S. Lääkärilehti: Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta, TS: Subutexista tullut ongelma Suomessa

Tietoja: Julkaistu: 21.11.2007 21.11.2007; Osumat: 9687 9687

Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta

Lähde: Suomen Lääkärilehti 42/2007
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=42,yr=2007

Jos männynkaarnasta tai rantanätkelmästä olisi löydetty murto-osa kannabiksen terapeuttisista ominaisuuksista, olisivat suomalaiset tiedotusvälineet hehkuttaneet asiaa jo vuosikymmenen. Mutta kun kasvi onkin kieltolain mustamaalaama hamppukasvi, ei mikään määrä tutkimusta tunnu riittävän suomalaisille lääketieteen julkaisuille, vaikka kannabis, kannabinoidi tai endokannabinoidijärjestelmä hakusanoilla voi internetistä löytää jo satoja tutkimuksia.

Niinpä Suomen lääkärilehti on tehnyt rohkean teon julkaistessaan kokonaisen aukeaman kokoisen artikkelin, jossa sivutaan varovaisesti kannabinoiditutkimusta. Suomalaisen huumesodan kummisetänä tunnettu Juhana E. Idänpää-Heikkilä on aiemmin kunnostautunut omalla palstallaan ”lääkeinfo” lähinnä neuvostotyyppisen disinformaation levittämiseen hampusta ja kannabinoideista, mikä lisää tämän artikkelin arvoa. Siinä ei ole edes yhtä pahantahtoista vihjettä skitsofreniasta.

Suomen lääkärilehtikin on kerinnyt kehumaan Suomen apteekeihin lääkkeeksi hyväksyttyä rimonabanttia, jota myydään Acomplia nimellä. Kyseessä on kannabinoidireseptorin vastavaikuttaja. Muualla maailmassa tätä ainetta on kritisoitu sen aiheuttaessa sivuvaikutuksinaan mm. pahoinvointia, depressiota ja onpa joku koehenkilö tehnyt itsemurhankin.

Koska kannabinoidien on todettu ehkäisevän ja jopa parantavan syöpää, kehottaa Suomen lääkärilehti nyt seuraamaan huolella näiden vastavaikuttajien pitkäaikaisvaikutuksia. Artikkelin valossa kannabiksen lääkekäytön kieltäminen näyttää entistä moraalittomammalta.

Kannabiksen viljely lisääntynyt Oulun seudulla

Lähde: Kaleva 24.10.2007

Poliisin viimeaikaiset takavarikot purreet hasiksen katukauppaan

Kannabiksen kasvattaminen on lisääntynyt selvästi Oulun seudulla viime vuosina. Viljelmiä on löydetty myös useilta pohjoissuomalaisilta maaseutupaikkakunnilta. Viimeisin löydös tehtiin Oulun Toppilassa alkuviikosta. Poliisi takavarikoi kotikasvattamosta kannabiksen lisäksi sen viljelyyn tarvittavia välineitä, muun muassa lämpölamppuja.

Kolmea asunnosta tavoitettua nuorukaista epäillään huumausainerikoksesta. Yhdellä heistä oli lisäksi pussi, jossa poliisi epäilee olleen amfetamiinia ja hasista. Mieheltä löytyi myös poliisin huumeiksi epäilemiä pillereitä.

Rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisin huumeyksiköstä sanoo kannabiksen lisääntyneen kotikasvatuksen olevan merkki siitä, että sen saanti katukaupasta on vaikeutunut. Poliisi on tehnyt viime aikoina useita isoja takavarikkoja. Viimeisin tapahtui huhtikuussa, kun Kiimingistä kotoisin olevan miehen autosta ja kotoa löytyi yli kahdeksan kiloa hasista.

Mies oli niin sanotun portsariliigan keskeinen tekijä. Liigan uskotaan tuoneen Helsingistä Ouluun runsaan vuoden aikana yli 30 kiloa hasista ja lisäksi useamman kilon amfetamiinia sekä tuhansia ekstaasitabletteja. Liigan jäsenet tuomittiin syyskuussa pitkiin vankeusrangaistuksiin Oulun käräjäoikeudessa.

Takavarikot vaikuttavat luonnollisesti huumemarkkinoihin. Esimerkiksi hasista on juuri nyt vaikea saada viimeaikaisten takavarikkojen takia, Luolavirta sanoo.

Luolavirta korostaa, että kannabiksen kasvattaminen omaankin käyttöön on aina huumausainerikos, josta rangaistaan vähintään sakoilla, mutta myös vankeusrangaistus on mahdollinen.

Kasvattajat eivät selviä huumausaineiden käyttörikoksella, vaan tapaukset käsitellään aina oikeudessa, Luolavirta sanoo.

Suurempia teollisia kasvattamoja poliisi ei ole tavannut Oulun seudulta. Viljelmät ovat pääsääntöisesti omaan ja korkeintaan lähipiiriin käyttöön tarkoitettuja kotikasvattamoja.

Kovaa uhkailua rakennusalan suurimmassa rikosjutussa

Lähde: Kaleva 24.10.2007

STT:n tietojen mukaan Suomen suurimmassa rakennusalaan kytkeytyvässä rikosjutussa on esiintynyt kovaa ihmisten uhkailua.

Osa todistajista on poliisin suojelussa, ja virkavalta kuljettaa heitä oikeuteen. Poliisi valvoo oikeudessa, että tilanne pysyisi rauhallisena.

Epäillyn laajan kuittikaupan käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Syytettyjä on lähes sata. Poliisi on kertonut, että heidän joukossaan on epäiltyjä lähes kaikista "liivijengeistä".

Viina kieltoon ja ruoho kasvuun

Lähde: EteläSaimaa 8.10.2007

Mikä aine saa pään sekaisin, nostaa aggressioita ja aiheuttaa vieroitusoireita jo lyhyen käytön jälkeen? Entä millainen kama lamaannuttaa keskushermostoa, aiheuttaa aivovaurioita ja tappaa? Vastaus ei ole kannabis, vaan alkoholi.

Viinasta on helppo tehdä mörkö, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä se on vain mukava rentoutumiskeino. Samoin kannabis suorastaan houkuttelee kovien huumeiden käyttöön ja törkeisiin rikoksiin, ainakin suomalaisen Kaikki huumeet tappavat heti -asenneilmapiirin mukaan.

Entäpä, jos alkoholi olisikin kielletty nautintoaine ja kannabis sallittu? Luulisin, että silloin meillä menisi paljon paremmin kuin nyt.

Alkoholi on mukana 70 prosentissa tilastoiduissa väkivaltatapauksissa. Voiko kukaan kuvitella hihittelevän pilvipään lyövän ketään, kaikista vähiten läheisiään?

Kannabis rentouttaa, saa aikaan iloisen mielen ja hidastaa ajattelua. Jos perjantaipullon sijaan valtion monopolifirma myisi höpöheinää, olisi Suomi rauhallisempi paikka asua. Kukaan ei tappelisi grillijonossa, eikä netin keskustelufoorumeilla taisteltaisi, koska ihmisillä olisi niin kertakaikkisen rento olo.

Jos olo olisi kireä, ei tarvitsisi lähteä hakea kaljapöhnää lähiöpubista, vaan voisi käydä parvekkeella vähän hengittämässä yrteillä maustettua raitista ilmaa.

Ihme, ettei talouselämä ole vielä huomannut pössyttelyn hyötyjä. Koska kannabis ei aiheuta krapulaa, äkkinäisten flunssapöpöjen määrä sairauspoissaolojen selvityksissä vähenisi radikaalisti. Pikkujoulukausi sujuisi ilman turhia pettämisiä, kun ruoho veltostaisi elimet ja toisaalta rentouttaisi niin paljon, ettei kukaan jaksaisi ryhtyä pokaushommiin.

Vapaa-ajalla luonnon antimet vasta olisivatkin ässä veto. Itsekin viitsisin leikkiä sukulaislasten kanssa tuntikaupalla lentokonetta tai vaikka merihevosta, koska sehän olisi niin hurjan mukavaa. Ja tarpeeksi paljon pihalla käytyäni voisin olla leikeissä vaikka vuori, jonka päälle kiivetä. Lapset hieman ihmettelisivät, että miksi eno on niin lötkö, mutta ainakin kaikilla olisi hauskaa.

Entä jos sallittaisiinkin kaikki miedot päihteet? Toisin sanoen tupakan ja alkoholin rinnalle nostettaisiin kannabis. Jos valtiovetoisen myynnin rinnalla sallittaisiin kukan kotikasvatus, loppuisi samalla lämpölamppuja hankkivien chilinkasvattajien vainoaminen.

Kasvavien verotulojen annista pääsisivät varmasti itseni kaltaiset absolutistitkin nauttimaan.

Ehkä laaja vapaus valita olisi tässä yhteiskunnassa liian rankka ratkaisu. Hurjien harppausten sijaan myönnyn kannattamaan pieniä edistyksen askelia. Ensimmäinen askelma voisi liittyä kauppojen aukioloaikoihin. Vai olisiko sekin liikaa?

Ior Bock ja maailman synty

Lähde: http://www.iorbock.fi/

Kalevalaisen tarinan kerronnan nykyaikainen jatkaja ja kansainvälisen kuulijakunnan Intian Goalla luonut Ior Bock jatkaa irrottelujaan netissä. Suositeltavaa lukemista nykyisen maailmanpolitiikan kyyniseen apokalyptisyyteen kyllästyneille.

Huumekuljettajia seulotaan sylkinäytteillä

Lähde: Helsingin Sanomat 6.10.2007

Kansanterveyslaitos on alkanut seuloa huumekuljettajia liikenteestä tutkimalla poliisin ratsiaan joutuneiden kuljettajien sylkinäytteitä. Näytteen antaminen on vapaaehtoista, se annetaan nimettömänä eikä näytettä voi käyttää oikeudessa antajaansa vastaan.

Kansanterveyslaitoksesta vakuutetaan, ettei kukaan saa syytettä, vaikka sylkinäytteestä jotain löytyisikin.

Suomen tiukka linja ei juuri vähennä kovien huumeiden käyttöä

Lähde: Turun Sanomat 8.10.2007

Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat 20 000.

Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä lisää.

Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita. Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.

- Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15 prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää myös crarckia, tohtori Margriet van Laar sanoi. Hän puhui A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.

Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.

Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.

Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon

Hollannissa huumeiden käyttäjiä ei leimata

Lähde: Kaleva 7.10.2007

Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä lisää.

- Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15 prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää myös crarckia, tohtori Margriet Van Laar sanoi. Hän puhui A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.

Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.

Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.

Vuodesta 1996 koululaisten kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta alkoholin käyttö on lisääntynyt.

Huumeriippuvaisille monipuolista hoitoa

Hollannissa huumeiden käyttäjille on tarjolla monipuolisia hoitoja. Viime aikoina hoitoon ovat hakeutuneet erityisesti kokaiinin ja kannabiksen käyttäjät.

Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon

- Hollannissa huumeiden käyttäjät hakeutuvat Suomea helpommin hoitoon, kun he tietävät, ettei heitä syytetä tai leimata käyttönsä takia, Tammi sanoo. Hän on tehnyt väitöskirjan huumepolitiikan muutoksista.

Huumeiden käytöstä ei Hollannissa käytännössä rangaista. Esimerkiksi Suomessa tuhansia huumeiden käyttäjiä sakotetaan vuosittain. Hollannissa huumeiden tuotanto, hallussapito, myynti ja salakuljetus on laitonta ja rangaistukset ovat yhtä ankaria kuin muissakin Euroopan maissa.

Coffee shoppeja valvotaan

Hollanti on kuuluisa coffee shopeistaan, joissa saa polttaa kannabista. Viranomaiset valvovat, että ne niissä ei myydä kannabista alle 18-vuotiaille, eivätkä he saa olla kahviloissa. Toisekseen kertamyynnin raja on viisi grammaa. Muita huumeita ei saa myydä. Sääntöjen rikkomisesta kahvila voidaan sulkea.

- Yleisin syy kahviloiden sulkemiseen on järjestyshäiriöt joko kahviloissa tai niiden lähistöllä. Usein ongelmia aiheuttavatkin muut kuin hollantilaiset eli huumeturistit, Tammi toteaa.

Kahvilat eivät saa olla koulujen lähistöllä. Huumeita ei saa myöskään mainostaa.

Hollannissa vähän huumekuolemia

--Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa. Tätä selittävät metadonihoidossa olevien suuri määrä ja se, että Hollannissa kovia huumeita ei yleensä piikitetä.

--Maassa on myös aloitettu heroiinin lääkejakelu pitkään opiaattiriippuvuudesta kärsineille narkomaaneille. Metadonikorvaushoidossa on 13 500 ihmistä.

--Hollannissa on 18 huumeriippuvaisten hoitopaikkaa, joissa kävi vuonna 2005 kaikkiaan 67 000 asiakasta.

--Narkomaaneille on järjestetty huumeiden käyttöä varten 40 turvallista paikkaa. Tarkoituksena on vähentää terveysriskejä ja estää tarttuvien tautien kuten hepatiittien ja hivin leviäminen.

--Kannabista ja kokaiinia 15--34-vuotiaat hollantilaiset käyttävät vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös heroiinin käyttö on vähäisempää.

Subutexista tullut ongelma Suomessa

Lähde: Turun Sanomat 7.10.2007

Buprenorfiinit työllistävät entistä enemmän päihdehoitoa

Lääkkeestä on tullut huume huumeiden joukkoon. Subutexin päihdekäyttö on aiheuttanut entistä enemmän työtä myös Turun päihdehoidossa.

Turussa ja muualla Suomessa hakeudutaan päihdehoitoon entistä enemmän lääkkeiksi tarkoitettujen buprenorfiinien takia. Buprenorfiineihin kuuluu muun muassa vieroitushoidossa käytettävä Subutex.

Lisäksi amfetamiiniriippuvaiset ja sekakäyttäjät ovat näkyneet päihdepalvelujen viime vuotisen tilinpäätöksen mukaan selvästi Turun päihdehoidossa.

- Buprenorfiinit ja amfetamiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja vieroitusoireita. Niistä ei pääse helposti eroon, joten hoitoa tarvitaan, kertoo suunnittelija Niina Lindström Turun terveystoimesta.

Huumeiden takia hoitoon hakeutuvat ovat usein nuoria yksin eläviä miehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä.

Myös poliisin mukaan buprenorfiinien väärinkäyttö on yleistynyt.

- Suomella on eniten Subutex-ongelmia Euroopassa. Buprenorfiinit ovat täysin hallitsevassa asemassa amfetamiinin kanssa huumekaupassa, kertoo rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.

Esimerkiksi Subutexia tuodaan Suomeen Baltian maista, mutta Lehtisen mukaan "subumatkoja" tehdään aina Ranskaan saakka.

- Virossa jotkut lääkärit ja klinikat ovat tehneet bisnestä myöntämällä paljon Subutex-reseptejä, Lehtinen kertoo.

Huumeiden käyttäjät ovat kaikista päihdeongelmaisista kuitenkin marginaalinen ryhmä, sillä eniten töitä teettävät totutusti alkoholiongelmat.

Hoitoon hakeutuu vain murto-osa

Lindströmin mukaan kaupungin tarjoamia päihdepalveluita käyttää noin 5 000 asiakasta. Turussa päihdehoitoon kuluu vuodessa noin kymmenen miljoonaa euroa.

- Käyttäjiä on todellisuudessa paljon enemmän, mitä tilastoissa näkyy. Lisäksi samat asiakkaat käyttävät useita palveluja, Lindström selvittää.

Turussa on perinteisesti käytetty enemmän päihteitä kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi alkoholin kulutus on Turussa selvästi suurempaa muun maan keskiarvoon verrattuna. Eroa selittää muun muassa kaupungin koko, opiskelijoiden suuri määrä, anniskelulupien runsaus sekä matkustajalaivaliikenne.

Turkulainen joi vuonna 2005 noin 9,3 litraa puhdasta alkoholia. Suomalaisen annos oli keskimäärin 8,2 litraa.

Hyvänä uutisena tilinpäätöksessä todetaan se, että suomalaisten tupakointi vähentyy hitaasti, mutta varmasti. Erityisesti nuorten sauhuttelu on ollut tasaisessa laskussa.

Turkulaisten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa on todettu, että kaupungissa poltetaan eniten Pansio-Jyrkkälässä ja Runosmäki-Raunistulassa.

Hollannissa vähän huumekuolemia

Lähde: Helsingin Sanomat 7.10.2007

Haarlem. Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa.

Hollantilaisasiantuntijan mukaan tätä selittää kaksi asiaa. Tohtori Margiet Van Laar sanoo, että huumeiden käyttäjille on tarjolla hyvin hoitoa. Hollannissa kovia huumeita ei myöskään yleensä piikitetä.

16 miljoonan asukkaan Hollannissa on noin 34 000–45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Suomessa heitä on vajaat 20 000.

Laaja huumerikosvyyhti Porissa

Lähde: Turun Sanomat 6.10.2007

Porin poliisin huumeryhmä on kesästä saakka jatkuneissa tutkimuksissa paljastanut huumerikossarjan, johon liittyy yli 100 henkilöä. Poriin on tuotu lähinnä pääkaupunkiseudulta kiloittain hasista ja marihuanaa eri muodoissa. Sitä on välitetty myös alle 18-vuotiaille ja juttu alkoikin selvitä alle nuorten huumausainerikoksia tutkittaessa.

Jutun vuoksi on parikymmentä henkilöä ollut pidätettynä törkeistä huumausainerikoksista epäiltynä. Poliisi on kotietsinnöissä saanut haltuunsa lähes 6 kiloa kannabista, huomattavan määrän amfetamiinia lääkkeitä. Samalla on löydetty satoja huumausaineiden käyttövälineitä ja tuhansia euroa käteistä huumerahaa.

Jutun päätekijöinä ovat olleet vuonna 1953 ja 1955 syntyneet porilaiset miehet, He ovat hankkineet huumausaineet pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta myös esimerkiksi Turun alueelta.

Kokemäellä takavarikoitiin kilo kannabista

Lähde: Turun Sanomat 5.10.2007

Poliisi takavarikoi kokemäkeläisestä yksityisasunnosta lähes kilon kannabista syyskuussa. Asian johdosta on vangittu kokemäkeläinen pariskunta, vuonna 1977 syntynyt mies ja vuonna 1978 syntynyt nainen. Tutkinnan aikana on ollut pidätettynä muitakin henkilöitä.

Kokemäen poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että vangituksi otettu pariskunta on kasvattanut kannabista useita kiloja, josta osa on myyty Tampereen ja Harjavallan seudulla. Asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan lähiaikoina.

Maasta Päähän

Lähde: HS NYT-liite 41/2007

Suomen suurimman huumejutun innoittamana HS:n NYT-liite julkaisi mainion artikkelin hasiksen matkasta Marokon Rif-vuoristosta helsinkiläisen lähiön satunnaispolttajan piippuun.

Toimittaja kertoo kansainvälisestä huumekaupasta: ”Nämä karskit heput tekevät töitä marokkolaisille salakuljettajapomoille, jotka asuvat Espanjassa. Näiden jehujen kuviot tunnemme Suomen keskusrikospoliisin kertoman perusteella. Tässä vaiheessa hasislevyt nimittäin häipyvät näköpiiristämme.”

Myös UNODC eli YK:n huumetoimisto kertoo raportissaan, ettemme tiedä juuri mitään kansainvälisestä huumekaupasta, vaikka kansainvälinen huumevalvonta pystytettiin juuri sen valvomiseksi. Siksi mielikuvamme aiheesta tulee etupäässä amerikkalaisista elokuvista ja rikosromaaneista. HS:n toimittaja on keksinyt oman fiktiivisen hahmonsa, huumepohatta Vladimirin, täyttämään tätä aukkoa. Ja niin huumepolitiikkamme jatkuu fiktioihin nojautuen.

Huumekuolemat - sata tai kaksisataa ...

Nuorten huumekuolemat lisääntyivät

Lähde: Suomen Lääkärilehti 15.10.2007

Nuorten huumekuolemat ovat kääntyneet nousuun. Viime vuonna 104 suomalaisnuorta kuoli huumeisiin, kun sitä edellisenä vuonna kuolemia oli vain 69.

Huumausainepositiivisten kuolemantapausten kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen samana, mutta 15–29-vuotiaiden osuus niistä on kasvanut. Vuonna 2005 nuorten osuus oli 39 prosenttia ja viime vuonna jo 57 prosenttia kuolemantapauksista.

Nuorimmat huumeisiin kuolleet olivat 15-vuotiaita, käy ilmi oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavista tiedoista.

Päidetyötä tekevät järjestöt muistuttavat, että päihteillä oireilevat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.

Nuorten huume-kuolemat lisääntyneet

Lähde: Turun Sanomat 16.10.2007

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.

Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna 2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta. Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.

Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin kuolleita nuoria.

Nuorten huumekuolemat lisääntyneet rajusti

Lähde: MTV3 15.10.2007

Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli viime vuonna jo yli puolet.

Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli nyt jo yli puolet eli 57 prosenttia. Toissa vuonna nuorten osuus oli 39 prosenttia.

Irti Huumeista ry:n mukaan päihteiden käytöllä oireilevat nuoret eivät saa vieläkään riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.

Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin kuolleita nuoria. Helsingissä muistotilaisuus järjestetään Helsingin Vanhassa kirkossa ensi viikon tiistaina. Silloin sytytetään huumeisiin menehtyneiden nuorten muistolle 104 kynttilää.

Ilona oli yksi huumeiden paristasadasta vuotuisesta uhrista

Lähde: Helsingin Sanomat 13.10.2007

Espoolainen Ilona kuoli elokuussa. Hän on yksi niistä noin kahdestasadasta suomalaisesta, jotka kuolevat tänä vuonna huumeisiin. Viime vuonna heitä oli 184, joista 20 naisia.

Ilona alkoi käyttää huumeita teini-iässä. Ensin kului kannabista, sitten myös amfetamiinia, heroiinia ja Subutexia. Hän viilteli itseään ja otti yliannostuksia. 19 kertaa Ilona kokeili päihdehoitoa.

Kaksi kuukautta sitten Ilona teki itsemurhan. Hän söi sekavassa olotilassa lääkkeitä ja yritti hetken päästä perua tekonsa suihkuttamalla vatsaansa vettä. Itse tehty vatsahuuhtelu ei onnistunut. Kuollessaan Ilona oli 23-vuotias.

Ilonan isosisko Liisa sai kuulla tapahtuneesta parin tunnin päästä isältään. Liisa kävi heti tapahtumapaikalla hyvästelemässä siskonsa. Se on auttanut asian ymmärtämisessä. "Jokainen huumeiden käyttäjän omainen tietää, että puhelin voi soida milloin tahansa. Mutta siihen ei voi valmistautua, mitä sen puhelun jälkeen tapahtuu", 27-vuotias Liisa toteaa.

Sisaret etääntyivät toisistaan viime vuosina, ja saattoi mennä pitkäänkin, etteivät he tavanneet. Viime aikoina tapaamiset menivät usein riitelyksi. Hoitoalalla työskentelevän isosiskon huoli sai Ilonan hermostumaan.

Liisan mielestä raskainta oli huomata pikkusiskon pikkuhiljaa muuttuvan toiseksi ihmiseksi. Ilonalla todettiin epävakaa persoonallisuus. Huumeiden käytön takia muita diagnooseja ei koskaan tehty. Ei siis tiedetä, kumpi oli ensin, huumeet vai mielenterveysongelmat. Ilonan oman kertoman mukaan psyykkiset ongelmat alkoivat 11-vuotiaana.

"Aineet laittavat aivokemiat niin sekaisin. Myös se, mitä siinä maailmassa näkee ja kokee, muuttaa ihmistä", Liisa kertoo.

Kun vanhemmat lopettivat rahan antamisen, kodeista alkoi kadota tavaraa. Sisko kadotti hänelle ostettuja polkupyöriä ja kännyköitä jatkuvasti. Joskus hän haukkui ja kiristi vanhempiaan, jopa itsemurhalla. "Ja naisellahan on aina se yksi keino saada rahaa."

Ilona aloitti hoidon 19 kertaa. Vieroitusta hän jaksoi vaihtelevasti ja jätti sen kerta toisensa jälkeen kesken. Alkuvuosina hoitopaikat eivät Ilonan mielestä olleet hänelle sopivia. Hän piti ongelmiaan mielenterveydellisinä, ei huumeisiin liittyvinä. Loppuvuosina Ilonalla oli motivaatiota, muttei voimia.

Isosisko ihmettelee, ettei huumeiden käyttäjää ole mahdollista pitää pakkohoidossa, jos hän alun alkaen menee sinne itse vapaaehtoisesti.

Viimeisen vuoden aikana Ilona oli hoitojaksojen välillä ilman huumeita korkeintaan viikon. "Vaikka huumeista pääsisikin eroon, voi normaaliin maailmaan sopeutuminen tuntua epätoivoiselta", Liisa pohtii. "Myös luottamuksen saaminen on vaikeaa. Kun on niin moneen kertaan pettänyt itsensä ja läheisensä."

Liisa muistaa siskonsa sitkeänä, kilttinä ja urheilullisena tyttönä. Ajatus pikkusiskon normaalista elämästä ja perheen perustamisesta ei tuntunut enää pitkään aikaan todennäköiseltä.

Liisa uskoo, että enää pikkusiskon ei tarvitse taistella. "Elämä täällä oli helvettiä."

Hän ymmärtää, että yhteiskunta haluaa unohtaa kaduilla hörhöilevät huumeiden käyttäjät. "Mutta pitää muistaa, että hekin ovat jonkun lapsia, jonkun siskoja."

Ilonan ja Liisan nimet on muutettu.

Huumeisiin kuolleiden määrä kasvaa koko ajan

Tämän huumeiden käyttäjän elämä päättyi helsinkiläiseen puistoon.

Huumeisiin kuolleiden määrä lisääntyy Suomessa edelleen. Viime vuonna huumausaineita löydettiin alustavien tietojen mukaan 184 vainajan verestä, vuonna 2005 heitä oli yhdeksän vähemmän.

Viime vuonna huumekuolemiksi tilastoiduista puolet kuoli huumemyrkytykseen tai yliannostukseen. Lopuissa tapauksista uhrin verestä löytyi huumetta, mutta kuoleman aiheutti esimerkiksi hyppy parvekkeelta tai autokolari.

Huumekuolemista 30 oli itsemurhia. Tämän lisäksi kuusi surmattiin. Pääosa heistä oli hieman yli 20-vuotiaita miehiä.

Vielä muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla – etenkin Helsingissä – tapahtui puolet huumekuolemista. Nyt osuus on noin 40 prosenttia.

"Suomessa ei ole sellaista paikkaa, missä ei olisi huumeita", Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen professori Erkki Vuori sanoo. Oikeuslääketieteen laitoksella tutkitaan huumeiden uhreja Pohjois-Suomea ja pikkupaikkakuntia myöten.

Vuoren mukaan valtaosan verestä löytyy useaa huumetta, alkoholia ja lääkkeitä. Esimerkiksi viime vuonna kuollut 25-vuotias mies otti lääkkeitä, poltti pilveä, piikitti korvaushoitolääkettä suoneen ja nukahti. Aamukolmelta hän vielä kuorsasi, mutta oli kuuden tunnin päästä eloton.

Kannabista löytyi 99 uhrin ja korvaushoitolääkettä eli buprenorfiinia 89 uhrin verestä. Buprenorfiinia, esimerkiksi Subutexia, on käytetty opiaattiriippuvaisten hoitoon, mutta narkomaanit ovat käyttäneet sitä heroiinin ja morfiinin korvikkeena. Heroiinin osuus huumekuolemista on laskenut dramaattisesti. Vuoden 2000 heroiiniin kuoli 63, viime vuonna enää kaksi.

Viranomaiset pelkäävät nyt uutta heroiinibuumia. Tänä vuonna ensihoito on saanut Helsingissä vastaansa kymmenen heroiinin yliannostusta. Viime vuonna niitä oli viisi.

Tanskassa ja Norjassa huumeisiin kuolleet ovat reilusti yli 30-vuotiaita, Suomessa he ovat nuoria, 20–24-vuotiaita. Vuori ei tiedä miksi. "Voiko olla niin, että nuoret käyttävät yhdessä kokeneiden kanssa, ja ottavat sitten liian suuren annoksen?"

Myös vakavat myrkytys- ja yliannostustapaukset ovat lisääntyneet. Viime vuonna ensihoitoyksikkö pelasti Helsingissä yli 60 ihmistä vakavalta myrkytykseltä tai yliannostukselta.

Professori Vuori on tutkinut kuolinsyitä vuodesta 1981. "Kun aloitin, huumeisiin kuolleita tuli vastaan yksi kuukaudessa, vähitellen yksi viikossa. Nyt yhtenä päivänä tapauksia voi olla useita."

Entäs ne muut huumeet?

Lähde: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2005/ksyyt_ 2005_2006-10-31_tie_001.html
http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikke li_id=137

Vuonna 2005 alkoholisyihin kuoli kaikkiaan noin 2000 henkeä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2005 pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien alkoholisairauksien aiheuttama kuolleisuus jatkoi kasvuaan, äkillisen alkoholinkäytön seurauksena myrkytyksiin kuolleita oli hiukan vähemmän kuin edellisvuonna.

Alkoholin käyttö lisää myös tapaturmaan joutumisen vaaraa ja on osallisena usein myös itsemurhissa. Erityisesti työikäisten miesten kaatumistapaturmien määrä on viime vuosina lisääntynyt, vuonna 2005 se oli 268. Lähes puolet heistä on kaatuessaan humalassa. Itsemurhista vajaa kolmannes tehtiin humalassa.

Erään laskelman mukaan vuosittain syntyy tuhat alkoholisyndroomalasta, joilla on erilaisia neurologisia oireita.

Suomessa kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin sairauksiin. Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä. Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren keskussairaan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000 hoitopäivää yleissairaalassa.

Lisäksi tupakoinnin on osoitettu olevan kätkytkuolemien takana, 90% kätkytkuolleiden lasten äideistä on tupakoijia. Nuorena aloitettu tupakointi on yhteydessä muiden päihteiden ja huumeiden käytön aloittamiseen sekä mielenterveysongelmiin myöhemmällä iällä.