Vuoden 2013 hamppumarssit on pidetty ja käyttäjien rankaiseminen edelleen jatkuu. Tässä maassa elää sitkeänä käsitys, että epätoivottavista asioista päästään eroon, kun ne kielletään. Ja paras tapa kieltää on asian määrittäminen rikokseksi, josta rangaistaan. Kannabiksen (huumeiden) käyttö tuli asetustasolla rangaistavaksi Suomessa 1966. Vuonna1972 säädettiin huumausainelaki. Hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi. Suuri valiokunta päätti asiasta arvalla toisin ja eduskunta päätti kriminalisoinnin puolesta äänin 92 puolesta – 80 vastaan.

Mitä se on aiheuttanut? Kannabiksen käyttö on lisääntynyt vuodesta toiseen ja on nykyään arkipäivää. Arkipäivää ovat myös rangaistavuudesta seuraavat ongelmat yksilölle ja yhteiskunnalle. Vuonna 2012 poliisi takavarikoi 18 000 kannabiskavia ihmisten kotipuutarhoista. Onko tämä hyödyllistä poliisin jo muutenkin niukkojen resurssien käyttöä?

 

Suuntaa muutettava

Suomen lainsäädäntöä, tai ainakin nykyisen huumerikoslain soveltamista pitää muuttaa siihen suuntaan, että kannabiksen käytöstä, hallussapidosta ja omaan käyttöön tapahtuvasta viljelystä ei pääsääntöisesti rangaistaisi. Sakkorangaistus huumausaineen käyttörikoksesta tulisi varata "törkeisiin tapauksiin" kuten esimerkiksi pössyttelyyn lasten leikkipaikan läheisyydessä. Kannabiksen viljely omaan käyttöön tulisi rinnastaa käyttörikokseen eikä siitä pitäisi pääsääntöisesti rangaista.

Nykytilanne tuo enemmän ongelmia kuin niitä ratkaisee. Kannabista käytetään myös Suomessa eikä se täältä mihinkään katoa rangaistaan vaikka kuinka paljon. Rankaisu onkin väärä keino torjua haittoja. Ongelmakäyttö on sosiaali- ja terveydenhuollon asia. Ongelmattomien  käyttäjien rankaisu on absurdia. Tarvitaan humaania päihdepoltiikkaa  ja lainsäädäntöä.

 

Pois rikollisten käsistä

Kannabis pitää saada pois rikollisten käsistä ja verotuksen piiriin. Poliisi uutisoi 7.4.2013, että kannabiksen kotikasvatus tyydyttää melkein kokonaan kotimaiset kannabismarkkinat. Toisin sanoen Suomi alkaa olla omavarainen kannabiksen suhteen. Harvasta kulutushyödykkeestä voidaan sanoa samaa.

Kannabiksen kotimaisten markkinoiden arvo on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Kotikasvatuksella tämä summa on siirretty kansainvälisiltä huumeiden salakuljettajilta etupäässä suomalaisten kannabiksen käyttäjien hyödyksi. Tämä on merkittävin edistysaskel järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Kannabiksen tuotanto ja jakelu kaikissa muodoissaan (ravinto, kuitu, energia, lääke, nautintoaine) on myös mahdollisuus Suomen taloudelle ja se  toisi työpaikkoja.

Tarkkaa summaa emme tiedä, koska kannabismarkkinat ovat edelleen laittomat. Poliisin arvio perustuu sen tekemiin kotietsintöihin: vuonna 2012 poliisi takavarikoi 18 000 kannabiskasvia. Joka päivä Suomessa rikotaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia kannabiskasvien takavarikoimisen ja kannabiksen käytön varjolla.

 

Kannabiksen käyttäjät dehumanisoitu

Tämä käytäntö on saanut jatkua vuosikymmenestä toiseen, koska julkisessa keskustelussa kannabis on demonisoitu ja kannabiksen käyttäjät dehumanisoitu. Kannabiksen kieltolakia ei voida perustella millään tutkimustiedolla, vaan sitä pidetään pystyssä halventamalla käyttäjiä. Suomessa mm. estetään kannabisyhdistyksien rekisteröiminen, mikä kaventaa mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen keskusteluun.

Suomen kannabisyhdistys aloitti uusin tavoittein ja säännöin rekisteröinnin vuonna 2009. Patentti- ja rekisterihallitus eväsi sen sanoen yhdistyksen tavoitteen - kannabiksen dekriminalisoinnin ja kannabiksen tuotannon ja jakelun sääntelyn - olevan hyvien tapojen vastaista. Kannabisyhdistyksen valitus viipyy edelleen vuonna 2013 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Samaan aikaan kerättiin nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteet ovat samoja ja USA:n osavaltioissa kehitetään kannabiksen laillisen tuotannon ja jakelun rakenteita.

 

Suomen kannabisyhdistys

Humaania päihdepolitiikkaa ry

Turun seudun kannabisyhdistys