Pääkirjoituksia marihuanasta

Tässä kolme viime aikoina ilmestynyttä pääkirjoitusta. Mielenkiintoista, että avointa keskustelua hakevissa kirjoituksissa käytetään otsikossa termia "marihuana", ei siis enää puhuta vain kannabiksesta tai hasiksesta! Suomenmaan pääkirjoitus taas edustaa vanhaa "puritaanilinjaa", mikä myös näkyy sanavalinnoissa.

Ehkä marihuana on yhteisessä "tarinavarannossamme" termi joka esiintyy myönteisessä tai neutraalissa mielessä, kun taas "KANNABIS on huume" eli negatiivinen juttu, kuten Suomenmaa-lehti muistuttaa. Kielipeliä.


Kaleva 27.1.2014

Pääkirjoitus

Järkevä keskustelu marihuanasta paikallaan

Suomi joutuu ottamaan osaa keskusteluun kannabisvalmisteiden laillistamisesta, haluttiinpa tai ei.

Marihuanasta on tullut kansainvälinen terveys- ja päihdepoliittinen kysymys, kun kaksi Yhdysvaltain osavaltiota ja Etelä-Amerikan Uruguay ovat laillistaneet marihuanan myynnin ja käytön.

Vauhtia keskusteluun antoi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama viikko sitten sunnuntaina New Yorker -lehden haastattelussa. Obama totesi, ettei marihuana ole käyttäjälleen sen vaarallisempaa kuin alkoholi.

Monet päihdetutkijat olivat Obaman kanssa yhtä mieltä, vaikka kannabiksen vertailu toiseen yhteiskunnallisia ongelmia aiheuttavaan päihteeseen ei ole järkevää.

Suomessa ei ole samanlaisia paineita laillistaa kielletyksi huumeeksi luokiteltu marihuana kuin esimerkiksi Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa, mutta maltillinen mielipiteidenvaihto on syytä käydä meilläkin. 

Suomalaisten kansanedustajien on pohdittava, millaisen kannan he lainsäätäjinä ottavat tunteita puolesta ja vastaan herättävään asiaan. Juupas–eipäs-jankkaamisen sijaan olisi päästävä syvällisempään keskusteluun, jossa yhteiskunnan kokonaisetu tulisi otetuksi huomioon.

Jos sivuuttaa laillisesta huumeesta saatavat verohyödyt, kannabiksen laillistaminen helpottaisi poliisin työtä. Näkökohta ei ole vähäinen. Poliisi joutuu nykyisen lainsäädännön puitteissa tekemään ”turhaa” työtä ratsatessaan ja rangaistessaan hamppuväkeä. Resurssit voisi suunnata tärkeämpään.

Myös terveysvaikutuksia on voitava tarkastella kiihkottomasti. Aivan kuten alkoholin myös kannabiksen käytöllä on todistetut terveysriskinsä, joiden kustannukset maksaa yhteiskunta.


Helsingin Sanomat 22.1.2014

Pääkirjoitus

Keskustelu marihuanasta ei johda Pirkka-pössyihin

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei ole koskaan kiistänyt vetäneensä nuorena marihuanaa henkeen. Hänen myönteinen arvionsa marihuanan käytön laillistamisesta Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa ei kuitenkaan ole kannanotto huumeiden käytön puolesta vaan merkittävä kriittinen arvio nykyisen lainsäädännön toimivuudesta.

New Yorker -lehden sunnuntaina julkistamassa haastattelussa Obama sanoi, että yksittäiselle käyttäjälle marihuana ei ole vaarallisempaa kuin alkoholi. Ylen haastattelemat suomalaistutkijat olivat samalla kannalla.

Erityinen huolenaihe Obamalle oli se, että Yhdysvalloissa kannabiksen käytöstä rangaistaan eniten vähävaraisia vähemmistöjä.

Myös muissa maissa marihuanan laillistamishankkeet tai kaavailut lopettaa sen käytöstä rankaiseminen perustuvat arvioihin nykyisestä lainsäädännöstä. Uruguay ei laillistanut marihuanaa lisätäkseen sen käyttöä vaan torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta. 

Kukin maa käy keskustelua omista lähtökohdistaan. Suomessa kannabiksen laillistamiseen ei ole suuria paineita. Keskustelua olisi kuitenkin tarpeen käydä siitä, kulutetaanko poliisin voimavaroja yksittäisten käyttäjien etsimiseen ja rankaisemiseen.


Suomenmaa 22.1.2014

 

Terve linja kannabis-keskusteluun

EDUSKUNNAN sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Juha Rehulan (kesk.) mukaan marihuanan eli kannabiksen laillistamiskeskustelua ei voida vältellä Suomessakaan (Yle uutiset 20.1.). Kannabiksen vapauttamisesta on vireillä kansalaisaloitekin.

Lisää pontta keskustelu saa Yhdysvalloista, missä presidentti Barack Obama on sanonut, ettei marihuana ole sen vaarallisempaa kuin alkoholi. Tätä väitettä perustellaan lääketieteellisellä tutkimuksellakin. Riippuvuusvaikutuksia voidaan verrata, ja olennaista on, kuinka paljon mitäkin ainetta nauttii.

Silti on hyvä huomata Rehulan kanta: hän toivoo, että kannabis ei tulisi Suomessa lailliseksi.

KANNABIS on huume. Sen käyttö, hallussapito ja kasvattaminen ovat kiellettyjä yleensä kaikkialla. Sen käyttö aiheuttaa riippuvuutta ja fysiologisia muutoksia. Ja ennen muuta kannabis voi olla portti ja houkutus kovempien huumeiden kokeiluun.

Vaikka kannabista propagoidaan julkisesti ja laajasti, ja jo sen kotikasvatuksen estäminen voi tuntua mahdottomalta Suomessakin, sallivamman linjan ansaan ei pidä langeta. Mikään ei todista sen linjan paremmuutta. Päin vastoin, kannabis näyttää kuuluvan yhä useammin esimerkiksi sellaisten nuorten tuttavuuksiin, joiden elämänhallinta on kateissa.

Pilvi lailliseksi vai olut Alkoon?

Yle Puhe 23.1.

Ali ja Husu: Pilvi lailliseksi vai olut Alkoon?

Päihteet. USA:ssa ollaan siirtymässä kovaa vauhtia liberaalimpaan päihdepolitiikkaan, Suomessa ministerit riitelevät siitä, pitääkö olut siirtää Alkoon. Mikä suunta olisi meille hyvä? Vieraina Humaania päihdepolitiikkaa ry:n Kimmo Wilska sekä huolestunut kansalainen Matti Forsberg.

Kuuntele Yle Areenassa (Julkaistu 23.1.2014)

 

Kansalaisaloitteista HS:ssa

 

Eduskunnan pääsihteeri sättii kansalaisaloitetta – lain perusteet "varomattomia"

 

HS 12.3.2013

 

Seppo Tiitisen  mukaan uudelle kansalaisaloitteelle on luotu liian suuret odotusarvot.

Hänen mukaansa uudella järjestelmällä ei ole tarkoitus muuttaa normaalia käytäntöä, jonka mukaan lainsäädäntöaloite on pääsääntöisesti hallituksella.

"Kun aloitteenteko kohdentuu joko marginaalisiin tai muutoin riidanalaisiin asioihin, se ei voi olla se tie, jolla kansalaisten valitseman eduskunnan enemmistön tahto alkaa syrjäytyä", sanoo Tiitinen.

 

Siispä kansalaisaloitteiden tulisikin käsitellä sellaisia asioita, jotka jo muutenkin otettaisiin eduskunnassa käsittelyyn, joista vallitsisi mahdollisimman laaja yksimielisyys? 

 

Kansalaisaloitteiden vahvemman painoarvon puolustajat perustelevat näkemystään sitä koskevan lain perusteluosalla, jonka mukaan kansalaisaloite rinnastuisi sadan kansanedustajan aloitteeseen.

Tiitinen näkee asian toisin: "Eduskunnalla ei ole perustuslain mukaan mitään velvoitetta ottaa mitään asioita käsiteltäväksi."

Hän pitää perusteluosaan kirjattua velvoitelausetta "varomattomana".

 

Perusteluosan teksti on kyllä "varomatonta" siinä mielessä, että työ eduskunnassa hankaloittuu. Kansalaisaloitteet avaavat uuden rintaman yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Kansanedustajat joutuvat paljastamaan todelliset mielipiteensä ja ottamaan kantaa asioihin jotka aikaisemmin on voinut sivuttaa "marginaalisina". Näin edustajan työ muuttuu vaikeammaksi ja uranäkymät politiikassa epävarmoiksi. Se on kansanvallan voitto.

 

Roseanne Barr ja Jukka P

 

Roseanne Barr ottaa pikkusen kantaa (YouTube) Oaksterdam Universityn tapahtumassa vuonna 2012. Aiheena pääasiassa sota huumeita vastaan, joka on jo kauan sitten kääntynyt liittovaltion sodaksi köyhää nuorisoa vastaan. 

Oaksterdam University on muuten Kaliforniassa sijaitseva kannabis-alan oppilaitos.

 "Videovastauksena" tähän palopuheeseen voisi laittaa Jukka Pohjan hieman maltillisemmassa rekisterissä esittämän kannanoton kannabiksen laillistamisen puolesta: "Poliisin voimavaroja voisi ohjata huomattavasti fiksummin kuin kotikasvattajien vainoamiseen."

Kansalaisaloite 74!

 Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopuminen

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/74

Kansalaisaloite.fi-palveluun avattiin 23.1.2013 aloite, jossa kerätään kannattajia kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopumiseen.

Mikälin kansalaisaloite saa taakseen vähintään 50 000 aloitetta kannattavaa Suomen kansalaista puolen vuoden aikana, eduskunnan on lain mukaan otettava aloite käsittelyyn. 

Kannata aloitetta täällä!