Kansalaisaloite vaatii kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verotusta
- Tietoja
- Julkaistu: 15.11.2022 15.11.2022
- Osumat: 3014 3014
Tiedote 20.10.2022
Kansalaisaloite vaatii kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verotusta
Uusi kansalaisaloite, joka vaatii kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verotusta on julkaistu kansalaisaloite.fi -palvelussa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11377
Aloitteessa vaaditaan, että kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti sallitaan ikärajoin. Luodaan muihin päihteisiin rinnastuva kannabiksen valmistuksen ja myynnin sääntelyjärjestelmä ottaen oppia kannabiksen jo laillistaneiden valtioiden ja osavaltioiden kokemuksista. Sääntelyllä tavoitellaan haittojen minimointia yksilöille ja yhteiskunnalle alkoholi- ja tupakkalainsäädännön tavoin. Asetetaan kannabikselle vero, jolla korvataan sen aiheuttamat haitat yhteiskunnalle. Määritellään päihdyttävän kannabiksen ja ei-päihdyttävän kannabiksen eli hampun ero selkeästi, jotta hamppua kasvattavat maatalousyrittäjät voivat toimia alallaan. Poistetaan kannabiksen käyttömerkinnät sekä vähäisestä kasvatuksesta ja myynnistä aiheutuneet rikosrekisteri- ja muut vastaavat merkinnät.
Aloitteessa perustellaan kattavasti miten nämä toimenpiteet minimoisivat kannabiksen käytöstä johtuvia haittoja yksilöille ja yhteiskunnalle. Kannabiksen sääntelemättömät markkinat lisäävät kannabiksen haittoja esimerkiksi lisäämällä kannabiksen päihdyttävyyttä, estämällä ikäräjavalvonnan, mahdollistamalla väärennetyn ja mahdollisesti terveydelle vaarallisen kannabiksen myynnin sekä johtamalla epäterveellisempään käyttökulttuuriin. Kieltolaki luo myös kannabiksen käyttöön liittymättömiä haittoja, kuten epätasa-arvoa, korruptiota, rikollisuuden ja väkivallan lisääntymistä, ympäristöhaittoja, syrjäytymistä, valtavia kustannuksia oikeusjärjestelmälle. Nykypolitiikka rajoittaa epäinhimillisellä tavalla myös jo laillisen lääkekannabiksen saatavuutta.
Sääntelyn kautta voimme minimoida kannabiksen käytön terveyshaittoja esimerkiksi laadunvalvonnan, pakkausmerkintöjen, neuvonnan ja turvallisemman kulttuurin kautta. Tämä loisi myös uuden laillisen teollisuudenalan, joka toisi valtavasti työpaikkoja ja verotuloja. Etenkin maaseutu hyötyisi tästä.
Kannabiksen laillistaminen ja sääntely on kestävämpi tapa reagoida kannabikseen kuin käyttörangaistuksen poisto, eli dekriminalisaatio. Kun kieltolaki lopetetaan, tulee myös kaupallinen tuotanto ja myynti tuoda valvonnan ja verotuksen piiriin. Toki nykyisinkään kannabiksen tai oikeastaan minkään laittoman päihteen käytöstä ei tulisi rangaista. Esim THL tukee tätä kantaa jo nyt.
Noin puoli miljardia ihmistä asuu paikassa, jossa kannabis on laillista. Heihin liittyy pian yli 80 miljoonaa saksalaista. Suomi ei siis olisi tässä edelläkävijä. Me olemme jo monia muita maita jäljessä tässä asiassa.
Muualla maailmassa kieltolaki on kumottu, koska sääntely minimoi kannabiksen käytön aiheuttamat haitat yksilöille ja yhteiskunnalle, sekä poistaa ne haitat, joita nykyinen kieltolaki aiheuttaa.
Rohkaisemme teitä lukemaan aloitteemme ja ottamaan edustajiimme yhteyttä mihin vaan kysymykseen liittyen.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Coel Thomas, kansalaisaloitteen edustaja
+358 45 197 4569
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Timo Larmela, kansalaisaloitteen varaedustaja
+358 40 184 1975
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Suomen kannabisyhdistys ry:n kannanotto rankaisemisen lopettamiseksi
- Tietoja
- Julkaistu: 04.05.2018 04.05.2018
- Osumat: 13518 13518
Suomen kannabisyhdistys ry:n kannanotto rankaisemisen lopettamiseksi
Helmikuussa 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja Tuukka Tammi avasivat keskustelun huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumisesta. He totesivat blogi-kirjoittuksessaan: ”Käytön rangaistavuudesta luopumista tukevat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global Commission on Drug Policy, jotka esittävät, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua muutoin kuin käyttäjiä rankaisemalla. Tämä koskisi kaikkia huumausaineita.
Seuraukset kohtuuttomia
Huumeiden käyttö rangaistaan käyttörikoksena, josta käytännössä seuraa sakkorangaistus sekä paljon muuta ikävää. On mahdollista, että tästä voi selvitä huomautuksella, mutta se on erittäin harvinaista vastoin lainlaatijan tarkoitusta. Käytännössä käyttörikosesta seuraa lähes aina sakko. Mutta sakko on vain osa seurauksia. Yleensä seurauksena on myös nöyryyttävä kotietsintä sekä myös huomautustapauksissakin huumemerkintä poliisin tietojärjestelmään. Tämä merkintä säilyy siellä 5-10 vuotta.
Tämä merkintä voi tuhota nuoren ja myös vanhemman henkilön tulevaisuuden suunnitelmat, kun henkilö hakee opiskelupaikkaa tai työtä, joita varten tarvitaan rikostaustaselvitys. Tämä on täysin kohtuutonta. Yksi käry pelkästä kannabiksesta voi merkitä tulevaisuuden murentumista.
Kasvava osa väestöstä kriminaaleja
Kannabis on yleisin laiton huume, jota jo 40 % nuorista aikuisista on ainakin kokeillut. Meille on siis kasvamassa väestö, josta suuri osa on kriminaaleja. Tämä on kestämätöntä jo lain kunnioituksen takia. Em. huumemerkinnän takia voidaan menettää lahjakkaiden ihmisten työpanos ja edesauttaa syrjäytymistä.
Rankaisemisesta tulisi luopua
Huumeet, myös kannabis voivat aiheuttaa yksilölle terveydellistä ym. haittaa. Mutta kuten alkoholinkin tapauksessa, suurin osa käytöstä on kohtuukäyttöä, josta ei käyttäjälle seuraa juurikaan haittoja. Miksi siitä pitää rangaista rikoslaissa. Jos käyttö aiheuttaa terveydellisiä tai muita haittoja, henkilö tarvitsee terveydellistä tai sosiaalista apua. Rikosoikeudelliset seuraamukset vain pahentavat tilannetta.
Suomen kannabisyhdistys ry. on 27-vuotisen toimintansa aikana jatkuvasti todistanut sitä, miten kannabiksen käytön kriminaaliseuraukset ovat aiheuttaneet ihmisille suuria ongelmia opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa ja sosiaalisessa elämässä. Olisi jo aika lopettaa tämä ja siirtyä haittoja vähentävään politiikkaan. Rankaisemisen pitäisi loppua ja suunnata voimavarat terveys- ja sosiaalitoimen vahvistamiseen eikä pössyttelijöiden jahtaamiseen.
Huumausaineen käyttörikoksesta tulisikin luopua kokonaan tai rajoittaa se sellaisiin tapauksiin, jossa henkllö käyttää huumeita siten, että se altistaa muita tälle käyttölle tai antaa lapsille ja nuorille väärän viestin. Esimerkiksi huumeiden käyttö koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olisi rangaistavaa.
Kotikasvatus rinnastettava käyttöön
Kun kannabiksen viljeleminen huumeeksi kriminalisoitiin, lakiin tuli valuvika, joka tulisi korjata. Kannabiksen suurimuotoinen viljely myyntiin ja pienimuotoinen viljely omaan käyttöön ovat aivan eri asioita. Ns. kotikasvatus omaan käyttöön tulisikin rinnastaa käyttörikokseen eikä rangaista huumerikoksena. Kotikasvattajien tuomitseminen huumausainerikoksesta tuo vielä lisäongelmia em. ongelmien lisäksi, vaikka siinäkään ei ole muuta rikoksen kohdetta kuin kasvattaja itse. Kotikasvatus on myös ainoa huumerikollisuuden muoto, joka ei tue järjestäytynyttä rikollisuutta. Huumeiden käytöstä rankaisemisen luopumisen tulisi myös tarkoittaa luopumista omaan käyttöön tapahtuvan viljelyn rankaisemisesta.
Laillistamiskeskusteluun kannattaa valmistautua
Kannabiksen asema on nopeasti muuttumassa. Kannabis on jo laillistettu tai sitä ollaan laillistamassa USA:n osavaltioissa, Kanadassa, latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa. Kehityksen suunta on selvä: kannabis ei ole vaarallinen huume ja sen laillinen tuotanto ja myynti mahdollistaa verotuksen, laadun, sääntelyn, liiketoiminnan ja haittojen vähentämisen toisin kuin nykyinen rikollisten pyörittämä vastuuton suuria voittoja tuottava toiminta. Vaikka perusteellinen kannabiksen laillisen aseman uudelleenarviointi ei Suomessa ole vielä ajankohtainen, niin muiden maiden laillistamisista saatuja kokemuksia on syytä seurata ja valmistautua keskusteluun kannabiksen laillistamisesta myös Suomessa. Mieluummin ennen kuin liian myöhään
Suomen kannabisyhdistys ry:n kevätkokous 22.4.2018
THL-blogi: Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua
- Tietoja
- Julkaistu: 04.05.2018 04.05.2018
- Osumat: 15010 15010
THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja kehittämispäällikkö Tuukka Tammi avaavat keskustelua huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumisesta blogissaan. He kirjoittavat:
"Toimintatapoja tulee arvioida aika ajoin uudelleen. Tämä koskee myös huumepolitiikkaa. Huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta tulisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Mielestämme huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla." Blogi löytyy osoitteesta:
https://blogi.thl.fi/huumeiden-kayton-rangaistavuudesta-tulisi-luopua/
Presidentti laillistamisesta: "Todennäkoisesti on ihan tolkun ajatus"
- Tietoja
- Julkaistu: 13.11.2016 13.11.2016
- Osumat: 10649 10649
MTV KOTIMAA 05.10.2016
Presidentti Ahtisaari kannabiksen laillistamisesta: ”Todennäkoisesti on ihan tolkun ajatus”
Presidentti Martti Ahtisaari otti myöntyväisen kannan kysymykseen kannabiksen laillistamissta tuoreessa kirjassa Miten tästä eteenpäin.
Kirjassa Ahtisaari, kokenut diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemisekä journalisti-teologi Tapani Ruokanen käyvät keskusteluja yhteiskunnan ja Suomen tilanteesta.
Kannabista käsiteltiin vapautta käsittelevässä osuudessa. Keskustelussa nousi esiin muun muassa kannabiksen käytön ja myynnin laillistaminen joissain Yhdysvaltain osavaltioissa.
– Se vähentää rikollisuutta. Laki lievenee ja synti vähenee, sillä laki herättää synnin. Kyse on laista, mutta myös arvoista, toteaa Ruokanen.
Myös Iloniemi nosti esille maailmalla käydyn keskustelun siitä, pitäisikö miedot huumeet vapauttamisesta.
– Joka todennäköisesti on ihan tolkun ajatus, Ahtisaari kommentoi ajatusta.
Iloniemi menee pidemmälle ja sanoo pitävänsä ideaa ”täysin järkevänä ajatuksena”. Hän myös toteaa lääkäreiden pitävän kohtuullista kannabiksen käyttöä viinaa vaarattomampana.
– Keskusteluun marijuanasta liittyy keskeinen arvo: vapaus. Kääntöpuoli on vastuu. Ihminen voi itse valita ja vastata seurauksista. Terveysvalistus ja tiukka tupakkalaki on lähes lopettanut sauhuttelun. Tieto ja lait yhdessä vaikuttavat, Ruokanen summaa.
Ahtisaari huolissaan alkoholihaitoista
Myös alkoholipolitiikasta keskustellaan.
– Alkoholivero tuottaa 1,4 miljardia ja sen terveyshaittoihin käytetään neljä miljardia. Pitäisikö tämä kääntää toisinpain, Ahtisaari pohtii.
Iloniemi epäilee, että riskinä ovat kuitenkin Viron tuonnin ja kotipolton kasvaminen.
– Ainakin kotipolton terveyshaitat ovat huomattavasti suuremmat kuin laillisesti valmistetun viinan, hän muistuttaa.
Ruokanen pohtii, voiko liberaaleilla alkoholitiikalla olla positiivisiakin vaikutuksia.
– Nuoret käyttävät entistä vähemmän alkoholia. Olisikohan siihen vaikuttanut toisaalta valistus ja toisaalta entistä liberaalimpi alkoholipolitiikka? Vaikka keskiolutta saa R-kioskilta, ei sinne ole enää vuosikymmeniin ollut ryntaystä. Ja aikoinaan se tuntui niin radikaalilta vapauttamiselta, hän sanoo.
(Vahvennus on SKY:n web-toimituksen)
Ylen kysely: Viidennes suomalaisista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä
- Tietoja
- Julkaistu: 30.08.2016 30.08.2016
- Osumat: 8079 8079
YLE uutisoi 6.8.2016 Kotimaan uutisten verkkosivuilla, että (vain!) viidennes suomalaisista poistaisi kannabiksen käytön rangaistavuuden. Niinikään YLE uutisoi toisessa samana päivänä julkaistussa jutussa, että Vihreiden ja Perussuomalaisten kannattajista jopa kolmannes luopuisi kannabiksen käytöstä rankaisemisesta.
Ylen kysely: Viidennes suomalaisista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä
Kannabiksen käyttörankaisusta luovutaan Suomessa "jossain vaiheessa", muotoilee talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo. Politiikan tutkija Erkka Railo ei pysty tällä hetkellä kuvittelemaan, että suomalaiseen huumepolitiikkaan löydettäisiin jokin uusi linjaus. Hänen mukaansa se vaatisi, että jokin suuri puolue ottaisi kantaa politiikan lieventämisen puolesta.
Viidennes suomalaisista luopuisi kannabiksen käyttörangaistuksesta, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. 60 prosenttia vastanneista kannattaa rangaistuksen säilyttämistä.
Puhelinhaastatteluihin vastasi heinäkuussa 1 004 15–79-vuotiasta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Huumausaineen käyttörikos on kyseessä silloin, jos käyttää, pitää hallussaan omaa käyttöä varten tai yrittää hankkia pienen määrän huumausainetta. Yleensä seurauksena on kannabiksen kohdalla sakko. Tosin alaikäisiä ei sakoteta, vaan puhutellaan ja ohjataan hoitoon.
Väitöksessään huumekulttuuria tutkinut talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistosta kuvailee suomalaisen kannabislainsäädännön olevan nyt odotustilassa. Hän uskoo, että kannabiksen käytöstä seuraavia rangaistuksia tarkastellaan Suomessa tulevina vuosina.
– Luulen, että käytöstä rankaisemisesta luovutaan jossain vaiheessa. Meillä ei rankaista humalassa olemisesta tai tupakanpoltosta, vaikka väestö suhtautuu niihin huomattavasti kriittisemmin kuin yksittäisiin kannabiskokeiluihin. Moraalisena viestinä sakkorangaistus, joka siitä tulee, on aika lailla menettänyt voimansa, Salasuo kuvailee.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo huomauttaa, että huumepolitiikasta keskustelu on Suomessa vaikeaa ja mielipiteet jakautuvat helposti kahtia. Julkinen keskustelu aiheesta kääntyy herkästi kärkeväksi ja leimaavaksi.
– Politiikot kokevat, että siinä on hirveän vähän mitään voitettavaa ja todella paljon menetettävää. Poliitikon tai puolueen leimautuminen huumemyönteiseksi on hyvin helppoa, Erkka Railo kuvailee.
"Vaatisi suuren puolueen kannanoton"
Railo ei usko suomalaisessa huumepolitiikassa tapahtuvan merkittävää muutosta lähivuosina, vaikka esimerkiksi useissa Yhdysvaltain osavaltioissa kannabiksenkäyttö on hyväksytty viime vuosina.
Mikko Salasuo puolestaan arvioi merkitystä olevan syyttäjän ja poliisin toiminnan painopisteissä. Kannabiksen käyttäjän syyttämättäjättäminen olisi mahdollista nykyisinkin, mutta vaihtoehto on jäänyt käyttämättä.
– Uskon, että mennään lähemmäs tilannetta, jossa oltiin, kun ensimmäinen huumausainelaki säädettiin vuonna 1972. Lainsäätäjien tahto oli, että ensisijainen tavoite olisi toimenpiteistä luopuminen, jos kyse on käyttörikoksesta tai hyvin pienen määrän hallussapidosta, Salasuo muistuttaa.
Railo muotoilee, ettei hän pysty tällä hetkellä kuvittelemaan, että suomalaiseen huumepolitiikkaan löydettäisiin jokin uusi linjaus.
– Ei riitä, että yksi tai kaksi puoluetta ajaisi asiaa jotenkin. Se vaatisi jonkin suuren puolueen kannanoton politiikan lieventämisen puolesta.
Railo kuvailee, ettei kannabiskysymys ole kansalaisoikeuskysymys, kuten esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki.
– Siinä poliittinen mielipide on kääntynyt aika nopeasti toisenlaiseen asentoon, kuin mitä se oli vaikka vain 15 vuotta sitten, Railo arvioi.
Salasuo kuvailee Suomen olevan nykyisin huumepolitiikan keskitien kulkija.
– Suomen huumausainepolitiikka on varsin käytännöllistä. Kahden tien politiikka, jossa toisaalta rangaistaan, toisaalta pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään haittoja, on ihan toimiva malli, Salasuo kuvailee.
Bhang, Mezz, kukka ja Sativex - kannabiksen vapautuksen historia
- Tietoja
- Julkaistu: 03.07.2016 03.07.2016
- Osumat: 9560 9560
Kovaa faktaa kannabiksesta! Hanki nyt haltuusi kirja, josta valtamedia vaikenee - vielä ! Tusky on vuodesta 2009 alkaen julkaissut tuhansien ihmisten lukemia uutisia, tiedotteita, kannanottoja ja tutkimuksia, lobannut, antanut haastatteluja ja asiantuntijalausuntoja, neuvonut, tukenut, järjestänyt hamppumarsseja, kokouksia, keskustelutilaisuuksia, puistotapahtumia mutta aina vaan vaaditaan lisää !
Jos haluat auttaa Tuskya jatkamaan ja parantamaan toimintaansa vuonna 2017, tapahtuu se helpoiten hankkimalla kirja lahjaksi itselle tai muille. Ostamalla kirjan tuet sen jatko-osien tekemistä ja Tuskyn kampanjointia. Nyt on korkea aika aloittaa kannabiksen laillistaminen myös Suomessa.
Kotiin kannettuna kustantajan verkkokaupasta!
Turussa seuraavista kaupoista:
Åbong, Hämeenkatu 30
RCM, Rauhankatu 12 a
Osta kirja kustantajan verkkokaupasta!
Kannabiskuskin syyte rattijuopumuksesta hylättiin korkeimmassa oikeudessa
- Tietoja
- Julkaistu: 03.07.2016 03.07.2016
- Osumat: 7281 7281
Kannabiskuskin syyte rattijuopumuksesta hylättiin - tämä on tärkeä ennakkotapaus! Maamme ylimmät oikeusviranomaiset alkavat olla asiassa samalla linjalla kuin SKY ja muut kansalaisjärjestöt ovat olleet jo pitkään: Rattijuopumustuomion pitäisi perustua heikentyneeseen ajokykyyn, eikä vain siihen että aineenvaihduntatuotteista havaitaan henkilön käyttäneen kannabista joskus aikaisemmin.
Erikoista jutussa on se, että korkeimpaan oikeuteen asian on vienyt juuri syyttäjän valitus. Syyttäjä vaati tuomion kumoamista, sillä syyttäjän mukaan lainsäätäjä ei ollut tarkoittanut, ett tuomioita annettaisiin pelkästään aineenvaihduntatuotteiden perusteella.
KORKEIN OIKEUS (KKO) on hylännyt rattijuopumussyytteen tapauksessa, jossa autonkuljettaja oli polttanut kannabista muutamia päiviä ennen ajoa. KKO:n mukaan kannabis ei enää vaikuttanut kuskin ajokykyyn. Huumeiden nollaraja liikenteessä ei tarkoita sitä, että tällaisesta teosta rangaistaisiin rattijuopumuksena, KKO totesi.
Myös Vantaan käräjäoikeudessa syyte oli hylätty, mutta Helsingin hovioikeus tuomitsi kuskin. Hovioikeus käsitteli asiaa vahvennetussa kokoonpanossa, ja kuskille annettiin sakkotuomio äänin 4–3.
Todella harvinaiseksi koko tapauksen teki se, että tuomion kumoamista ja syytteen hylkäämistä vaati KKO:ssa syyttäjä. Syyttäjän mukaan lainsäätäjä ei ollut tarkoittanut, että tällaisesta teosta rangaistaan, koska kuskin verestä löytynyt aine ei ollut vaikuttanut tämän ajokykyyn.
Antidoping-lääkärinä tunnetun Timo Seppälän asiantuntijalausunnon mukaan kannabis vaikuttaa ajoon 6–8 tuntia käytön lopettamisen jälkeen. Silloin veressä on kannabiksen vaikuttavaa ainetta THC:tä. Vielä sen jälkeen veressä saattaa olla jopa pari viikkoa THC:n aineenvaihduntatuotetta, joka ei kuitenkaan vaikuta ajokykyyn.
Tässä tapauksessa kuskin verestä oli löydetty nimenomaan aineenvaihduntatuotetta.
KKO HUOMAUTTI, että laki ja sen esityöt ovat ristiriidassa keskenään. Lain sananmuodon mukaan liikenteessä on huumeisiin nollatoleranssi eli rattijuopumukseen syyllistyy riippumatta siitä, onko huumeella vaikutusta ajokykyyn. Lain esitöissä taas todetaan, että rattijuopumussäännösten ulkopuolelle jää sellainen käyttö, jolla ei ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
KKO:n mukaan verinäytteestä voidaan havaita kannabiksen käyttö huomattavasti pidempään kuin mitä lakia säädettäessä arvioitiin. Silloin uskottiin, että jäljet häviävät vuorokaudessa.
KKO tuli siihen tulokseen, että lain tulkitseminen aiempien, virheelliseksi osoittautuneiden käsitysten mukaisesti johtaa lopputulokseen, joka ei vastaa lainsäätäjän tahtoa. Kaiken lisäksi kannabiksen käyttäjän olisi silloin vaikea arvioida, milloin hän on ajokunnossa. Tämä ei vastaa vaatimusta siitä, että rikosvastuun pitää olla ennakoitavissa.
Vaikka rattijuopumussyyte hylättiin, kuski tuomittiin kuitenkin huumeen käyttörikoksesta ja ajokortitta ajosta 25 päiväsakkoon.
KKO:n päätöksen tekivät oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Ilkka Rautio, Marjut Jokela,Ari Kantor ja Päivi Hirvelä.
Suomen kannabisyhdistys ry STM:n kuulemistilaisuudessa
- Tietoja
- Julkaistu: 18.11.2015 18.11.2015
- Osumat: 7840 7840
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti 6.6.2015 Helsingissä kuulemistilaisuuden, jossa oli edustettuina eri kansalaisjärjestöjä ja päihdepolitiikan tutkijoita.
Tilaisuuden tarkoitus oli kerätä tietoa Suomen huumausainepoliittisesta nykytilanteesta kutsumalla yhteen kentällä toimivia järjestöjä. Kerättyjä tietoja ja kokemuksia käytettiin myöhemmin STM:n omassa huumausainepoliittisessa lausunnossa keväällä 2015 aloittaneelle Juha Sipilän johtamalle hallitukselle.
Suomen kannabisyhdistys oli myös edustettuna tässä tilaisuudessa, yhdistyksen tilaisuudessa esittämä linjaus on alla. Edustettuina olivat myös mm. Lumme ry, A-kliniikkasäätiö, EHYT, TuSKY, ja eurooppalainen EMCDDA.
Lue lisää: Suomen kannabisyhdistys ry STM:n kuulemistilaisuudessa
Sittenkin oikeusvaltio?
- Tietoja
- Julkaistu: 03.09.2014 03.09.2014
- Osumat: 7888 7888
Tuntuu että vuonna 2014 Suomessa on tapahtunut huumausainepolitiikan saralla paljon, eikä vuosi vielä ole läheskään ohi.
Vuoden alussa SKY sai monen vuoden työn jälkeen virallistettua asemansa, kun se vihdoin pääsi yhdistysrekisteriin. Muutama vuosi sitten voimaan tullut kansalaisen oikeus tehdä valitus poliisin käyttämistä aiheettomista pakkokeinoista toi elokuussa julkisuuteen ensimmäiset tapaukset, joissa käy ilmi kuinka poliisi saattaa varsin hepposin perustein toimeenpanna kotietsinnän vaikka keskellä yötä.
Menneisyyteen peilaten tuntuu uskomattomalta että Suomessa oikeuslaitos voi huomuttaa poliisia pakkotoimien suhteellisuuden puutteesta huumeiden kyseessä ollessa, kuten alla olevassa HS:n uutisessa. Onko suomesta sittenkin tulossa oikeusvaltio? Jäämme odottamaan mitä vielä mullistavampaa loppuvuosi tuo tullessaan.
Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä
Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.
KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.
Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.
Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.
Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.
Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.
Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.
KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.
Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.
KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.
"Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa", KKO huomautti.
Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.
Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.
Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.
Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.
KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.
Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.
KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.
KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.
Muita aiheeseen liittyviä juttuja Hesarissa:
