Väitöskirja hamppukuidun mahdollisuuksista

Lähde: Turun Sanomat 24.3.2000

Perjantaina 24.3. Helsingin yliopistossa tarkastetaan tutkija, MMM Hannele Sankarin väitöskirja "Towards Bast Fibre Production in Finland: Stem and Fibre Yields and Mechanical Fibre Properties of Selected Hemp and Linseed Genotypes".

Kuituhampun ja öljypellavan varsista saatavalla kuidulla voidaan tulevaisuudessa korvata synteettisiä materiaaleja. Hamppua ja pellavaa on perinteisesti viljelty Suomessa tekstiilien raaka-aineeksi. Niiden viljely tyrehtyi kuitenkin 1950-luvulla synteettisten kuitujen vallatessa markkinat.

Peltokokeissa hampun hehtaarisadot jäivät noin kolmannekseen verrattuna keskieurooppalaiseen satoon. Sopivalla maalajin ja lajikkeen valinnalla sekä viljelytekniikkaa kehittämällä voidaan meilläkin päästä lähes 10 000 kilon varsisatoihin hehtaarilta. Nykyiset EU-lajikkeet ovat meille liian myöhäisiä. Pitäisi löytää aikaisempia lajikkeita tai saada EU-säännöksistä poiketen lupa korjata satoa jo elokuussa, sillä syys-lokakuussa hamppu kuivuu huonosti pelloilla. Helsingin yliopistossa on tutkittu myös kevätkorjuun mahdollisuutta. Kuidun laadun on havaittu heikkenevän mutta nesteensidontakyvyn lisääntyvän. - Ehkä tulevaisuudessa voidaan valmistaa ekologisia ja maatuvia vaippoja luonnonkuiduista, Sankari arvelee.

Hampun kuitua voidaan käyttää myös vahvikkeena muovin ja kumin seassa. Lisäksi siitä voidaan saada muotoon puristettuja teknisiä osia kuten auton kojelautoja, hattuhyllyjä ja oven sisäosia. - Ennen muuta Saksan autoteollisuus on kovin kiinnostunut tästä vaihtoehdosta. Samoin lentokoneteollisuus miettii tämän maailman vahvimman mutta kevyen luonnonkuidun hyödyntämistä, Sankari tietää.

Sekä öljypellava että kuituhamppu soveltuvat Sankarin mielestä erityisen hyvin Varsinais-Suomen pelloille. Hamppu sopii mainiosti viljelykierron välikasviksi, koska yli kaksimetrinen kasvi vie pellon rikkakasveilta elinmahdollisuudet. Paalujuurisena ja lehtevänä kasvina se parantaa myös maan rakennetta.

Kaleva 28.7.2006: Poliisi tarvitsee Jorma Toivasen mukaan...

Kaleva 28.7.2006

Soluttautumisessa isot riskit

Poliisin osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on
mahdollista useimmissa EU-maissa. Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön
poliisiosastolta pitääkin tätä yhtenä perusteena lainmuutostarpeelle.
"Kansainvälisen poliisiyhteistyön onnistuminen edellyttää siihen osallistuvilta
mailta yhtenäisiä käytäntöjä", Toivanen sanoo.
Poliisi tarvitsee hänen mukaansa järeämpiä työkaluja erityisesti
huumausainerikollisuuden torjuntaan.
Yhä törkeämpiä muotoja saava kansainvälinen ihmiskauppa on myös uhka, jonka
suitsiminen ei onnistu perinteisin keinoin.
"Järjestäytynyt huumausainerikollisuus on aktivoitunut selvästi viime vuodesta
alkaen. Takavarikkoja on tehty useita, ja niissä saadut ainemäärät ovat olleet
aikaisempaa huomattavasti suurempia", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää soluttautumiseen liittyvät riskit.
"Yksittäisen poliisin kannalta kysymys on isosta työturvallisuusriskistä", hän
sanoo.

Lupa haettava tuomioistuimelta

Operaatiot ovat myös kalliita. Varsinaisen soluttautujan lisäksi niihin
osallistuu myös muuta henkilöstöä. Toivanen sanookin, että jokainen
peiteoperaatio edellyttää intressivertailua, jossa hyödyt ja mahdolliset haitat
punnitaan tarkkaan.
"Kynnys on varmasti korkea, ja varsinaisia operaatioita tulee tuskin olemaan
montakaan vuodessa", Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää myös sen, että soluttautuminen hyvin järjestäytyneeseen ja
ammattimaisesti toimivaan ryhmään ei ole mikään yksinkertainen asia.
Luvan soluttautumiseen antaisi tuomioistuin. Edellytyksenä olisi, että
peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on
vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Lisäksi edellytetään, että ryhmän toimintaan osallistumisella olisi todellista
merkitystä rikoksen estämiselle, paljastamiselle tai selvittämiselle.
Poliisi uskoo, että soluttautuminen mahdollistaisi tiedon hankkimisen
rikollisorganisaation rakenteesta ja erityisesti niistä henkilöistä, jotka
rahoittavat ja johtavat sen toimintaa.
"Meilläkin toimii rikollisryhmiä, jotka osaavat torjua poliisin perinteiset
valvonta- ja pakkokeinot. Näissä tapauksissa ei ole juuri muita mahdollisuuksia
kuin pyrkiä soluttautumaan niihin", Toivanen sanoo.

Rikosten tielle

Sisäministeriön ehdotus rikollisryhmään soluttautuneen peitepoliisin oikeudesta
osallistua myös peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen on aiheuttanut eniten
närää.
Muun muassa Lakimiesliitto on arvostellut sitä yleisen oikeuskäsityksen
vastaisena. Liitto pelkää rikoksenteko-oikeuden heikentävän poliisin yleistä
uskottavuutta.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen torjuu arvostelun.
"Ehdotuksessa peitepoliisin rikoksenteko-oikeus on tarkasti rajattu. Hän ei
voisi osallistua henkeen tai terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen eikä
toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan rikokseen", Toivanen
sanoo.

Toimintaa luvataan valvoa takasti

Toivanen ei pelkää myöskään sitä, että tarkasti säädelty ja valvottu
rikoksenteko-oikeus murentaisi poliisin uskottavuutta.
"Ei poliisi näitä oikeuksia itselleen hae, vaan yhteiskunnan suojaksi ja
turvaksi", Toivanen sanoo.
Peitetoimintaa on Toivasen mukaan tarkoitus valvoa samalla tavalla kuin
telepakkokeinoja: poliisin oman valvonnan lisäksi myös sisäministeriö ja
eduskunnan oikeusasiamies osallistuvat siihen.