaan Suomessa saa pienimmän tuomion väkivallasta. Vertailussa oli mukana myös kaksi erilaista huumerikosta, mutta kannabisrikosta edusti kuitenkin täysin kärjistetty tapaus.

Jutussa haastateltiin valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäkeä, joka osasi asettaa nämä eri rikokset puitteisiinsa:

Kuusimäki huomauttaa, että rangaistusasteikkoa kyllä riittää, sillä pahoinpitelyrikoksesta voidaan tuomita jopa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Myös törkeästä huumerikoksesta enimmäisrangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.

"Huumerikoksissa rangaistuskäytäntö on erittäin letkeää. Ei tarvitse kummoistakaan hasiskakkua pyöritellä käsissä, kun saa pari vuotta vankeutta. Jos huumeen kilomäärä kasvaa, kohoaa rangaistuskin vuosia. Mutta kun samanlaiselta asteikolta pitäisi mitata rangaistus tavanomaista roimasti raaemmasta pahoinpitelystä, asteikolla liikutaan viikkoja tai enintään kuukausia ylöspäin", Kuusimäki  puhisee.


Kannabis päihteenä
Lähde: Suomen lääkärilehti 15.6.2001

Psykiatrian erikoislääkäri Pekka Heinälä kirjoittaa Suomen lääkärilehdessä kannabiksen haittavaikutuksista. Viralliseen valistukseen verrattuna artikkeli kokoaa asiallisesti yhteen kannabiksen vaikutuksista viime vuosina esitettyä tietoa. Artikkelin arvio kannabiksen sosiaalisista vaikutuksista tosin viittaa aineen laittomaan asemaan korostaen sitä, että minkään päihteen vaikutus ei ole palautettavissa pelkkään biologiaan tai farmakologiaan.

Samoin maininta "mahdollisista" epämuodostumista sikiöllä sekä riippuvuuden arviointi Science-lehdessä vuonna 1997 julkaistun ns. silkkiapinatutkimuksen valossa kertoo aineen ympärillä käytävästä ideologissävytteisestä tutkimuksesta ja väittelystä. Kannabiksen haittavaikutuksista kiinnostuneet voivat tarkistaa tämän hetkisen tietämyksen myös uudesta korkeakoulutasoisesta päihdelääketieteen käsikirjasta (Robert M. Julien (2001): A primer of drug action. New York. ISBN 0-7167-5109-7).

Tästä ideologissävytteisestä tutkimuksesta tarjoaa esimerkin samassa lehdessä julkaistu artikkeli suomalaisesta huumekuolemasta. Siinä kuolemasyiden tutkimisessa on keskitytty ns. klassisiin huumausaineisiin ja niinpä vaikka ruumiista on löydetty kannabiksen lisäksi alkoholia ja lääkeaineita tai kuolemansyy on todennäköisesti väkivalta, on tapaus luokiteltu kannabiskuolemaksi. Heinälän artikkelissakin todetaan, ettei kukaan ole kuollut kannabikseen (s. 2651).

Suhteellisuutta tähän ongelmakokonaisuuteen tuo artikkeli suomalaisesta alkoholiongelmasta: alkoholin käytön seurauksena kuolee vuosittain 2500 suomalaista, puolet tapaturmissa ja puolet alkoholisairauksiin. Lisäksi alkoholi aiheuttaa rikollisuutta ja väkivaltaa, jotka lisääntyvät alkoholin käytön kasvaessa. Miksi sitten hysteria kohdistuu vain laittomiin huumeisiin ?

Tähän vastaa Tapani Sarvanti sosiaali- ja terveysministeriöstä:" Tavalliset ihmiset on saatu hätääntymään ja pelkäämään, joten asiallista ja kiihkotonta keskustelua ei ole onnistuttu herättämään. Tällaiseen pelotteluun syyllistyvät ne tahot, jotka hyötyvät pelkojen lisääntymisestä. Peloillahan myydään informaatiota ja saadaan valtaa." (2668)

Humaania päihdepolitiikkaa ajava yhdistys perustettu
http://www.hppry.org

Toukokuussa käynnisti toimintansa uusi päihdepoliittinen yhdistys. Sääntöjen mukaan "yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on päihteiden käytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen vähentäminen, vaikuttaminen ennaltaehkäisevän päihdetyön sekä päihdeongelmaisten hoitomahdollisuuksien kehittämiseksi, avoimen päihdepoliittisen keskusteluilmapiirin edistäminen sekä työskentely haittojen vähentämiseen tähtäävän päihdepolitiikan edistämiseksi Suomessa."


Stakes: kannabis suosituin laiton huume
http://www.stakes.fi/tiedotteet/2001/52.htm

Stakesin suorittaman vuoden 2000 kyselyn perusteella suosituin laiton huumausaine oli kannabis (9,3 % vastaajista). Suurin osa "huumeongelmasta" on siis kannabiksen käyttöä ja hallussapitoa, ja kokemukset muista laittomista huumausaineista olivat selvästi harvinaisempia, minkä johtopäätöksen voi tehdä myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keräämistä tiedoista (Rikollisuustilanne 1998, Helsinki,1999. ISBN 951-704-239-6). Vain vajaa prosentti Stakesin kyselyyn vastanneista raportoi ekstaasin käytöstä.

Sen sijaan uni- tai rauhoittavia lääkkeitä päihteenä oli käyttänyt 4,5 % ja  teknisiä liuottimia 1,9 % vastaajista, josta pitäisi olla todella huolissaan liuottimien vakavien haittavaikutusten takia. Kyselyssä alaikäraja oli 15 vuotta, minkä takia ehkä hyvin suuri osa nuorten harrastamasta imppaamisesta jäi tutkimuksen ulkopuolelle.

Lääkärit ottavat kantaa huumesotaan

Olavi Pelkonen, Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian professori kirjoittaa kolumnissaan lehdessä Nuorilääkäri nr. 6-7/2001 otsikolla "Huumeita, hysteriaa ja hypokrisiaa":

Kaikilla suurilla kulttuureilla on omat mielihuumeensa, joita käytetään juhlassa ja vähän arjessakin. Lienee enemmän länsimaisen kulttuurin ylivaltaa, että alkoholi hyväksytään lailliseksi huumeeksi mutta taas ooppiumi, kokaiini ja kannabis ovat laittomia. Eivät nämä aineet ole niin erilaisia kuin annetaan ymmärtää: omissa kulttuuriympyröissään niitä kutakin käytetään ja käytettiin tavoilla, jotka ovat meille alkoholin käyttäjille tuttuja.

Farmakologisen ja lääketieteellisen tietämyksen valossa huumeiden demonisoiminen on aiheetonta, totuudenvastaista ja turhaa ja tuo mieleen Kettil Bruunin aikoja sitten lausuman tosiasian: huumeet ovat hyvä vihollinen. Huumeista vallitsee suuri yksimielisyys julkisuudessa, joskaan ei yksityisesti ja käytännössä. Yhtäältä kaikki huomio halutaan kohdistaa huumeiden käytön usein traagisiin seurauksiin (mikä sinänsä on hyvin inhimillistä ja oikein), mutta toisaalta väheksytään keskustelua todella merkityksellisistä huumeiden käytön taustatekijöistä, syrjäytymisestä, työttömyydestä, näköalattomuudesta, perheyhteyksien murtumisesta, arvotyhjiöstä tai yhteisöllisten arvojen korvautumisesta markkina-arvoilla. Ja jos ajattelemme, että vapaamielinen moniarvoinen suhtautuminen on "arvo sinänsä" (minkä monet meistä näyttävät hyväksyvän viikkolehtien julkkistäyteisen arvomaailman perusteella), niin eikö silloin kaikenlaatuinen kokeilu ole sallittua, jos se ei vahingoita muita. Itsensä vahingoittaminenhan on hyväksyttyä vaikkapa viinalla tai tupakalla. Ei mikään toiminta ole irti yhteiskunnallisista yhteyksistään ja voisi hyvin perustein sanoa, että jos meillä ei olisi huumeita, ne pitäisi kiireesti keksiä.

Mitä nuori lääkäri voi tehdä hysterian ja hypokrisian ilmapiirissä ? Tärkeintä on olla asiantuntija omalla lääkärin tontilla: kaikki huumeet olivat tai ovat lääkkeitä tai niillä on lääkkeiden kaltaisia ominaisuuksia. Niissä ei ole mitään demonista vaan ne vaikuttavat tiettyihin aivojen säätelyjärjestelmiin niinkuin monet muutkin lääkkeet. Ihan niinkuin alkoholin käyttö ja seuraamukset ovat kiinni paljolti muusta kuin itse aineista: elämäntilanteesta, ystävistä, yhteisöstä, kulttuurista, ympäristöstä ja sen arvoista, saatavuudesta, laillisuudesta, hinnasta ja tuhannesta muusta asiasta, joihin lääkäri ei paljoa voi vaikuttaa. Niihin vaikuttaminen olisi paljon tehokkaampaa, mutta myös paljon vaikeampaa kuin huumeiden kriminalisointi, joka luo "hyvän vihollisen". Kieltolaki ei lopettanut viinanjuontia eivätkä ankarat rangaistukset ole lopettaneet huumeiden käyttöä USA:ssa tai muualla länsimaissa. Viinan suhteen meillä ei ole ollut muuta keinoa kieltolain kumoutumisen jälkeen kuin kohtuullisen pragmaattinen toimintalinja: hyödyn maksimointi (rahat valtiolle!) ja haittojen
kohtuullinen ehkäisy. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ei ole vaikeissa asioissa kunnostautunut pragmaattisuudellaan. Saa nähdä, mitä tapahtuu huumeiden kanssa: mennäänkö ilmiön juuriin vai "annetaanko aseiden puhua". Lääkäri joutuu joka tapauksessa korjailemaan jälkiä.

A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen puhui Helsingin vasemmistoliiton huumepolitiikka-seminaarissa huumeongelman kasvusta, mistä Kansan Uutiset (13.6.2001) kirjoitti otsikolla "Viranomaiset osasyyllisiä"

Holopaisen mielestä Helsingin kaupungin terveysvirasto on riittämättömillä resursseillaan ja ongelman vähättelyllään ollut osasyyllinen Helsingin huumeongelman kasvuun.

Holopaisen mielestä juuri vuosien jonot hoitoonpääsyssä ja korvaushoitojen puute ovat pahimmat esteet huumeongelman selättämisessä.

"Narkomaani joutuu hankkimaan korvaushoitonsa kadulta ja näin pysymään laittomuuden tiellä. Me voimme vain neuvoa miten näitä korvaushoitoja käytetään," kuvaa Holopainen tilanteen nurinkurisuutta.

Holopainen vertaa korvaushoitojen merkitystä narkomaaneille yhtä tärkeiksi kuin insuliinia diabeetikoille. Hoitojen ennuste on erittäin hyvä, ja mm. Hollannissa tuntuvia tuloksia on jo saatu. Holopainen penääkin poliittista tahtoa korvaushoitojen järjestämiselle.

- Nykyisessä tilanteessa korvaushoitojen vastustaminen on hyvin vastuutonta.

Huumetesteillä ei Holopaisen mukaan ongelmaa ratkaista. Sanktiopolitiikasta tulisi siirtyä haittojen ehkäisemiseen. Tässä mielessä sisäministeri Ville Itälän (kok.) tapa rinnastaa kaikki huumeet toisiinsa on haitallista.

- Kauhumaalailu on pinnallista pelottelua, ja sillä tilannetta ei saada kuriin. Täytyisi muodostaa laaja-alainen yhteiskuntapoliittinen strategia huumeiden kansanterveydellisten ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerätär kirjoittaa kolumnissaan "Vauhtisokeutta huumetesteissä ?" yleistyvästä työpaikkojen huumetestauksesta (Suomen lääkärilehti 20/2001, s 2279-2280):

Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteen ja lääkärin eettisten säännösten (mm. Hippokrateen vala) takia meillä tulee olla lääketieteelliseen tietoon tai terveydenhuollosta saatuihin kokemuksiin pohjautuen tietoa siitä, että ko. henkilön kyseisen huumeen käyttö kyseisessä työssä aiheuttaa joko ongelmia työssä selviytymisessä tai että työssä aiheutuu ko. huumausaineen käytöstä johtuen terveyden menettämisen uhkaa. Pelkkä käsitys, jonka mukaan huumeiden käyttö on epäterveellistä ja usein johtaa huumeriippuvuuden pahentumiseen, tai että se on rikollista, ei riitä perusteluksi "työhön sopimaton" -lausunnon kirjoittamiseen. Yritän vielä perustella, miksi.

Johtopäätösten teko nykyisin käytössä olevista huumetesteistä sisältää sekin ongelmia. Testit sinänsä lienevät teknisesti luotettavia oikein tehtyinä ja valvottuina. Huumeseula lienee eniten käytössä tänä päivänä. Siinä kannabistuotteiden yksittäinenkin käyttö voi näkyä jopa useita viikkoja mutta kovempien aineiden, kuten heroiinin ja amfetamiinin käyttö vain muutaman päivän. Kuinka tällaisten testitulosten kanssa onnistuu arvioimaan huumeiden käytön määrää, erottamaan kertakokeilun kroonisesta käytöstä? Terveydentilan ja työhön sopivuuden arviointi oikein tehtynä vaatisivat nimenomaan tietoa käytön määrästä. Lääketieteellistä tietoa kovien huumeiden ja kroonisen käytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn on jonkin verran, mutta satunnaiskäytön vaikutuksista ei juurikaan.

Työterveyslääkärin tulisi erottaa huumetestilausuntoja antaessaan kaksi asiaa. Tekeekö hän 1) lausuntoa siitä, onko todettavissa huumeiden käyttöä vai 2) lausuntoa henkilön työhön sopivuudesta. Viimeksi mainitussa lausunnossa tulisi ottaa kantaa vain henkilön terveydentilaan ja työkykyyn liittyviin seikkoihin, ei esimerkiksi siihen, ovatko työnantajan omaisuus ja työyhteisön luotettavuus uhanalaisia.


Uusi kriittinen huumekirja
Linkki: http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/

Visio, Vihreä Sivistysliitto ry, julkaisi 15.5. kulttuurihistorioitsija Tapio Onnelan toimittaman kirjan Pyhä huumesota. Kirjan voi todella sanoa tulevan suureen tarpeeseen tiedotusvälineiden pitäessä huumeongelmaa päivittäin otsikoissa vailla rakentavan ajattelun mahdollistavaa asiasisältöä.

Kirjan kirjoittajat tuovat huumekeskusteluun monitieteellistä ja poikkikulttuurista näkökulmaa. Tapio Onnela tiivistää kirjan sisällön:" On ajauduttu pattitilanteeseen, jossa ratkaisuksi on tarjolla vain joko kovia tai vieläkin kovempia otteita. Tämän kirjan tavoitteena on tuoda esille näkökulmia ja faktoja, joita suomalaisessa keskustelussa ei aikaisemmin juuri ole esitetty."

Tapio Onnela (toim.): Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Uusikaupunki 2001. ISBN 952-5078-16-7. Hinta 70 mk.

Kannabiksen kriminalisoinnin kansainvälinen tausta


Vapaa kannabis valtaa alaa Euroopassa
Lähde: Helsingin Sanomat 26.5.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=
20010526UL4&pvm=20010526
Ministeri Soininvaara:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id
=20010526UL2&pvm=20010526

Rohkeassa koko sivun artikkelikoosteessa Helsingin Sanomat kertoo Euroopassa tapahtuvasta huumepolitiikan kehityksestä, mistä ei Suomessa ole saanut puhua ilman huumepolitiikkamme kummisetien ja -tätien ärjähdystä:

Huumepolitiikka on lieventynyt Euroopassa viime vuosina selvästi, ainakin jos kehitystä arvioidaan kannabistuotteiden dekriminalisoinnilla eli käytön sallimisella.

Pehmeän huumepolitiikan pioneerityötä on tehnyt Hollanti, missä kannabis-tuotteet laillistettiin jo 70-luvulla. Nyt marijuanaa ja hasista saa ostaa laillisesti erityisistä kahviloista.

Monien huumeiden vastustajien yllätykseksi huumekuolemien määrä Hollannissa on kuitenkin yksi alimmista EU:ssa. Klassinen porttiteoria, jonka mukaan kannabiksen käyttö johtaa koviin huumeisiin, ei siis näytä pätevän - ainakaan Hollannissa.

Hollantilaisen Trimbos-instituutin vertailun mukaan vapaa kannabis ei myöskään johda nuorten kohdalla laajaan suosioon. Kun 15-vuotiaista briteistä 41 prosenttia on kokeillut kannabista, on sama luku Hollannissa "vain" 24.

Sitten HS kertoo SKY:n kotisivujen lukijoiden jo hyvin tuntemaa Euroopan huumepolitiikan vapautumisesta maittain. Kannabista käsittelevän artikkelin lopussa käydään läpi vapauttamisen ehtoja hieman huterilla vastaväitteillä:

Huumeiden vapauttamisesta käytävässä keskustelussa tuntuu olevan loputon määrä ratkaisemattomia kysymyksiä.

Miten esimerkiksi voidaan samanaikaisesti hyväksyä huumeiden käyttö mutta kriminalisoida kaupankäynti? Eikö juuri käytön laillistaminen houkuttele rikollisjärjestöjä markkinoille? Portugalin politiikka onkin herättänyt närkästystä Suomessa, sillä Schengenin myötä pelätään huumeiden leviämistä.

Huumeiden puolustajat ovat vedonneet yksilön oikeuksiin: jos esimerkiksi huumeiden hankkimiseen ei liity rikosta eikä käyttäjä vahingoita muita, ei valtiolla pitäisi olla oikeutta puuttua asiaan. Näin on ajateltu esimerkiksi Kanadassa, jossa valtio katsoo, ettei sillä ole rahkeita puuttua kansalaisen oikeuteen kasvattaa hamppua.

Vastaväitteen mukaan valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisia itseltään kuten esimerkiksi liikenteessä turvavöillä ja kypärillä. On myös ajateltu, että valtiolla on oikeus ylläpitää kansalaistensa terveyttä korkeiden sairaanhoitomaksujen vuoksi.

Huumeiden kannattajat perustelevat näkemystään myös sillä, että laillistamalla huumeet valtio voisi paremmin kontrolloida kauppaa, käyttöä ja huumausaineiden puhtautta ja saada samalla verotuloja.

Vastustajat ovat ampuneet näkemyksen alas: valtiojohtoinen huumekauppa ei poistaisi laittomia huumediilereitä, jotka valmistavat epäpuhtaampia huumeita halvemmalla.

Keskusteluun on haettu vertauskohtia myös Yhdysvaltojen ja Suomen kieltolaeista, jotka rikastuttivat salakuljettajia mutta eivät onnistuneet raitistamaan kansaa. Vaikka juoppoutta ei saatukaan kitkettyä, ainakin Yhdysvalloissa juoppojen ja maksakirroositapausten määrä väheni kieltolain aikana.

Soininvaara: Suomi voisi selkeämmin erotella kovat ja miedot huumeet toisistaan

"Suomella ei ole pienintäkään painetta huumeiden vapauttamiseen", korostaa huumepolitiikasta vastaava ministeri Osmo Soininvaara.

Suomi voisi Soininvaaran mukaan kuitenkin selkeämmin erotella kovat ja miedot huumeet toisistaan.

Meillä huumeidenkäyttö muihin maihin verrattuna on vähäistä, mutta heroiinikuolemien määrä suhteellisesti korkea. Tähän ongelmaan sosiaali- ja terveysministeriössä etsitään ratkaisua erottelemalla miedot ja kovat huumeet suoraan rangaistusasteikossa.

Esimerkiksi Hollannissa heroiinikuolemien määrä on pienempi kuin Suomessa. Laillistamalla miedot huumeet Hollanti on saanut kovien huumeiden käytön laskuun.

"Kannabiksen käytössä haitat tulevat kuitenkin esiin pitkällä aikavälillä", Soininvaara painottaa. Hänen mukaansa Hollannin tapaus on kiinnostava, mutta Suomi seuraa sitä sivusta.

"Jos he tekevät tuollaisen ihmiskokeen niin me ehkä sitten katsellaan kuinka siinä käy."

Euroopan suhtautuminen huumeisiin vaikuttaa väistämättä myös Suomen tilanteeseen niin käytännön kuin politiikankin tasolla.

"Jos sillä tavalla käy, että Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta kaikki Euroopan maat vahvistavat kannabiksen niin sitten tilannetta täytyy katsoa uudelleen. Siihen on kuitenkin pitkä matka, eikä minun ministerikaudellani asialle tarvitse korvaa lotkauttaa", sanoo Soininvaara.

(Ilmeisesti kukaan ei ole vielä kertonut ministeri Soininvaaralle, että kannabiksella on tehty ihmiskokeita jo tuhansia vuosia eivätkä ne pitkän aikavälin haitat ole vielä näkyneet.)


Vanha uskoo valistukseen, nuorta harmittaa synkkä puhe
Lähde: Turun Sanomat 19.5.2001

Suomen mielipideilmastossa harvinaisen rehellinen uutinen kertoo virallisen valistuksen vastaanotosta kohdeyleisössä eli koululaisten keskuudessa:

Suomalainen Fintelligens "räppää" täysillä Palatsin esiintymislavalla. Vieraskin tajuaa, että kyseessä on nyt se bändi, jota nuorisokeskuksessa on koko ilta odotettu. Noin sata paikalla olevaa 14-15-vuotiasta heiluu tahdissa mukana.
Menossa on päihteiden vastainen konsertti, jonne liput eivät maksa mitään. Siinäkö syy, ettei viidelle tuhannelle koululaiselle ja heidän vanhemmilleen Turun ympäristöön markkinoitu konsertti ole nytkäyttänyt väkeä enempää liikkeelle?

Kolme nuorta naista - Satu Kuusisto, 15, Josefine Eristo, 14 ja Linda Opacic, 15, - ovat vilpittömän hämmästyneitä kysymyksestä ovatko he tutustuneet aulassa esittelyjään pitävien huume- ja päihdetyötä tekevien vapaaehtoisryhmiin.

Vastauksena on hämillinen pitkä ei. Paikalle heidät sai räppäriyhtye. Koulussa nimittäin saa päihdevalistusta aivan tarpeeksi, he sanovat.

- Jos joka viikko on joku puhumassa huumeista ja muista, ei oikein enää jaksa kuunnella. Tottakai on hyvä, että niistä annetaan tietoa, mutta valistus on aika synkkää, ynnää Linda.

- Usein jankutetaan samoja asioita; huumeet tappaa, niihin jää kiinni. Asiallista puhetta tarvitaan, mutta liika on liikaa, vahvistaa Satu.

- Aika usein tulee vaikeuksia kuunnella valistustunteja, myötäilee Josefine päätään pyörittäen.

Kolmikko ei kannata päihdevalistuksesta luopumista, mutta nykyisen tilalle tarvittaisiin jotakin muuta.

- Ei niin kauheeta valitusta ja synkkää puhetta, tytöt pyytävät.

Tilaisuutta järjestämässä ollut Saapas-ryhmäläinen Mika Häkkinen on tehnyt pitkään töitä nuorison parissa.

- Tiedotusvälineissä on koko ajan juttuja, ettei valistus pure ja että se on turhaa. Mutta nuorison keskuudessa liikkuu päihteistä hirvittävän paljon satuja ja legendoja, väärää tietoa, puolustaa hän perinteistä asiavalistusta.

- Siksi päihteistä tarvitaan ihan tavallista puhetta; pitää kertoa mitä ne ovat, kuinka vaikuttavat ja samalla täytyisi yrittää poistaa päihteiden ympärillä olevia myyttejä.

Mutta nuorten elämästä ei saisi valistuksella viedä iloa ja jännitystä, pohtii Häkkinen ja myöntää, ettei valistajan rooli ole helppo.

Se, ettei paikalla juuri näy vanhempia, ei ihmetytä Häkkistä. - Heitä on niin vaikea saada edes käväisemään. Ja nuoria on aika vaikea saada tapahtumiin mukaan sankoin joukoin.

Tilaisuuden muina järjestäjinä olivat Irti Huumeista -yhdistys sekä Palatsin nuorisokeskus.

Hamppumarssit menestys

Helsingin ensimmäinen ja Turun toinen hamppumielenosoitus sujuivat hyvin, ihmisiä tuli runsaasti paikalle ja vastaanotto oli myönteinen. Oheisena päälehtien uutisointia seuraavana päivänä 6.5:

Helsingin Sanomat:
Sadat vaativat kannabista vapaaksi

Puolentuhannen hengen mielenosoitus vaati lauantaina Helsingissä hasiksen ja marihuanan käytön laillistamista.

Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys niin sanottuna kansainvälisenä marssipäivänä; hasisasiaa ajettiin samana päivänä eri puolilla maailmaa. Helsingin lisäksi Suomessa marssittiin myös Turussa, jossa on runsaasti kannabisyhdistyksen jäseniä.

Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Larmela esitti, että kannabistuotteita myytäisiin esimerkiksi alkoissa. Nyt näitä tuotteita haluavat joutuvat ostamaan ne rikollisilta, jotka kaupittelevat myös kovia huumeita kuten heroiinia ja amfetamiinia. Jos kannabista saisi alkosta, katkeaisi kannabiksen käyttäjien yhteys rikollisiin ja koviin huumeisiin, Larmela perusteli.

Turun Sanomat
Pari sataa osallistui hamppumarssiin

Vihta haisi ja reggae soi, kun parisen sataa mielenosoittajaa kokoontui Taidemuseonmäelle toista Turun hamppumarssia varten.

Hymyilevistä osanottajista huolimatta 2001 Space Odyssey -karnevaaliksi nimetyllä tapahtumalla on vakavakin puolensa. Mielenosoittajien mielestä kannabis pitää laillistaa.

- Kannabis irti huumeista, julistavat Kouvolasta asti marssimaan tulleet kolme "Pekkaa".

- Jos kannabis olisi laillista, saisi valtio rahaa. Nyt kaikki rahat menevät tosi ikäville tyypeille, miehet harmittelevat.

- EU:n myötä se tulee lailliseksi jossakin vaiheessa joka tapauksessa. Voi olla, että Suomi laittaa hanttiin, mutta ennen pitkää pilvi on täälläkin laillista, vakuutetaan.

Itse asiassa taidemuseon ympärillä oli niin mukavaa, että sovitusta aikataulusta lipsahdettiin pieni tovi. Mieltä huomattiin lähteä osoittamaan vasta, kun liikenteen ohjailussa avustava poliisi kävi ystävällisesti patistamassa joukot ylös ja marssille.

Aamulehti
Kannabiksen kannattajat marssivat kaduille

Helsingissä ja Turussa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Molemmat mielenilmaisut sujuivat rauhallisesti.

Turun huumepoliisi muistutti ennakkoon, että laki antaa kyllä mahdollisuuden osoittaa mieltään minkä tahansa asian puolesta. Laillista ei kuitenkaan ole esimerkiksi kehottaa rikoksen tekemiseen. Turussa poliisi aikoikin seurata panderolleja tarkkaan.

- Mitään lain vastaista ei ilmeisesti ole kylteissä ollut, ja kaikki sujui muutenkin oikein hyvin. Väki oli nuorehkoa, ja jos niin voi sanoa, ihan normaalia, kertoi ylikonstaapeli Harri Jokila Turun poliisista.

Kannabiksen eli hampun puolesta on Suomessa aiemmin marssittu vain kerran, viime vuonna Turussa.

- Olemme ennen ajatelleet, että Suomessa on sellainen kieltolakimeininki, ettei julkisesti uskalla olla eri mieltä. Luulimme, ettei marssiin uskaltaisi kukaan tulla, selittää Suomen Kannabisyhdistyksen hallituksen jäsen Juhani Rautanen.

- Ehkä ilmapiiri on muuttunut. Ainakaan 5-10 vuotta sitten ei vielä kukaan olisi kadulle asti uskaltautunut, Rautanen uskoo.

Toukokuun 5. päivä on muodostunut jo perinteiseksi marssipäiväksi hampun puolesta. Marsseja järjestettiin tänäkin vuonna kymmenissä maissa.

Huumepolitiikka ja sananvapaus
Lähde: Turun Sanomat 3.5.2001

Hamppumarssin alla Turun Sanomien vastaava päätoimittaja ja Pariisissa toimivan Maailman päätoimittajayhdistyksen WEF:n hallituksen jäsen Ari Valjakka kirjoitti lehdistön sananvapaudesta poliittisten muutosten keskellä. Myös huumekeskustelu tuli tässä yhteydessä esille:

Huumeet uusi haaste

Yhteiskunnallisista ilmiöistä erityisesti huumeet asettavat uusia haasteita lehdistön toiminnalle Suomessakin. Turun Sanomissa 22.4. julkaistu hampunviljelijän ja kannabiksen käyttäjän haastattelu aiheutti runsaasti reaktioita lukijoittemme keskuudessa.

Palautteessa ei oltu niinkään huolestuneita siitä, että Turussa on tuhansia kannabiksen käyttäjiä, siis rikollisia. Sen sijaan lukijat arvostelivat sitä, että TS antoi palstatilaa tälle huumeita kehuvalle opettajakokelaalle. Vaikken haluakaan tätä nuorta miestä lapsenlasteni opettajaksi, olen silti hämilläni tavasta, jolla häneltä haluttiin kieltää sanomisen vapaus valvotussa ympäristössä.

Tuhannet kannabiksen käyttäjät ovat jo niin suuri yhteiskunnallinen ongelma, etteivät virkavallankaan voimat riitä sen kitkemiseen. Myöskään huumeiden vaaroista kertomiseen käyttämämme palstakilometrit eivät näytä auttavan ongelman poistamisessa.

Tässä tilanteessa luulisi haastattelun herättävän vastuulliset kansalaiset ja viranomaiset pohtimaan, miksi näin on ja mitä asialle on tehtävä, sen sijaan että lehden odotetaan lakaisevan kysymyksen maton alle. Sananvapauteen kuuluu myös kiusallisista asioista kertominen.


Europa lättar på regler kring narkotikabruk
Källan: Hufvudstadsbladet 30.4.2001

Med ett undantag är cannabisrökning förbjuden i hela EU. Men en lång rad länder avkriminaliserar nu de enskilda missbrukarna.  Processen har egentligen pågått sedan början av 1990-talet. På senare år har förändringstakten i övriga EU accelererat. I länder som Italien, Spanien, Tyskland, Frankrike, Luxemburg och Danmark har regeringarna instruerat rättsväsendet att personligt bruk av cannabis, eller i vissa fall alla droger, inte ska lagföras och leda till fängelse.

I Belgien pågår en process som ska göra "icke-problematiskt" bruk av cannabis tillåtet.

Längst har man gått i Portugal, där från och med juli i år allt bruk av narkotika, oavsett preparat, avkriminaliseras. I stället för domstol möter de som påträffas med konsumtionsdoser av narkotika en kommitté bestående av socialarbetare och läkare.

-Målet är att rehabilitera missbrukarna, inte straffa dem, säger Danilo Ballotta, juridisk expert vid Europeiska centret för kontroll av narkotika och narkotikamissbruk i Lissabon, Portugal.

-I majoriteten av EU-länderna finns en ökande insikt om att det inte löser några problem att sätta narkotikamissbrukare i fängelse. Det är dyrt och snart är de tillbaka, säger Ballotta.

Omkring 40 miljoner av EU-medborgarna har provat cannabis åtminstone en gång. Kontinentens unga anser i allt högre grad att riskerna med sporadiskt narkotikabruk är små, berättar han.

Parallellt med den mildare inställningen till missbrukaren rustar EU-länderna för tuffare tag mot smugglingen av narkotika.

Det enda land som uttryckligen tillåter cannabisrökning är Nederländerna, där det får köpas och konsumeras inom reglerna för så kallade coffee shops.

 

Pää pilvessä
Lähde: Turun Sanomat 22.4.2001
http://www.turunsanomat.fi/lehti/ts/ss/94036.HTM

Turun Sanomat kertoo sunnuntaisivuillaan koko sivun artikkelissa Turun vihreiden panttereiden puheenjohtajasta Samu Ahdista. Artikkelia komistaa iso värikuva puheenjohtajasta tarkastelemassa kasvejaan. Itse teksti on luonteeltaan ennakkoluuloja karsivaa:

Turkulainen Samu Ahti, 28 on vaarattoman näköinen mies. Siinä piilee paradoksi. Mitä ryhdikkäämmältä ja hyvinvoivalta joku julkisuuteen astunut pilvenpolttaja näyttää, sitä vaarallisempana häntä pidetään: huono malli nuorisolle.
Hän tunnustaa avoimesti olevansa pilvenpolttaja, kirkkain silmin. Ja miksipä hän ei tunnustaisi, koska organisoi viime keväänä Turun hamppumarssin. Seuraava on vuorossa jälleen kahden viikon kuluttua lauantaina.
Samun elämänasenteessa on jotain samaa kuin eläinaktivistien puheissa, mutta toiminta on erilaista.
- Puhuisin mieluummin hamppupassivismista kuin jostain aktivismista, hän täsmentää.
Eikä Samu ole ainoa alansa edustaja Turussa. Hän laskee, että kaupungista löytyy kymmenentuhatta kannabiksen käyttäjää. Turun poliisin mukaan käyttäjiä on joka tapauksessa tuhansia.

Koti pengottiin läpikotaisin

Samu väittää olevansa muiden kannabiksen käyttäjien tavoin rasismin uhri. Hänen mielestään pilvenpolttajia vainotaan. Faktaa on, että kannabistuotteiden käyttäminen, kauppaaminen ja viljely on Suomen lain mukaan rikos.
- Monen kohdalla on käynyt niin, että tullaan poliisivoimin himaan, pengotaan kämppä, vaikka kuinka yrittäisit olla hyvä ihminen.
Aiheesta Samulla on myös henkilökohtaisia kokemuksia.

Joo, olen riippuvainen

Lukioaikoina alkanut kannabiskokeilu on muuttunut osaksi Samun jokaviikkoista arkea. Omasta mielestään hän ei jäänyt koukkuun eka kerralla, mutta kiinnostus kasvoi pikkuhiljaa. Hänen mukaansa käyttö liittyy sosiaalisiin tapahtumiin, juhliin ja illanviettoihin.
Eikä Samu kiellä sitä, etteikö hän olisi koukussa.
- Kyllä se auttaa masennukseen ja sillä on rentouttava vaikutus. Koen sen vastapainona kiireiselle ja urbaanille kaupunkielämälle.
Samun mukaan hamppua on Turussa aika helppo saada, mutta sen laatu vaihtelee. Varsinkin Venäjältä tuleva kama on heikkolaatuista. Vaara piilee myös siinä, että koskaan ei tiedä, mitä huumeen joukkoon on sekoitettu.
- Arvioisin, että 80 prosenttia Turun seudulla poltetusta hampusta tulee ulkomailta. Valtaosa tuodaan Marokosta ja Pakistanista.

Hamppu on pyhä yrtti

Samulle pilvi on pyhä sakramentti. Hän kertoo pyhyyden kokemuksista tavalla, joka saa aikaan kylmiä väreitä huumeidenvastausta työtä tekevien selkäpiissä.
Pilvenpolttamisen pyhyys ilmenee niin suhteessa omaan itseensä kuin muihin käyttäjiin. Samun mukaan jooga ja kasvisruoka syventävät tuntemusta.
- Joissakin kulttuureissa hamppu nähdään pyhänä kasvina, osana uskonnollisia rituaaleja. Jokainen, joka on sitä kokeillut, voi tuntea pyhyyden läsnäolon.
Hampun tuomia vaaroja hän ei juurikaan tuo esille, koska hänen mielestään alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat vielä suurempia.
- Muutoinkin suomalainen kulttuuri on hyvin päihdemyönteinen. Alkoholin nauttiminen on jopa suotavaa monissa tilanteissa.

Vihreet pantterit aloitti toimintansa

Turussa aktiiviset hampun vapaustaistelijat perustivat kuukausi sitten Vihreet pantterit -yhdistyksen, joka järjestää yhteisiä illanistujaisia ja klubi-iltoja.
Porukka vetää puoleensa pääasiassa nuoria käyttäjiä, mutta joukossa on paljon vanhempaakin väkeä.
Heidän kirjoittamansa teksti panttereiden periaatteista on kuin puoluepoliittinen ohjelmajulistus: yhdistys pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista, tukemaan terveellisten elämäntapojen omaksumista sekä kasvattamaan luottamusta omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Päätavoitteena on yleisen asenteen ja yhteiskuntarakenteiden kehittyminen tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin tukemaan jokaisen yksilön hyvinvointia, samalla tukien luonnon tasapainon säilymistä ja kestävää kehitystä.
- Nyt olisi aika tajuta, että huumeongelma ei ole niinkään kriminaalipoliittinen vaan sosiaali- ja terveyspoliittinen. Signaali joka nyt annetaan, suosii kovia huumeita, ne kun ei huumetesteissä näy. Nykysysteemillä tehdään kaikista käyttäjistä yhteiskunnan vihollisia.
Samu ihmettelee nykyistä huumekeskustelua, jossa koko aiheesta on tehty yksi klöntti.
- Selitys, että huumeongelma aiheutuu vain ja ainoastaan huumeista, tuntuu kovin naiivilta. Samaan aikaan puoli miljoonaa suomalaista syö erilaisia psyykenlääkkeitä, joka puolella puhutaan stressistä ja burn outista, on väkivaltaa, raiskauksia. Johtuuko tämä kaikki huumeista?
Samun mielestä huumeongelmaa ei poisteta sillä, että yritetään kitkeä huumeet pois Suomesta.
- Emme ole onnistuneet poistamaan huumeita edes vankiloista, miten sitten muualta? Nykyiset menetelmät kriminalisoinnin myötä ovat johtaneet aivan päinvastaiseen tulokseen.

Pilvi on pakotie tunteille

Artikkelin positiivista viestiä tasapainottamaan oli haastateltu myös lääkäriä, mitä ei kuitenkaan löydy lehden nettiversiosta:

Tyksin psykiatrian klinikan erikoislääkäri Jukka Voutilainen pitää pilvenpolttajia todellista tunne-elämäänsä pakoon pyrkivinä ihmisinä, jotka usein kärsivät ihmissuhdeongelmista.

Hänen mukaansa huumeidenkäyttäjien pilvessä koetut kokemukset johtavat enemmän sisään päin kuin aitoon vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Kannabis tullut tupakan tilalle

Huumekokeilija on kuin kuka tahansa nuori. Syynä käyttöön saattaa olla uteliaisuus, kielletyn hedelmän ihanuus tai puhdas kapina vanhempia kohtaan.
- Tässä mielessä kannabis on korvannut tupakan, joka oli ennen monen nuoren tapa hakea rajojaan.

Voutilainen kuitenki muistuttaa, että hamppukukinnoista ja lehdistä valmistettujen hasiksen ja marihuanan terveyshaittoja on liioiteltu. Tämä on myönnetty myös lääketieteellisesti. Myös käsitys porttiteoriasta, jossa miedot huumeet johtavat koviin huumeisiin, on kyseenalainen. Tutkimustulokset aiheesta ovat ristiriitaisia.
Monet kannabishuumeet ovat vaikutuksiltaan psykoaktiivisia, enemmän mieleen kuin fyysiseen terveyteen vaikuttavia aineita.

- Alkoholi on elimistölle ja hermostolle paljon tuhoisampi päihde. Vaikka kannabiksen satunnaisesta käytöstä ei olisikaan somaattista haittaa ihmisen elimistölle, se voi muuttaa ihmisen asennoitumista elämään.

Monen pilvenpolttajan elämään liittyvät "high" -kokemukset ovat johtaneet myös vaaratilanteisiin esimerkiksi liikenteessä, ja moni on lähtenyt rikolliselle tielle kohti tuntematonta alakulttuuria.

Turvallisuus tärkein ehkäisy

Voutilaisen mukaan kannabiksen käyttö on haitallista erityisesti nuoruusiässä, jolloin tehdään monia loppuelämään vaikuttavia ratkaisuja. Säännöllinen käyttö alentaa keskittymis- ja huomiokykyä, lyhytkestoista muistia ja yleensä pitkäjänteiseen toimintaan motivoitumista.
- Tällä tavoin se voi johtaa alisuoriutumiseen uravalinnassa.
Voutilaisen mielestä jo kannabiksen käyttö kertoo siitä, että sopeutuminen vallitseviin normeihin ei ole onnistunut. Hän ei kumminkaan usko perinteisen pelottelevan huumevalistuksen purevan tämän päivän nuoriin.
- Huumeongelmaa ei ratkaista pelkillä hoito-ohjelmilla tai poliisin resursseja lisäämällä. Tämä on laajempi poliittinen kysymys. Kun lasten ja nuorten vanhemmat kokevat jatkuvaa epävarmuuttaa yhteiskunnan vaatimusten edessä, he eivät pysty välittämään lapsilleen riittävää turvallisuuden tunnetta.

 


Hamppu ruokkii maailman
Lähde: Suomen kuvalehti 12.4.2001

"Hamppu tunnetaan huumeena. Hullun lehmän tauti saattaa muuttaa kaiken, sillä hampunsiemenillä voidaan korvata naudanliha."

Näin positiivisesti hampun tulevaisuutta maalaillen aloittaa Suomen kuvalehti hampun hyötykäyttöä kartoittavan artikkelinsa. Siinä kerrotaan Kuopion yliopistossa hampun hyötykäyttöä tutkineen Jace Callawayn työstä hampun jalostamiseksi uudelleen maataloutemme peruskasviksi.

"Luonnonvarana hamppu on monipuolisempi kuin maaöljy. Jalostamalla siitä saadaan mitä vain. Öljyä tai muovia ei voi syödä, hamppua voi", Jace Callaway kiteyttää maailman vanhimman viljelyskasvin ominaisuuksia.

Artikkelissa käydään asiallisesti läpi hampun erilaiset käyttömuodot täysipainoisena proteiinipitoisena ruokana, kolesterolia alentavana ruokaöljynä, runsastuottoisana bioenergiana, paperin raaka-aineena, kestävänä kankaana ja lääkkeenä. Tässä utopiassa on kuitenkin käärmeensä, huumetestaus: kannabiksen poistuminen ihmiselimistöstä kestää pari viikkoa.

"Jos olet polttanut marihuanaa perjantaina, vielä seuraavanakin perjantaina annat positiivisen näytteen. Mutta jos olet käyttänyt heroiinia, amfetamiinia tai kokaiinia perjantaina, maanantaina annat jo puhtaan näytteen", Jace Callaway vertaa.

Hamppuruoan syöminen näkyy huumetestien virtsanäytteessä, vaikka hampunsiemenissä itsessään ei käytännössä ole THC:a ja pienetkin pitoisuudet voidaan teollisesti poistaa.

"Aivan kuten hampussa on THC:a, unikonsiemenissä on morfiinia, joissakin lajikkeissa enemmän toisissa vähemmän."


Moraalimiljoonat menevät hukkaan
Lähde: Turun Sanomat 30.3.2001 ja Turkulainen 7.4.2001

Päihdevalistukseen käytettävät yhteiskunnan kymmenet, jopa sadat miljoonat markat saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan mennä täysin hukkaan. Kun Jeppe juo tai käyttää huumeita, hänen ympärilleen ilmaantuu joukko huolestuneita, puuhakkaita ihmisiä. Ei aikaakaan, kun koossa on uusi valistusprojekti. Projekti hakee ja saa rahaa. Päätetään, että annetaan loppuraportti, ja ennemmin tai myöhemmin se ilmestyykin.

Valtiotieteiden maisteri, toimittaja Kari Hippi sanoo Turun yliopistossa valmistuneessa lisensiaattitutkimuksessaan, että maassamme toteutetaan lukuisia ns. päihdevalistusprojekteja, mutta niiden vaikuttavuudesta päihteiden käyttöön ei ole saatu näyttöä.

Hipin tutkimuksen otoksena oli Raha-automaattiyhdistyksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1998 rahoittamat päihdevalistuksen projektisuunnitelmat.
- Tutkimuksessa oli 35 suunnitelmaa, ja niihin myönnettiin rahaa yhteensä noin viisi miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tämä on vain pieni osa maassamme joka vuosi toteutettavista päihdevalistuskampanjoista, joten niihin käytetään vuosittain varovasti arvioiden kymmeniä miljoonia markkoja.

Projektisuunnitelmien laatua tutkittiin Euroopan huumeseurantakeskuksen huumevalistusprojektien ohjeiston mukaan.
- Kun tutkitut 35 suunnitelmaa pisteytettiin kyseisen ohjeiston mukaisesti, vain kymmenen projektisuunnitelmaa sai arvosanan välttävä tai hyvin välttävä. Muiden saamat laatupisteet olivat vieläkin huonommat. Lisäksi ilmeni, ettei projektin saama suuri rahoitus suinkaan merkinnyt korkeita laatupisteitä.

- Projektit voivat aiheuttaa jopa haittaa. Maailmalta on saatu tutkimustietoa siitä, että eräät valistuskampanjat ovat lisänneet päihteiden käyttöä. Ne ovat tehneet päihteistä nuorille entistä kiinnostavampia.

- Lopettaisin nykyisenkaltaisen päihdevalistuksen kokonaan. Sillä voi olla jopa tilannetta pahentavia vaikutuksia.

Hippi ehdottaakin, että päihdevalistusprojektien rahat pitäisi käyttää päihdeongelmaisten hoitoon ja alan tutkimukseen, jollaisena voisi olla yhden suuren malliprojektin toteuttaminen.
   - Nykyäänhän esim. huumealan järjestöjä, alalta saatavaa tietoa ja palvelua on tarjolla hyvin vaihtelevasti paikkakunnan mukaan.

Timo Seppälä: yleiset huumetestit työpaikoilla tarpeettomia
Lähde: Helsingin Sanomat, 18.3.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010318ER12&pvm
=20010318&a=1
Lääketieteen dosentti, kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion johtaja ja antidopingtoimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälä nousi hiihtäjien viimeisimmän dopinghässäkän myötä kansakunnan tietoisuuteen. Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla luotiin miehestä muotokuvaa, johon liittyy myös huumekeskustelu:

Asiantuntijan asemaansa Seppälä on käyttänyt hyväksi myös huumekeskustelussa. Hän on tuonut esille, että huumetestejä ei pitäisi viedä tavallisille työpaikoille vaan testata vain ihmisiä, jotka huumeiden vaikutuksen alaisena työssään voisivat aiheuttaa vaaraa muille.


Huumepoliisin uusi päällikkö kumoaa porttipuheet
Lähde: Helsingin Sanomat, 23.3.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=
20010325ER6&pvm=20010325

Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla julkaistiin koko sivun henkilömuotokuva uudesta Helsingin rikospoliisin huumerikososaston päälliköstä Jari Aarniosta, joka astui HS:n mielestä legendaarisen Torsti Koskisen tilalle puolitoista vuotta sitten. Torsti Koskinen toi aikoinaan Suomeen USA:sta 50-lukulaisen huumeideologian, jonka mukaan asioita liioittelemalla ja ihmisiä pelottelemalla kuviteltiin näiden pysyvän loitolla huumeista.

Koskisen huumeideologian perusta oli ns. porttiteoria, jonka keksi 50-luvulla USA:n huumetoimiston päällikkö, myös legendaarinen Harry Anslinger. Tällä väittämällä saatiin tuolloin voimaan ns. Boggs Act, laki, jonka mukaan kannabiksesta ja heroiinista saatettiin rangaista yhtä epäinhimillisiä rangaistuksia. Mutta mitä kuuluu porttiteorialle Suomessa uuden vuosituhannen alussa Helsingin Sanomien mukaan:

Koskinen oli autoritaarinen, mutta kiltti setä. Hän uskoi niin sanottuun porttiteoriaan, jonka mukaan kannabis altistaa heroiinille ja niin edelleen

Mennäänpä sitten Torsti Koskisen mieliaiheeseen, porttiteoriaan. Kuinka kohtalokkaita niin sanotut lievät huumeet kuten kannabis oikeastaan ovat, johtavatko ne suoraan heroiinihelvettiin?
"En mä nyt tämmöstä, että jos poltat kerran pilvee oot koukussa ja huomenna oot raskaan sarjan narkomaani ja taparikollinen. Eihän näistä voi tietää", Aarnio venkoilee.

Eikö näiden laittomien mietojen ja kovien huumeiden yhdistävä tekijä ole juuri laittomuus. Ja niillä on samat rikolliset välittäjät, toisin kuin viinalla ja tupakalla. Voisi ajatella, että jos pilveä saisi viinakaupasta, ihmiset ostaisivat sitä ja jättäisivät kovat kamat roistoille.
"No joo, mutta asiaa voi käytännössä ajatella toisinkin päin", Aarnio pohtii.

"Meille on ilmaantunut hyvin nuoria käyttäjiä, tällaisia neljätoistavuotiaita, jotka ovat aloittaneet poltettavalla heroiinilla. Ja nää on kyllä yleensä myös tottuneet tupakkaan. Että siinä mielessä tää porttiteoria taas toimii. Näyttää siltä, että poltettavat aineet johtaa toisiin poltettaviin aineisiin, ihan fyysisesti. Niitä pitää vaan olla tarjolla. Sitä paitsi heroiinia on helpompi oppia polttamaan kuin pistämään suoneen. Ruiskuihin siirtyminen on kuitenkin hankala ja pelottava kynnys."

Mutta sitä samaa heroiinia se poltettavakin on?
"Aivan. Ja tavallaan vielä vaarallisempaa, koska se laskee aloittajien keski-ikää."

Hamppu kurkottaa taivaalle Ruovedellä
Lähde: Aamulehti 12.3.2001

Aamulehden etusivulla maanviljelijä Ari Tuominen tähyilee isossa värikuvassa sinitaivasta vasten talven yli säilyneitä hampunvarsia hehtaarin koeviljelyksellään. Otsikkona Hamppu kurkottaa taivaalle Ruovedellä.

Uutisen aiheena on EU-säännösten muutos: uusien pykälien myötä ruoveteläisen hampunkasvattajan sadonkorjuu helpottuu melkoisesti.

Sisäsivulla talven pystyyn kuivaamaa hamppua näytetään vielä toisen värikuvan kanssa kuvatekstillä:
Ehdot järkevöitiin. Ari Tuominen hamppupelto Ruoveden Kekkosissa jäi loppusyksyn kovien sateiden takia korjaamatta, joten EU-rahat menivät. Tämän suven kasvun voi tukia menettämättä korjata vasta keväällä, jolloin maa kantaa ja korsi on kuivaa.

Hampunkasvattajan korjuuhuoli keveni

Ruovedellä on maaseudun kehittämistuella muutama viljelijä kasvattanut pari vuotta kuituhamppua, josta valmistetaan köysien lisäksi eristettä ja muutakin rakennusmateriaalia.

Koeprojektilla on Viveca Kulmalan silmien alla 13 hehtaaria. Muroleella asuvalla Ari Tuomisella on Kekkosilla omissa nimissään hehtaari.

Tukea annostelevan EU:n ja ruoveteläisen hampunkasvattajan näkemykset, teoria ja käytäntö, ovat sopineet huonosti yhteen.

EU on vaatinut, että sato on korjattava saman vuoden puolella, mutta pohjoinen kasvattaja haluaisi korjata vasta kevättalvella tai keväällä. Nelimetrinen kasvi tarvitsee kasvuunsa myös loppusyksyn. Vesipitoisen kasvin niittäminen koneella upottavalta pellolta on taistelua ja paalien kuivatus kallista. Keväällä kävisi helpommin: jäinen maa kantaa konetta ja kasvi on liki kuiva.

Uunituoreen tiedon mukaan tänä vuonna EU sallii kevätkylvön korjuun vuodenkin päästä.

Uskomattoman viisas lupa

- Kuulostaa uskomattoman viisaalta luvalta, Ari Tuominen kommentoi uutista.

- Nyt kun saisivat jalostuksen ja markkinoinnin vielä vetämään, niin jo hankitun taidon turvin voin hamppua tosimielessä viljellä.

Tuominen on kehitellyt korjuulaitteita yhdessä sepän kanssa, ja yksi idea on parempia aikoja odottamassa.

- Ilman tätä korjuumääräysten helpotusta olisin luultavasti jäädyttänyt hamppuharrastukseni tuottamattomana. Vanhakin sato kun jäi syyskiireillä pystyyn eli luovuin siltä osin tuesta. Katsotaan keväällä.

Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän puheenjohtaja Petri Viglione ehdottaa kevyiden huumeiden sallimista.
Lähde: Ilta-Sanomat 24.2.2001;  Aamulehti 23.2 ja 24.2.2001

Muun muassa keskioluen laimentamista pohtineen Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän torstaina 22.3 julkistetussa väliraportissa viitataan yllättäen myös huumeisiin. Raportissa huumeet mainitaan viitattaessa sekakäytön lisääntymiseen.

Työryhmän puheenjohtaja viinikauppias Petri Viglione puolestaan toteaa, että kevyiden ja kovien huumeiden välille on tehtävä ero. Viglionen mukaan on älytöntä puhua heroiinista ja kannabiksesta yhtenä könttinä ja Suomessakin pitäisi herätä tajuamaan, että kevyitä huumeita käyttävät sivistyneesti myös ihan tavalliset ihmiset.

"Italiassa jo käydään keskustelua kevyiden huumeiden sallimisesta. Eihän heroiinipiikkiä ja ruohosätkää voi käsitellä yhtenä asiana. Sehän olisi sama kuin vertaisi pirtua ja lasillista hienoa vuosikertaviiniä. Tässä on meillä Suomessakin pohdittavaa", Napolista tavoitettu Viglione sanoo. Hän haluaa avata suomalaisen huumekeskustelun ja ottaa sen entistä enemmän osaksi koko päihdekeskustelua.

Sekakäyttöön päästävä kiinni

"Päihteiden sekakäyttö yleistyy, ja siihen haluttiin väliraportissa puuttua. On päästävä kiinni tähänkin asiaan. On tärkeää erottaa kovat ja kevyet huumeet toisistaan ja varoittaa esimerkiksi heroiinin vaarallisuudesta."

Viglione haluaisi, että huumeiden käyttäjiä rangaistuksen sijaan autettaisiin ja hoidettaisiin nykyistä tehokkaammin. Kaupustelijoita sen sijaan tulee rankaista.

"Meneillään on päihteiden käytön kulttuurin muutos Suomessa ja koko Euroopassa. Alkoholi ei ole ainoa asia. Ja jos sen käyttö humalahakuiseen juomiseen väheneekin, jotakin muuta päihdettä tulee tilalle."

"Näitä asioita ei voi pohtia pelkästään Suomen näkökulmasta, vaan koko Euroopan. Tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa." Viglionen peräänkuuluttamaa yhteistyötä tiivistetään ensi syys-lokakuussa, kun Helsingissä järjestetään kansainvälinen päihdepoliittinen konferenssi.

Soininvaara: en näe syytä edes miettiä

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) ei aio laillistaa kevyitä huumeita. Soininvaara on seurannut yllättyneenä eurooppalaisten terveysministereiden avointa toitotusta siitä, miten kevyet huumeet eivät ole läheskään niin pahaa myrkkyä alkoholiin verrattuna.

"Tosin, jos ajattelisi niin, että kannattaako aloittaa mieluummin kannabiksen vai alkoholin käyttö, niin vastaus olisi varmasti kannabis".

"Meillä puhutaan erittelemättä huumeista. Voi vaan kysyä, miten hyvin nuorten huumevalistus menee perille, jos heroiini ja kannabis rinnastetaan toisiinsa."

Poliisiylijohto tyrmää huumeiden jaottelun mietoihin ja koviin

Aamulehti kertoo enemmän Viglionen mielipiteiden aiheuttamasta nopeasta vastareaktiosta. Suomen laissa huumeita ei ole virallisesti luokiteltu mietoihin ja koviin. Eikä huumeiden jaottelua nähdä poliisiylijohdossa jatkossakaan mielekkäänä.

Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää sisäasiainministeriön poliisiosastolta: "Jaottelussa on omat vaaransa. Miedommat huumeet ovat usein portti kovempien aineiden käyttöön. Olisi ongelmalle periksi antamista, jos erotteluja ryhdyttäisiin tekemään. Kaikkien huumeiden käyttö ja hallussapito on rangaistavaa."

"Tuomioistuimet ottavat riittävästi huomioon, millaisesta määrästä ja minkälaatuisesta aineesta oikeusjutussa on kyse. Huumeen määrä ja laatu myös vaikuttavat tuomioiden ankaruuteen."

Pirkanmaalainen kansanedustaja Marja Tiura (kok) vaatii jopa Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän puheenjohtajana toimivan Viglionen vaihtamista: "Käydäänpä Italiassa minkälaista keskustelua tahansa kevyiden huumeiden sallimisesta, me olemme Suomessa. Suomessa ei ole kovia ja lieviä huumeita."

Peruspalveluministeri Soininvaaran mielestä puheenjohtajan vaihtaminen ei ole tarpeen: "Ei kuulu länsimaiseen ajatteluun, että ihmisiä pitäisi ryhtyä erottamaan, jos he herättävät jostakin aiheesta keskustelua. Länsimaisen sananvapauden piirissä mikään ei voi olla kielletty keskustelunaihe."

Viglione ei ole suinkaan ainoa, jonka mielestä huumeiden jaottelussa olisi järkeä. Esimerkiksi nuorten huumeidenkäytön ehkäisyä miettinyt toimikunta suositti aineiden erottelemista toisistaan päihdeviestinnässä ja valistuksessa.

"Aineiden erilaisuuden vuoksi ei ole aina järkevää puhua huumeista yhtenä kokonaisuutena, koska eri huumeiden koostumus ja vaikutukset ovat huomattavan erilaiset", sanoo suunnittelija Tuukka Tammi Terveyden edistämisen keskuksesta.

Uutisen lopussa Aamulehti paljastaa Viglionen ehdotusten tyrmäyksen syyn ja heittäytyy kryptiseksi: Hallituksen lisäpanostus huumeiden torjuntaan on tänä vuonna 32,5 miljoonaa markkaa. Huumausainekielteistä ilmapiiriä vastustetaan tehostamalla ennaltaehkäisevää huumetiedotusta, poliisin huumevalvontaa kaduilla ja huumausainejuttujen ajamista oikeudessa.

Aamulehden jutun ohessa on sanomalehdissä kovin suosittu inforuutu uutisen käsittelemästä aiheesta, tässä yhteydessä päihteiden luokittelusta. Viimeisenä löytyy otsikon Epävirallinen jako mietoihin ja koviin aineisiin alta lause: mietoihin huumeisiin kuuluisivat lähinnä kannabistuotteet.