Uusi tutkimus kannabiksen käytöstä Suomessa

 

Pilvee, pilvee Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet

PEKKA HAKKARAINEN & KAROLIINA KARJALAINEN

Kannabiskysymys on sekä kansainvälisesti että kansallisesti hyvin ajankohtainen. Artikkeli kuvaa, miten kannabista Suomessa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja mitä suomalaiset ajattelevat kannabispolitiikan kehittämissuunnista.

 


 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema tutkimus on luettavissa täältä.

Kannabiksen geeniperimää selvitettiin – lajit tunnistetaan usein väärin


Helsingin Sanomat kirjoitti syyskuussa alla olevan artikkelin kannabiksen perimän kartoittamisesta. Artikkelin mukaan tutkittujen kannabislajikkeiden perimä ei useinkaan vastaa sitä mitä uskotaan - uusi näkökulma "kannabishifistelijöiden" indica vs. sativa -keskusteluun?!

University of British Columbian artikkeli aiheesta

Linkki itse tutkimukseen 


 

HS 7.9.2015

Kannabiksen geeniperimää selvitettiin – lajit tunnistetaan usein väärin

Kannabis eli marihuana on paitsi huume, myös lääkeaine. Nyt sen perimää on selvitetty Kanadassa. Maassa viljellään paljon kannabista lääkkeeksi.

Kasvitieteilijä Jonathan Page Brittiläisen Kolumbian yliopistosta johti tutkimusta, joka ensi kertaa selvitti laajalti kannabiksen geneettistä monimuotoisuutta.

Tutkijat selvittivät 81 marihuana- ja 43 hamppunäytteen geneettistä perimää. Geenimuunnosten avulla he selvittivät kasvien välisiä suhteita.

 

Kannabiskasvien kolme lajia eli C. sativa, C. indica ja C. ruderalis tunnistetaan usein väärin.

Suullinen perimätieto yhdistää kasveihin eri ominaisuuksia. Esimerkiksi indican uskotaan rentouttavan ja rauhoittavan ja sativan piristävän.

Tutkijat löysivät vain kohtalainen geneettisen yhteyden sen välillä, minkä kasvattaja ilmoitti marihuanan kannaksi ja kannan oikean geneettisen alkuperän välillä.

Esimerkiksi näyte jamaikalaisesta marihuanasta, joka on luokiteltu C. sativaksi, oli näytteissä geneettisesti lähes samanlainen kuin C. indica -kannan kanssa.

"Kannabiksen kasvattajat mainitsevat usein sativan tai indican osuuden, mutta eivät kerro sitä täsmällisesti", Page selittää.

Kanada on maailman johtava Cannabis sativan eli hampun tuottaja. Maassa viljellään yli 30 000 hehtaarilla hampun siemeniä ja kuituja.

Kanadassa tarvitaan lääkintäviranomaisen lupa, jos haluaa kasvattaa hamppua lääketieteen käyttöön. Luvan saaneet 25 viljelijää tuottavat lääkettä noin 21 000 kanadalaiselle potilaalle.

"Marihuanalla ja hampulla on eri merkitys eri maiden lainsäädännössä", Page sanoo.

"Nyt marihuanan ja hampun eroja ei voida määrittää tarkasti lajikkeen tai sen siitä kerrotun historian mukaan. Tarvitsemme tarkan ja luotettavan geneettisen luokituksen kannabikselle ja hampulle."

Kannabiksen genetiikan ymmärrys auttaisi kasvin jalostusta. Kasvitukija Page on perustanut biotekniikan kasvuyrityksen, joka testaa ja jalostaa kannabista.

Pro gradu -työ kannabisvalistuksesta

Sokeista pisteistä valaistumiseen. Kriittisen kannabisvalistuksen tietoperustaa rakentamassa.

 

Linkki tutkielmaan Tampereen yliopiston sivuilla: https://tampub.uta.fi/handle/10024/96228

 

 

114 kertaa turvallisempaa kuin alkoholi

Linkki tutkimukseen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4311234/

Saksalais-kanadalainen tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa on vertailtu tupakan, kannabiksen, alkoholin ja muiden huumeiden turvallisuutta. Turvallisuuden mittariksi he ovat valinneet tyypillisen käyttöannoksen suhteen tappavaan annokseen. Tutkimuksen lopputulos on, että tällä tavalla mitattuna alkoholi ja tupakka kuuluvat korkean riskin päihteisiin, kun taas kannabis on matalan riskin päihde.

Koska kannabisyhdistystä on syytetty liian puolueellisen tiedon julkaisemisesta, pitää lisätä tähän ettei kannabiksen haitallisuutta yleensäkään perustella yliannostusriskillä, vaan skitsofreniariskillä, joka tosin sekin lienee suurempi alkoholin tapauksessa.

 

Stara 24.2.2015
http://www.stara.fi/2015/02/24/alkoholi-114-kertaisesti-tappavampi-kuin-kannabis/


Tutkimus: Kannabis 114 kertaa turvallisempaa kuin alkoholi


Lehtien otsikoihin on noussut tutkimus, jonka mukaan alkoholi on jopa 114 kertaa tappavampi aine ihmiselle kuin kannabis. Nature-tiedejulkaisun sivuilla on äskettäin raportoitu tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholi tappaa 114 kertaisesti verrattuna kannabikseen.

The Washington Post -lehti uutisoi, että tutkimuksessa on vertailtu alkoholin, heroiinin, kokaiinin, tupakan, ekstaasin, metamfetamiinin ja kannabiksen vaikutuksia elimistöön. Tutkimuksessa on käytetty jokaisen päihdeaineen kohdalla annosyksikköä, joita käyttäjät yleisimmin käyttävät.

Alkoholin kohdalla tulokset olivat kiistattomat. Tutkimuksen mukaan alkoholi oli moninkertaisesti tappavampi kuin muut päihdeaineet. Alkoholin jälkeen tappavimmat päihteet olivat heroiini ja kokaiini. Marijuana oli vähiten vaarallisin ihmisen hengelle.

Annosten lukumäärien vertailut osoittavat, että siinä missä marijuana olisi ihmiselle hengenvaarallinen, olisi alkoholi tappanut ihmisen 114 kertaisesti. Pieni määrä alkoholiannoksia aiheutti myrkytystilan, kun taas muissa päihdeaineissa annokset eivät olleet vielä hengenvaarallisia. Kyseisen tutkimuksen tuloksista laadittu raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Nature.com -julkaisun Scientific Reports -osiossa.


THL: Kannabis ja terveys

 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut "Tutkimuksesta tiiviisti"-julkaisusarjassaan mielenkiintoisen artikkelin: TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 17, KESÄKUU 2014:  Kannabis ja terveys

IL: Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä

Iltalehti: http://www.iltalehti.fi/terveys/2014101418743850_tr.shtml

 

Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä

 

Kotona kasvatetun kannabiksen käyttäminen omaksi lääkkeeksi voi viedä ojasta allikkoon.

 

Moni kannabiksen kotikasvattaja viljelee kannabista lääkekäyttöä varten. Kannabiksella lääkitään monenlaisia sairauksia ja vaivoja.

Tämä käy ilmi Australiassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Suomessa, Saksassa ja Tanskassa tehdystä kannabiksen kotikasvattajiin kohdistuneesta tutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin verkkokyselynä ja siihen vastasi yli 5000 kannabiksen kasvattajaa. Suomesta hyväksyttyjä vastauksia kertyi 1179.

Suomessa, Australiassa ja Iso-Britanniassa yli puolet vastanneista kertoi kasvattavansa kannabista lääkekäyttöä varten.

Arvioiden mukaan Suomessa on noin kymmenen tuhatta kannabiksen kotikasvattajaa. Tuhannet suomalaiset käyttävät siis kotikannabista itsehoitolääkkeenään.

Kotikannabista masennukseen

Eniten suomalaiskäyttäjät käyttivät kannabista masennukseen ja mielialahäiriöihin. Tähän tarkoitukseen kannabista kertoi tutkimuksessa käyttävänsä lähes joka toinen kotikasvattaja.

Kannabista käytettiin myös muun muassa kroonisten kiputilojen, ahdistus- ja paniikkioireiden, päänsäryn, migreenin ja suolistovaivojen hoitoon.

Kotona kasvatetun kannabiksen käyttäjä ei yleensä kerro lääkärilleen käyttävänsä kannabista.

Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo, että suomalaisilla tutkimuksessa mukana olleilla kasvattajilla oli kotona muutama kasvi.

- Monet kuitenkin tarjoavat itse kasvattamaansa kannabista myös kavereille ja tuttaville. Kannabiksen käyttöönhän liittyy vahva sosiaalinen ilmapiiri.

Vahvat lajikkeet suosittuja

Hakkaraisen mukaan kannabiskasveja tavataan kotioloista lähes joka puolella Suomea.

Suurin osa kasvattajista kertoi merkittäväksi syyksi kannabiksen kasvatukseen sen, että näin toimien kannabista ei tarvitse ostaa katukaupan rikollisista piireistä. Tärkeänä pidettiin myös kannabiksen puhtautta. Katukaupasta ostettuna ei ole varmaa, mitä ostettu tuote oikein sisältää.

Suomalainen kannabiksen kasvattaja haluaa lajikkeen, joka on mahdollisimman vahvaa.

- Suomessa ollaan vahvan kannabiksen perään kotikasvatuksessa. Esimerkiksi Belgiassa tilanne on täsmälleen päinvastoin. Kotikasvattaja haluaa siellä miedon lajikkeen, kertoo Hakkarainen.

 

Vakavia haittavaikutuksia

Kaksi kolmasosaa kannabista omaksi lääkkeekseen kasvattaneista ilmoitti saaneensa lääkärin diagnoosin vaivoilleen.

Kannabiksen kotikäytössä ja -annostelussa itsehoitolääkkeenä on monia riskejä.

Yksi ongelma on eri lääkeaineiden yhteisvaikutus. Jos lääkäri ei tiedä potilaan käyttävän itse kasvatettua kannabista, hän voi määrätä potilaalle toisen lääkkeen, jolla on yhdessä kannabiksen kanssa käytettynä haittavaikutuksia.

- Mielenterveysongelmissa kannabiksen käytön riskit voivat olla suuriakin. Kannabis voikin pitkittää ja pahentaa masennusta, kertoo ylilääkäri Timo Seppälä THL:stä.

Kertakäytöstä infarkti

Kannabiksen käytöstä voi tulla akuutteja ja kroonisia haittoja.

Akuutti haitta voi olla ahdistuneisuus ja paha olo. Onnettomuusriski kasvaa, koska kannabis vaikuttaa paikan ja etäisyyden arviointiin sekä muistiin ja koordinaatioon.

- Jos henkilöllä on olemassa oleva, mutta ei diagnosoitu sydänvika, kannabiksen kertakäytöstä voi olla seurauksena jopa sydäninfarkti, Seppälä sanoo.

Suurina ja vahvoina annoksina kannabis voi aiheuttaa hallusinaatioita ja paniikkireaktioita. Myös psykoosiriski kasvaa.

Pitkäaikaishaittoja ovat muun muassa karsinogeenien kertyminen elimistöön, joka voi kasvattaa eräiden syöpälajien riskiä jopa kolminkertaiseksi.

Lääkärit määräävät lääkekannabista on muun muassa glaukooman ja MS-taudin hoitoon.

Ei sovellu itsehoitolääkkeeksi

Seppälän mukaan itse viljelty kannabis eroaa vaikutuksiltaan ja laadultaan vakioiduista lääkekannabisvalmisteista. Siksi se ei sovellu itsehoitolääkkeeksi missään olosuhteissa.

Toistaiseksi ei ole löytynyt yhtään lääketieteellistä käyttötarkoitusta, johon ei olisi olemassa kannabista käyttökelpoisempia lääkeaineita.

Kannabista ei kirjoiteta reseptilääkkeeksi kovinkaan helposti siksi, että kannabista ei ole tutkittu samalla tavoin kuin lääkkeitä. Kuitenkin lääkekannabis voi olla yksi vaihtoehto silloin, kun muista hoidosta ei ole ollut hyötyä.

- Itsehoitolääkkeenä kannabiksen suurin riski on mahdollinen psyykkinen riippuvuus. Elämä voi alkaa kietoutua kannabiksen käytön ympärille, Seppälä sanoo.

City.fi: Uusi päihdetutkimus saattaa murentaa hyvät ennakkoluulot

Linkki alkuperäseen juttuun: City.fi verkkojulkaisu

Pelottelusta rehelliseen tutkimukseen siirtyminen johtaa yllättäviin lopputuloksiin.

Kun päihdetutkimus siirtyy ennakkoluuloista ja ennaltamäärätyistä tutkimustuloksista kohti objektiivista tietoa, voi olla vaarana, että uudet tiedot eivät olekaan linjassa niiden pelkojen kanssa, joita ihmisille on vuosikausia syötetty.

Pari esimerkkiä tuoreista tutkimuksista kertovat paljon. Ensinnäkin Harvardin yliopiston professori Taru Torikka kertoi STT:lle, kuinka tutkimukset ovat osoittaneet jo pitkän aikaa, että tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa voimakkaammin riippuvuutta kuin esimerkiksi heroiini.

”Tupakan nikotiini saapuu aivoihin niin nopeasti niin konsentroidussa muodossa, että mikään muu päihde ei tähän pysty”, Kinnunen kertoi MTV3:lle

Toinen kiinnostava päihdeuutinen luettiin Helsingin Sanomien Jani Kaaron aina niin erinomaisesta tiedekolumnista. Siinä Kaaro esittelee norjalaistutkijoiden toteuttamaa laajaa tutkimusta, jossa hyödynnettiin Yhdysvaltain kansallisen päihdetutkimuksen dataa. Siinä mukana oli 130 000 satunnaisesti valittua ihmistä. Tutkimuksen tulos oli se, että LSD, taikasienet ja meskaliini eli psykedeeliset aineet, eivät lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, vaan päinvastoin, voivat vähentää niitä.

Kuten tutkijat Kaaron mukaan korostavat, yleinen käsitys psykedeelisten aineiden haitallisuudesta perustuu yksittäisiin tapauskertomuksiin, ei laajoihin tutkimuksiin. Psykedeelien käyttäjät eivät siis kuvittele kovinkaan laajasti olevansa appelsiineja, jotka vaativat ihonsa kuorimista. Harvoin hypätään parvekkeeltakaan luottavaisena omista lentäjän taidoista.

Drug harms in the UK, by David Nutt et al. The Lancet

Muutama vuosi takaperin Britanniassa tutkittiin massiivisella hankkeella lähes kaikkia paljon käytettyjä huumeita. Tavoite oli kunnianhimoinen: laittaa 20 laitonta tai laillista huumetta haitallisuusjärjestykseen, jossa otetaan huomioon vahingot yksilölle, mutta myös vahingot yhteiskunnalle, kuten riippuvuuden taloudelliset kustannukset ja rikollisuus, jota huumeet aiheuttavat.

Tulosten mukaan alkoholi oli kaikista vaarallisin, perässään heroiini, crack, metamfetamiini, kokaiini ja tupakka. Listan perältä löytyivät muun muassa ekstaasi, sienet ja LSD.

Britannian hallinnon huumelautakunnan johtaja ja tutkimuksen vetäjä David Nutt joutui jättämään pestinsä syytettyään ministereitä kannabiksen vaarojen vääristelemisestä.

Huumeiden vaarallisuudesta on tehty briteissä myös kiinnostava dokumentti. Siinä esitellään myös ”20 vaarallisinta huumetta”, mutta järjestys on hieman eri kuin Nuttin listalla. Päihteiden laittaminen ”vaarallisuusjärjestykseen” on aina kiinni muuttujista, joilla vaarallisuutta mitataan, mutta molempien tutkimusten tarjoamat faktat kunkin aineen ominaisuuksista saavat perinteisen pelotteluun perustuvan huumevalistuksen naurunalaiseksi.

Suomalaisen päihdekeskustelun historiaa tehdään aivan pian, kun Docventuresin Hampputyöryhmä luovuttaa joukkoistamalla tuotetun raporttinsa suoraan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle.

 

HS: Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

 

Helsingin Sanomat 10.1.2012

http://www.hs.fi/terveys/Miten+l%C3%A4%C3%A4kekannabis+eroaa+p%C3%B6ssyttelykannabiksesta/a1357727753563

 

7 kysymystä

Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

 

 

1 Mitä lääkekannabis on?

Lääkekannabis sisältää Cannabis sativa -kasvista saatuja tai synteettisiä kannabinoideja. Se vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreiden kautta muun muassa lihasjänteyteen, motoriikkaan, kivun aistimiseen ja ruokahaluun samalla lailla kuin elimistön omat välittäjäaineet. Lääkekannabis Sativex, joka sai juuri myyntiluvan Suomessa, sisältää kahta kannabinoidia. Niitä uutetaan kahden eri kannabislajikkeen lehdistä ja kukista.

 

2 Mihin sairauksiin lääkekannabis tehoaa?

Sativexille haettiin myyntilupaa Suomessa vain MS-taudin lihasjäykkyyden hoitoon. Kanadassa sillä hoidetaan myös hermo- ja syöpäkipua.

 

3 Kenelle lääkekannabista voidaan määrätä?

Sativex on tarkoitettu MS-taudin oireiden helpottamiseen silloin, kun muut lääkkeet eivät tehoa. Lääkettä saavat määrätä vain neurologian erikoislääkärit ja neurologisen yksikön lääkärit. Muut lääkärit saavat jatkaa hoitoa. Sativexia on tähän asti käyttänyt noin kymmenen potilasta vuodessa Fimean erikoisluvalla. MS-tautia sairastaa Suomessa 7 000 ihmistä.

 

4 Miten lääkekannabista otetaan?

Suihkeena suuhun. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan asteittain. Siten löytyy kullekin potilaalle oikea annostaso. Lääke auttaa vain osaa potilaista. Jos lääke ei vaikuta neljän viikon aikana, sen käyttö pitää lopettaa.

 

5 Kehittyykö lääkekannabikseen riippuvuus?

Sitä on tutkittu yli 1 500 potilaalla. Heille ei tullut riippuvuutta. Riippuvuuden vaaraa ei silti voida varmasti sulkea pois, jos annos on suuri ja lääkettä käytetään kauan. Siksi on tärkeää, että lääkettä saavat määrätä vain asiantuntijat. Lisää tietoa pitkän ajan vaikutuksista saadaan, kun lääkkeen käyttö yleistyy.

 

6 Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

Jos kannabista otetaan sumutteena suuhun, kannabinoidien määrä veressä pysyy matalana ja niitä on veressä kauemmin. Siksi lääkekannabis vaikuttaa tasaisesti eikä päihdytä. Kun kannabista poltetaan, kannabinoidien pitoisuus nousee nopeasti ja korkeammalle. Sen vuoksi vaikutuskin on voimakkaampi. Se on lääkekannabiksen ja poltettavan kannabiksen tärkein ero.

 

7 Voiko lääkekannabista käyttää väärin?

Se on epätodennäköistä. Lääkkeen päihdyttävät vaikutukset ovat harvinaisia. Lisäksi sitä on käsittääkseni vaikeampi hankkia väärään käyttöön kuin laitonta, poltettavaa kannabista.

 

Kysymyksiin vastasi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Eeva-Sofia Leinonen.

Lääkekannabis sai myyntiluvan Suomessa

Tiivistelmä:

  • myyntiluvan saanut Sativex-niminen valmiste on kasviuute, ei synteettinen kannabinoidi
  • tarkoitettu MS-taudin oireiden lievittämiseen
  • Bedrocan-valmiste (kannabiksen kukinnot sellaisenaan) ei ole vielä saanut myyntilupaa Suomessa

YLE 23.11.2012: yle.fi/uutiset/laakekannabis_sai_myyntiluvan_fimealta/6388880

 

Lääkekannabis sai myyntiluvan Fimealta

Myyntiin lääke tulee vasta noin puolen vuoden kuluttua. Sativex on tarkoitettu lihasjäykkyyden hoitoon MS-tautia sairastaville potilaille.

Lääkekannabis on saanut myyntiluvan lääkealan turvallisuutta valvovalta Fimealta. Luvan saa reseptilääkevalmiste Sativex, joka on tarkoitettu lihasjäykkyyden hoitoon MS-tautia sairastavilla potilaille. Myyntiin lääke tulee vasta noin puolen vuoden kuluttua.

Almirall-lääkeyrityksen lääke annostellaan suusuihkeena. Se on valmistettu hampusta, mutta sen koostumus poikkeaa huumausaineena käytettävästä kannabiksesta. Sativex-lääkkeellä ei myöskään ole samanlaista huumaavaa vaikutusta.

Sativex on tarkoitettu ainoastaan MS-potilaille, joiden liiallinen lihasjäykkyys eli spastisuus on kohtalaista tai vaikeaa, ja jotka eivät ole saaneet oireeseen apua muista lääkkeistä. Myös lääkkeen määräämiseen on tulossa rajoituksia: sitä saa vain neurologian erikoislääkäreiden määräyksellä tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin määräyksellä.

Sativexia on aiemmin saanut Suomessa Fimean luvalla erityislupahakemuksella. Hakemuksia on viime vuosina ollut alle kymmenen vuodessa, Fimeasta kerrotaan.

 


HS 27.11.2012

Lää­ke­kan­na­bis eli kan­na­bi­noi­de­ja si­säl­tä­vä suu­su­mu­te on saa­nut myyn­ti­lu­van.

Lää­ke­alan tur­val­li­suus- ja ke­hit­tä­mis­kes­kus Fi­mean myön­tä­män lu­van myö­tä Sa­ti­vex-suih­ke tu­lee ap­teek­kien va­li­koi­miin. Si­tä saa­vat mää­rä­tä vain neu­ro­lo­git ja neu­ro­lo­gian osas­to­jen lää­kä­rit.

Lää­ket­tä on voi­nut aiem­min käyt­tää eri­tyis­lu­val­la. Fi­mea ker­too kä­si­tel­leen­sä 60 ha­ke­mus­ta vuo­des­sa.

Suo­men ohel­la myyn­ti­lu­pa myön­net­tiin useaan maa­han. Jo en­nen tä­tä val­mis­tet­ta on myy­ty muun muas­sa Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa.

VAL­MIS­TE on tar­koi­tet­tu vain MS-tau­tia sai­ras­ta­vil­le ai­kui­sil­le, joi­den li­hak­set ovat ko­vin jäyk­kiä, ei­kä muu ole lie­vit­tä­nyt oi­rei­ta.

Jos val­mis­te ei au­ta, sen käyt­tö pi­tää lo­pet­taa kuu­kau­den ku­lues­sa. Tut­ki­muk­sis­sa vain osa po­ti­lais­ta on hyö­ty­nyt val­mis­tees­ta. Se on vä­hen­tä­nyt li­has­kou­ris­tuk­sia ja hel­pot­ta­nut sel­viy­ty­mis­tä ar­jes­ta.

VAL­MIS­TE si­säl­tää huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män kan­na­bi­noi­de­ja kuin ve­ren­kier­toon pää­see pol­te­tus­ta kan­na­bik­ses­ta hen­gi­tyk­sen kaut­ta. Ylei­sim­mät hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat hui­maus ja vä­sy­mys.


TV-uutisissa

Ylen pääuutislähetyksessä 23.11.2012 oli myös juttu kannabiksesta.  Juttu alkaa kohdasta 13:07.