Suomen kansalliseepos Kalevala täyttää vuonna 2010 175 vuotta. Elias Lönnrotin kokoama teos on ilmestymisestään lähtien vaikuttanut vahvasti Suomen kulttuuriin ja kansalliseen identiteettiin. Kalevalan päivää vietetään Suomessa 28. helmikuuta.

Kalevalan 48. runo kertoo, kuinka Väinämöinen teettää vahvan nuotan suuren kalan pyydystämiseksi, jotta maailmasta ryöstetty tuli saataisiin palautettua ihmiskunnalle. Tämän nuotan valmistusaine on hamppu eli liina:

Yöllä liina kylvettihin, kuutamella kynnettihin,
perattihin, koirittihin, nyhettihin, riivittihin,
terävästi temmottihin, rotevasti rohkittihin.

Vietihin likohon liina; sai pian lionneheksi.
Nopeasti nostettihin, kiirehesti kuivattihin.

Liina todetaan myös sata vuotta sitten julkaistussa Kalevalan selityksissä hampuksi:

Liinaisen: hamppuisen.
Liinan: hampun.
Koirittihin: vedettiin aikaisemmin valmistuneet koirakset l. hedekukkaiset hamput pois, etteivät mätänisi kasvavien seassa.
Riivittihin, rohkittihin: siemennuput rapsittiin pois, joka paikoin on tapahtunut siten, että ”tehdään tynnyrin laitaan koloja ja kädellä painetaan hampun kuituja niitä koloja vasten, niin siemenet helpommin lähtevät ja sitä kutsutaan riipimiseksi” (Tolonen).

Kalevalasta on vuosien mittaan laadittu ”nykykielelle” käännettyjä versioita joiden sisältöä on muokattu kieltolain mukaiseksi: uuskäännöksissä 48. runon hamppu on vaihdettu pellavaksi.

Inkeri Mikkola, Kalevala yleiskielelle käännettynä:

Yöllä kylvi siemenensä, kuutamolla pellon kynti,
perkasivat, puhdistivat, nyhti niitä, riipi niitä,
terävästi niitä tempoi, rotevasti rohkivatkin.
Likoon veivät pellavansa. Likosivatpa piankin.

Risto Pottonen, Kalevala suomeksi:

Pellava kylvettiin yöllä, kätkettiin multaan kuutamolla
pian kitkettiin, harvennettiin, sitten nyhdettiin, kiskottiin
ja ripeästi siemenkodat tempaistiin, reippaasti irrotettiin

Kai Nieminen, Kalevala 1999:

Taimi nousi, pellava yleni yhtenä kesäyönä:
yöllä liina kylvettiin, kuutamolla kynnettiin,
perattiin, nyhdettiin, riivittiin, rohdittiin.

Kalevalan kieltolakirevisiointi näkyy erityisen hyvin Matti Lehmosen teoksessa Kalevala savon kielellä, jossa mainitaan kasvitieteellisesti järjetön sana "koeraspellavat". Alkuperäistekstin koiriminen voidaan tehdä vain kaksikotisille kasveille joihin pellava ei kuulu:

Yöllä siemen sirotettii, alakuulla asetettii,
koeraspellavat perattii, nyhettiij ja riivittiinnii,
terävästi tempomalla, ruohkapöntössä rohittii.

Lönnrot oli itsekin ”kääntäjä” joka muokkasi kansanrunoutta vastaamaan omia tarkoitusperiään, mutta kannabiksen kieltolaki ei hänen aikanaan ollut vielä voimassa. Hampun viljely oli elävää perinnettä maassamme aina 1950-luvulle saakka.

Vuonna 1961 syntyi YK:n alaisuudessa huumausaineyleisopimus, jolla kannabis ensimmäisen kerran kiellettiin maailmanlaajuisesti. Kalevalan käännökset ovat konkreettinen esimerkki kieltolakihengen vähittäisestä tunkeutumisesta ajatteluumme.

Toimittanut: Risto Mikkonen, Juuso Alasuutari.

Lähteet:

• Lönnrot, Elias: Kalevala, laajennettu toinen painos, 1849.
• Niemi, Aukusti Robert: Kalevalan selityksiä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 126. SKS, 1910; toinen, uudistettu laitos, 1915-1916.
• Mikkola, Inkeri: Kalevala yleiskielelle käännettynä. Sanasiivet, 2009. ISBN 978-952-999-263-8
• Pottonen, Risto: Kalevala suomeksi. Books on demand, 2009. ISBN 978-952-498-748-6.
• Lehmonen, Matti: Kalevala savon kielellä. Jyväskylä: Atena kustannus, 1999. ISBN 978-951-796-165-3.
• Nieminen, Kai: Kalevala 1999. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 748. Helsinki: SKS, 1999. ISBN 951-746-055-4.

Lisälähteitä hampun käytöstä suomalaisessa kulttuuriperinteessä:

• Kaukonen, Toini-Inkeri: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, Kansatieteellinen arkisto 7, 1946.
• Ahokas, Hannu: Cultivation of Brassica species and Cannabis by ancient Finnic peoples, traced by linguistic, historical and ethnological data; revision of Brassica napus as B. radice-rapi. Acta Botanica Fennica 172, 2002.
• Ihalainen, J. K.: Hamppu Suomessa: Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa. Salo: Palladium-kirjat, 1993. ISBN 951-961-959-3.

 

KORJAUKSIA JÄLKIKÄTEEN: 

Artikkelin ensimmäisen version otsikko oli virheellisesti "Kalevalassa hamppu palauttaa valon maailmaan" vaikka Kalevalan mukaan kadoksissa onkin tuli. Pahoittelemme erehdystä!

Lisäksi Kalevala-lähdeviitteen vuosiluvuksi on nyt korjattu 1849 aiemman 1835 sijaan, sillä 48. säe löytyy vasta tästä laajennetusta painoksesta.