Vammoista kärsinyt Väyrynen sortui dopingiin ja huumeisiin

Lähde: Helsingin Sanomat 16.12.2004, Urheilu

"Oli pakko polttaa ruohoa, että sain nukutuksi yöllä".

Lentopalloliitto määräsi pelaajalle kahden vuoden kilpailukiellon.

Poliisi tutkii Väyrysen epäiltyä kannabiksen käyttöä

Lähde: Helsingin Sanomat 18.12.2004, Urheilu

Salon poliisi on aloittanut esitutkinnan Salon Piivolleyn lentopalloilijan Johan Väyrysen epäillystä kannabiksen käytöstä. "Asiasta on tehty tutkintailmoitus", vahvistaa Salon poliisin rikoskomisario Pertti Läksy.

Väyrystä ei vielä ole kuultu, eikä läksy vielä tiedä, milloin kuuleminen tapahtuu.

Turkulainen: Vaarattomia huumeita ei ole

Vaarattomia huumeita ei ole

Lähde: Turkulainen 1.12.2004

VIIME viikolla vietettiin koko maassa ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valitettavasti yhteiskunta on nykyään kaikkea muuta kuin päihteetön. Valtakunnallinen lehti kertoi, että poliisin tietojen mukaan kannabiksen viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös tunnetut ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisuudessa suhtautuneet kannabiksen käyttöön ymmärtävästi tai jopa myönteisesti.
Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".

On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian.

Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa. Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.

Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.

Terhi Vörlund-Wallenius,
terveyskeskuslääkäri

Turkulainen: Kannabiksen haitallisuus

Kannabiksen haitallisuus

Lähde: Turkulainen 9.1.2005

TERHI Vörlund-Wallenius on mielipidekirjoituksessaan väärässä siinä, että hän luulee kannabiksen käyttäjien pitävän kannabista haitattomana. Tämä erhe syntyy käsittääkseni siitä, että virallinen propaganda eli huumevalistus esittää niin liioiteltuja väitteitä ja jopa valheita kannabiksen vaikutuksista, että käyttäjät kiistävät nämä helposti.

Nykyään valitettavan nuorilla ihmisillä on ensikäden kokemuksia haitattomina pidetyistä laillisista päihteistä. Kun he kokeilevat ensi kertaa kannabista ja huomaavat, että valistuksen väitteet eivät pidä paikkaansa itsellä eikä muidenkaan kohdalla, tuntuu kannabis haitattomalta.

Eikä tämä käyttäjien tuntemus ole väärä. Suomen Lääkärilehdessä 42/2004 kirjoitettiin siitä, että kannabiksen haitallisuus on kyseenalaistettavissa. Mm. tämä ruotsalaistutkimus skitsofrenian esiintymisestä varusmiehillä on jälkeenpäin osoittautunut tyypilliseksi huumetutkimukseksi eli siinä on puurot ja vellit laitettu tarkoitushakuisesti sekaisin. On outoa väittää kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa samalla kun skitsofrenian esiintyminen on laskenut kansainvälisesti ja kannabiksen käyttö yleistynyt. Näillä asioilla ei ehkä ole sellaista syy-yhteyttä kuin mitä Terhi Vörlund-Wallenius haluaa antaa ymmärtää.

Niissä EU-maissa, joissa kannabispolitiikkaa on lievennetty, on tämä tapahtunut siitä havainnosta, että kieltolaki aiheuttaa nuorille enemmän vaikeuksia kuin kannabiksen käyttö.

Uusimmassa EU:n huumeraportissa analysoidaan kannabiksen aiheuttamaa hoidon tarvetta ja kaikessa tylyydessään arvio on se, että hoitoon toimitetaan huumehysterian takia sellaisia ihmisiä, jotka eivät hoitoa tarvitse, sekä sellaisia, joilla on aivan muita ongelmia, mutta tarkoitushakuisesti heidät leimataan kannabispotilaiksi.

Samalla tunnustetaan, että kannabiksen käyttäjien ja varsinkin runsaasti käyttävien ihmisten ongelmia ja hoidon tarvetta ei edes tunneta. Tämä johtuu siitä, että niin kauan kuin kannabiksen käyttö on laitonta, ei sen haitoista voida puhua avoimesti.

Risto Mikkonen
VTK, Turku

YAD Linjasi päihdepolitiikkansa

Lähde: YAD:n tiedote 10.12.2004

http://www.yad.fi/hupoli.htm

YAD Youth Against Drugs ry on syksyllä 2004 päivittänyt linjauksiaan ja kannanottojaan erilaisiin päihdepoliittiseen kysymyksiin. Ensi kerran
hallitus kokosi yhdistyksen mielipiteen päihteisiin liittyvistä linjanvedoista kesällä 2001.

YADin linja kulkee rajoittavan ja haittoja vähentävän huumausainepolitiikan välimaastossa, molemmat suuntaukset nähdään tarpeellisina, eikä toisiaan poissulkevina. YAD ry pyrkii pysymään ajan hermolla ajankohtaisissa päihdekentän kysymyksissä ja päivittämään säännöllisesti linjauksiaan oman ideologiansa huomioiden.

Päihteistä lääketiedettä

Lähde: Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja (2002) Tästä on kyse - tietoa päihteistä. 4 uudistettu painos. Helsinki. ISBN 951-27615-2-7

YAD julkaisee Suomen päihdelääketiedettä täydentämään oman kirjansa. Kannabista käsittelevään osioon on kerätty pahimmat myytit kannabiksesta porttihypoteesia unohtamatta. Eikä ihme, sillä osion on tarkastanut YAD:n emojärjestön, helluntailiikettä lähellä olevan IHRY:n, asiantuntijalääkäri Elias Panelius. Osio näyttää runsaine lähteineen tieteelliseltä. Mutta SKY:n lukijoille ovat varmaan jo vuosien mittaan tulleet tutuiksi nämä pääasiassa USA:sta lähtöisin olevat tutkimukset. USA:n johtava huumetutkimuslaitos, NIDA, on tunnettu vinoutuneesta kannabistutkimuksestaan. Onpa sen johtaja julkisesti peräänkuuluttanut kannabiksen haittoja etsivää tutkimusta. Näin jatketaan vanhaa "paholaisruoho" -myyttiä.

YK on saattanut kaikkien asianharrastajien luettavaksi kieltolakiajan lehden Bulletin on Narcotics, joka on ilmestynyt 1940-luvun lopulta saakka. Kannabiksen ystäville niistä löytyy mainio tohtori Bouquetin laaja katsaus kannabiksen käyttöön (numerot 50/4 ja 51/1). Tämä kieltolain puolestapuhujakin päätyi siihen, että kannabis vaikuttaa USA:ssa eri tavalla kuin muualla maailmassa.

Päihteitä ei pitäisi vertailla keskenään mutta koska YAD:n kirjassa vertaillaan tupakkaa ja kannabista niin on pakko tarkastella tupakkaosiota. Kirjan mukaan tupakalla ei ole vaikutuksia mielenterveyteen vaan kaikki ongelmat liittyvät sen käyttämiseen polttamalla. Yksi kirjan sponsoreista mainostaa tupakasta vieroittautumislääkkeitä eli nikotiinin korvauslääkkeitä heti osion jälkeen, ettei totuus unohtuisi. Huvittavaa tässä suomalaisen huumepolitiikan muutoksessa on se, että 1990-luvulla kannabiksen vastaista propagandaa sponsoroivat tupakkayhtiöt, nyt nikotiinikorvaushoidolla rahaa tahkoavat lääkeyhtiöt.

Kannanotossa yhdistys vakuuttaa olevansa avoin uutta kohtaan. Päihdelääketiedekirjassa on oma erillinen osio, 'Päihdekeskustelua - pohdintaa puoleen ja toiseen, kuinka vastata huumepolitiikan kritiikkiin'. Kuten saattaa arvata, on YAD:n päihdekeskustelu vankasti vallitsevan huumepolitiikan kannalla. Mallia tähän väite-vastaväiteosioon on haettu USA:n huumepoliisin, DEA:n, vastaavanlaisesta lääkekannabiksen nollaamista myöten. Kirjallaan YAD jatkaa yhteiskunnan varoilla tuettua ongelmaista huumepolitiikkaa, jolla käydään heikoimpien kimppuun ja jatketaan ihmisten heikkouksilla rahastamista suuryhtiöiden hyväksi.

Paneliuksen kannabisjutun luettuaan sitä ihmettelee, kuinka kukaan voi käyttää näin vaarallista huumetta! Suomessa tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta kannabiksen aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi loputtomien juhlapuheiden ja Urpo Rinne lääketieteen sijaan. Sitä ennen kannabiskeskustelu jatkaa samaa psykedeelistä kehäänsä.

Tämä Oli Minun

Lähde: Helsingin Sanomat Kuukausiliite heinäkuu 2006

Minkä ihmeen takia aatelisherra Philip von Knorring
hiippailee salaa Halikossa monimiljonääri Björn Wahlroosin
kartanon tiluksilla?

Joensuun kartano on suistoalueella, ja sen poikkeuksellisen
hedelmällinen maaperä kiinnosti myös kasvitieteilijöitä. Tutkijat
vierailivat tilalla kiusallisenkin usein.

"Kerrankin jouduin kaivamaan ylös juuri istuttamani hyvän
hamppuviljelmän, kun kasvitutkijat olivat tulossa. Pidin huolta, että
sitä skandaalia en aiheuttanut kartanolle."

Poliisin motivaatiokassi sisältää kannabista

Koiranvirassakin palkka on tärkeä

Lähde: Turun Sanomat 11.7.2006

Renu, Wigo, Väinö ja Dex nuuhkivat yli tuhat alokasta

Belgianpaimenkoira Renun työpäivä oli maanantaina lähes
kaksitoistatuntinen, kun se kollegoineen nuuhki yli tuhat palvelukseen
astuvaa asevelvollista Porin prikaatissa.

Puolustusvoimissa työskentelevän Renun apuna olivat poliisin ja
vankeinhoitolaitoksen koirat Wigo, Dex ja Väinö, kaikki alan
ammattilaisia ja huumekoiran koulutuksen saaneita. Palvelukseen astuvat
tarkistettiin huumeiden, teräaseiden, alkoholin ja kiellettyjen
lääkkeiden varalta.

Porin prikaatissa tarkastuksia on tehty vuodesta 2000. Huumeita
alokkailta löytyy harvoin, eikä se ole Puolustusvoimien pyrkimyskään.
Tarkastuksista tiedotetaan hyvin etukäteen.

- Palvelukseen astuville varusmiehille halutaan näin antaa se signaali,
että huumeiden suhteen täällä on nollatoleranssi, sanoo yliluutnantti,
tiedottaja Matti Vihurila.

Tällä kertaa kaikki alokkaat olivat tiedostaneet nollatoleranssin ja
läpäisivät koirien tarkat kuonot: yhdelläkään ei ollut mukanaan
huumeita. Viimeksi tammikuun saapumiserästä niitä löytyi.


Hajujälki säilyy jopa viikon

Seitsemänvuotias Kosovossakin palvellut Renu oli konkari näissä
hommissa.

- Renu nauttii, tämä on sille henki ja elämä, kertoi Renun työpari
ylikersantti Tero Rissanen.

Alokkaiden autot tarkistettiin ensin urheilukentällä, jossa Dex
työskenteli. Sen jälkeen alokkaat marssivat urheilusaliin ja asettuivat
riveihin istumaan, avasivat laukkunsa ja tyhjensivät taskunsa. Koirien
nuuhkittua heidät edestä ja takaa sotilaspoliisit tutkivat vielä
tavarat.

Ruuhkahuippuna kello yhden ja kolmen välillä sali täyttyi välillä
ääriään myöten. Kun rivin päähän päässyt Wigo alkoi raapia alokkaan
kassia, sotilaspoliisi Rissanen vei kassin ja omistajan erilliseen
huoneeseen lähempään tarkasteluun.

Mitään ei kuitenkaan löytynyt, vaikka koira merkitsikin kassin. Se voi
johtua erityisen tarkasta hajuaistista. Koira haistaa jopa viikkoa
aiemmin vaatteisiin tarttuneen hajujäljen, vaikka huumeita ei olisi
mukana. Siltä varalta, että jotain löytyisi, Kokemäen poliisi oli
paikalla.

Koirien palkkana on se, että jotain löytyy ja siitä saadut kehut.
Kukaan ei jaksa palkatta työskennellä, ei edes koiranvirassa, joten
koiranohjaajat asettivat silloin tällöin riviin muiden kassien joukkoon
motivaatiokassin, jossa oli kannabista. Kun koira löysi sen, se sai
kehunsa.

Alokkaiden piti ilmoittautua palvelukseen maanantaina kuuteen mennessä,
mutta kaikki eivät aikarajaan kykene. Hankalimmat tapaukset, aineissa
tai humalassa olevat, tulevat usein myöhästyneiden joukossa.

Pääosa omaisuusrikoksista liittyy huumeisiin

Lähde: Verkkouutiset 15.7.2006

Kuluva vuosi on alkanut valoisissa merkeissä, sillä ensimmäisen vuosipuoliskon
tilastot kertovat huumausainerikosten vähentyneen yli kuudellasadalla
viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hyvästä tilastokehityksestä huolimatta
poliisi arvioi, että huumeongelmaisten määrä on saattanut jopa kasvaa,
kertoo lauantain Turun Sanomat. Koko maassa merkittävä osa
omaisuusrikoksista liittyy huumausaineiden käyttöön.

Ylikomisario Arto Hankilanoja sisäasianministeriön poliisiosastolta
sanoo TS:ssa samojen ongelmien esiintyvän nykyään kaikkialla Suomessa.
Edes kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole enää merkittäviä eroja.

- Mitä enemmän voimavaroja huumevalvontaan asetetaan, sitä enemmän
rikoksia paljastuu. Tyhjiöt täyttyvät nopeasti ja nykyään huumeita saa
kaikkialta. Ongelma ei missään nimessä ole enää yksin kaupunkien,
Hankilanoja kertoo.

Suurin osa huumausainerikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei
tule esiin kuin kaivamalla. Jos tekijää ei saada kiinni on vaikeaa
sanoa, auttoiko kotipihasta lähtenyt polkupyörä jonkun kotiin nukkumaan
vai toiko Helkama hetkellisen helpotuksen vieroitusoireista kärsivälle
huumeriippuvaiselle.

- Lähes jokainen huumeidenkäyttäjä tekee omaisuusrikoksia ja usein myös
väkivalta- ja liikennerikoksia. Täytyy muistaa, että käyttäjä jää usein
kahteen eri koukkuun. Ensin tulee huumekoukku, jota saattaa nopeasti
seurata velkakoukku. Huumeorganisaatioiden aggressiivisuus ja kyky
pakkorekrytoida on erittäin huolestuttavaa, Hankilanoja korostaa.

Väitöskirja hamppukuidun mahdollisuuksista

Lähde: Turun Sanomat 24.3.2000

Perjantaina 24.3. Helsingin yliopistossa tarkastetaan tutkija, MMM Hannele Sankarin väitöskirja "Towards Bast Fibre Production in Finland: Stem and Fibre Yields and Mechanical Fibre Properties of Selected Hemp and Linseed Genotypes".

Kuituhampun ja öljypellavan varsista saatavalla kuidulla voidaan tulevaisuudessa korvata synteettisiä materiaaleja. Hamppua ja pellavaa on perinteisesti viljelty Suomessa tekstiilien raaka-aineeksi. Niiden viljely tyrehtyi kuitenkin 1950-luvulla synteettisten kuitujen vallatessa markkinat.

Peltokokeissa hampun hehtaarisadot jäivät noin kolmannekseen verrattuna keskieurooppalaiseen satoon. Sopivalla maalajin ja lajikkeen valinnalla sekä viljelytekniikkaa kehittämällä voidaan meilläkin päästä lähes 10 000 kilon varsisatoihin hehtaarilta. Nykyiset EU-lajikkeet ovat meille liian myöhäisiä. Pitäisi löytää aikaisempia lajikkeita tai saada EU-säännöksistä poiketen lupa korjata satoa jo elokuussa, sillä syys-lokakuussa hamppu kuivuu huonosti pelloilla. Helsingin yliopistossa on tutkittu myös kevätkorjuun mahdollisuutta. Kuidun laadun on havaittu heikkenevän mutta nesteensidontakyvyn lisääntyvän. - Ehkä tulevaisuudessa voidaan valmistaa ekologisia ja maatuvia vaippoja luonnonkuiduista, Sankari arvelee.

Hampun kuitua voidaan käyttää myös vahvikkeena muovin ja kumin seassa. Lisäksi siitä voidaan saada muotoon puristettuja teknisiä osia kuten auton kojelautoja, hattuhyllyjä ja oven sisäosia. - Ennen muuta Saksan autoteollisuus on kovin kiinnostunut tästä vaihtoehdosta. Samoin lentokoneteollisuus miettii tämän maailman vahvimman mutta kevyen luonnonkuidun hyödyntämistä, Sankari tietää.

Sekä öljypellava että kuituhamppu soveltuvat Sankarin mielestä erityisen hyvin Varsinais-Suomen pelloille. Hamppu sopii mainiosti viljelykierron välikasviksi, koska yli kaksimetrinen kasvi vie pellon rikkakasveilta elinmahdollisuudet. Paalujuurisena ja lehtevänä kasvina se parantaa myös maan rakennetta.

Kaleva 28.7.2006: Poliisi tarvitsee Jorma Toivasen mukaan...

Kaleva 28.7.2006

Soluttautumisessa isot riskit

Poliisin osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on
mahdollista useimmissa EU-maissa. Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön
poliisiosastolta pitääkin tätä yhtenä perusteena lainmuutostarpeelle.
"Kansainvälisen poliisiyhteistyön onnistuminen edellyttää siihen osallistuvilta
mailta yhtenäisiä käytäntöjä", Toivanen sanoo.
Poliisi tarvitsee hänen mukaansa järeämpiä työkaluja erityisesti
huumausainerikollisuuden torjuntaan.
Yhä törkeämpiä muotoja saava kansainvälinen ihmiskauppa on myös uhka, jonka
suitsiminen ei onnistu perinteisin keinoin.
"Järjestäytynyt huumausainerikollisuus on aktivoitunut selvästi viime vuodesta
alkaen. Takavarikkoja on tehty useita, ja niissä saadut ainemäärät ovat olleet
aikaisempaa huomattavasti suurempia", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää soluttautumiseen liittyvät riskit.
"Yksittäisen poliisin kannalta kysymys on isosta työturvallisuusriskistä", hän
sanoo.

Lupa haettava tuomioistuimelta

Operaatiot ovat myös kalliita. Varsinaisen soluttautujan lisäksi niihin
osallistuu myös muuta henkilöstöä. Toivanen sanookin, että jokainen
peiteoperaatio edellyttää intressivertailua, jossa hyödyt ja mahdolliset haitat
punnitaan tarkkaan.
"Kynnys on varmasti korkea, ja varsinaisia operaatioita tulee tuskin olemaan
montakaan vuodessa", Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää myös sen, että soluttautuminen hyvin järjestäytyneeseen ja
ammattimaisesti toimivaan ryhmään ei ole mikään yksinkertainen asia.
Luvan soluttautumiseen antaisi tuomioistuin. Edellytyksenä olisi, että
peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on
vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Lisäksi edellytetään, että ryhmän toimintaan osallistumisella olisi todellista
merkitystä rikoksen estämiselle, paljastamiselle tai selvittämiselle.
Poliisi uskoo, että soluttautuminen mahdollistaisi tiedon hankkimisen
rikollisorganisaation rakenteesta ja erityisesti niistä henkilöistä, jotka
rahoittavat ja johtavat sen toimintaa.
"Meilläkin toimii rikollisryhmiä, jotka osaavat torjua poliisin perinteiset
valvonta- ja pakkokeinot. Näissä tapauksissa ei ole juuri muita mahdollisuuksia
kuin pyrkiä soluttautumaan niihin", Toivanen sanoo.

Rikosten tielle

Sisäministeriön ehdotus rikollisryhmään soluttautuneen peitepoliisin oikeudesta
osallistua myös peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen on aiheuttanut eniten
närää.
Muun muassa Lakimiesliitto on arvostellut sitä yleisen oikeuskäsityksen
vastaisena. Liitto pelkää rikoksenteko-oikeuden heikentävän poliisin yleistä
uskottavuutta.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen torjuu arvostelun.
"Ehdotuksessa peitepoliisin rikoksenteko-oikeus on tarkasti rajattu. Hän ei
voisi osallistua henkeen tai terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen eikä
toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan rikokseen", Toivanen
sanoo.

Toimintaa luvataan valvoa takasti

Toivanen ei pelkää myöskään sitä, että tarkasti säädelty ja valvottu
rikoksenteko-oikeus murentaisi poliisin uskottavuutta.
"Ei poliisi näitä oikeuksia itselleen hae, vaan yhteiskunnan suojaksi ja
turvaksi", Toivanen sanoo.
Peitetoimintaa on Toivasen mukaan tarkoitus valvoa samalla tavalla kuin
telepakkokeinoja: poliisin oman valvonnan lisäksi myös sisäministeriö ja
eduskunnan oikeusasiamies osallistuvat siihen.