ENCOD: Huumepolitiikka kuuluu Euroopan asialistalle
- Tietoja
- Julkaistu: 19.02.2010 19.02.2010
- Osumat: 13090 13090
Komission huumeraportti CND:lle maaliskuussa 2009
http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/drugs/studies/doc/report_10_
03_09_en.pdf
Kansalaisfoorum
http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/drugs/forum/fsj_drugs_forum_en.htm
SKY:n palaute EU:n kansalaisfoorumille
http://ec.europa.eu/justice_home/news/consulting_public/drugs_forum/
contributions/others/contribution_finnish_cannabis_association_finland_en.pdf
Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat, LIBE
http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/homeCom.do?
language=FI&body=LIBE
Pyyntö Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomitean jäsenille
Bryssel 20. marraskuuta 2009
Hyvä Euroopan parlamentin jäsen
Me ENCOD:n (European Coalition for Just and Effective Drug Policies,
eurooppalainen kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten yhteenliittymä
oikeudenmukaisen ja tehokkaan huumepolitiikan puolesta) jäsenet
pyydämme teitä kiinnittämään huomionne tärkeään asiaan, joka vaatii
teiltä toimenpiteitä.
Uskomme Euroopan komission manipuloivan ja heikentävän
keskustelumekanismeja kansalaisyhteiskunnan suuntaan ja käyttävän
väärin Euroopan parlamentin tätä tarkoitusta varten myöntämiä varoja
ylhäältä käsin saneltuihin aloitteisiin, joita kukaan EU:n komission
ulkopuolinen taho ei ollut pyytänyt.
Tämä asia koskee sitä tapaa, jolla oikeuteen, vapauteen ja
turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosaston (Directorate for
Justice, Freedom and Security) alainen huumekoordinaatioyksikkö (Drugs
Coordination Unit, DCU) on kohdellut EU:n huumepolitiikan
kansalaisfoorumia (Civil Society Forum on Drug Policy in the EU, CSF).
Vuosia kestäneen kehityksen tuloksena Eurooppa-neuvosto ja komissio
perustivat joulukuussa 2007 kansalaisfoorumin luomaan dialogia
huumepolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tähän
foorumiin valittiin 26 järjestöä komission hieman epämääräisellä
valintajärjestelmällä.
Tämän foorumin tarkoitus on komission omien kotisivujen mukaan ”lisätä
kansalaisyhteiskunnan vaikutusta huumeisiin liittyvissä asioissa,
politiikan luomisessa, toimenpiteiden soveltamisessa sekä EU:n
huumestrategian ja toimintasuunnitelman toteuttamisessa”.
Euroopan parlamentti painotti raportissaan kansalaisfoorumille
maaliskuussa 2008, että kansalaisfoorumin merkitys on ”vahvistaa
kansalaisyhteiskunnan osaa eurooppalaisen huumepolitiikan
kehittämiseksi, mikä on vuosien 2005 - 2012 huumestrategian
päätavoite”. Parlamentin raportissa painotettiin ”Huumepolitiikan
perustamista vahvalle tieteelliselle näytölle yhteistyössä
huumetutkimuksen kentällä toimivan kansalaisyhteiskunnan kanssa,
tosiasioihin perustuville politiikan muodoille sekä todistetulle
näytölle perustuville toimenpiteille mukaan lukien sellaiset, joiden
tarkoitus on ehkäistä ja vähentää terveyshaittoja”.
Kansalaisfoorum on kutsuttu koolle kolme kertaa, jokaisen kokouksen
kestettyä puolitoista päivää Brysselissä (joulukuussa 2007,
toukokuussa 2008 ja maaliskuussa 2009). Yhdessäkään kokouksessa ei ole
ollut mahdollista keskustella EU:n huumepolitiikasta. DCU:n edustajat
ovat estäneet tämän, koska heillä on kokouksen asialistan
valmistelemisen ja kokouksen johtamisen yksinoikeus. Osallistujien
pyynnöt asettaa nykyisen huumepolitiikan vaikutukset sekä mahdolliset
vaihtoehdot asialistalle on kielletty. Kokoukset ovat olleet
jäsentelemätöntä tiedon jakamista ilman selvää asialistaa ja
seurantaa, mikä on turhauttanut osanottajia.
ENCOD:n johtoryhmä kysyi syyskuussa 2009 DCU:n edustajilta, miksi
keskustelua huumepolitiikasta ei voida käydä kansalaisfoorumin
keskuudessa. Komission edustajat vastasivat, että ”heillä on rajattu
mandaatti käsitellä huumepolitiikkaa, koska jäsenvaltiolla on
itsemääräämisoikeus oman politiikkansa tekemisessä”. Missään
aikaisemmassa kansalaisfoorumin luomisen vaiheessa (konferensseja,
Vihreän paperin julkistaminen, tammikuussa 2006 alkanut
valintaprosessi) ei tätä ehtoa ole esitetty.
Mielestämme käyttäessään tätä ehtoa keskustelun välttämiseksi EU:n
julkishallinnon tärkeällä alueella rikkoo komissio hyvän hallinnon
periaatteita. Luomalla mielikuvan siitä, että EU on kiinnostunut
vastavuoroiseen keskusteluun huumepolitiikasta kansalaistensa kanssa,
ja jälkeenpäin alentamalla tämä keskustelu Brysseliin valittujen
edustajien kalliiksi ”juttutuvaksi”, komissio tietoisesti heikentää
keskustelun merkitystä.
Lisäksi tapaamisessamme komission kanssa tuli esille, ettei DCU kykene
täysin selvittämään kansalaisfooorumille osoitettujen rahojen käyttöä.
Rahat on Euroopan parlamentin vuonna 2007 hyväksymästä huumeista
tiedottamisen ja ehkäisyn budjetista (Drugs Information and Prevention
Budget). Kansalaisfoorumin kolmannessa kokouksessa maaliskuussa 2009
DCU:n edustajat kertoivat, että kansalaisfoorumin vuosibudjetti on
noin 100 000 €, mikä riittäisi kahden kokouksen pitämiseen vuosittain.
Samalla kerrottiin, että seuraava kansalaisfoorumin kokous olisi vasta
vuonna 2010.
Yrittäessämme saada selvitystä asiaan vastasi DCU:n edustaja
sähköpostilla, että loput kansalaisfoorumin rahat vuodelle 2009
käytettäisiin European Action on Drugs Campaign -kampanjaan, mikä on
Ranskan puheenjohtajakaudella luotu huumeiden vaarojen vastainen
propagandakampanja ja jonka Euroopan komissio on luonut kysymättä
neuvoa kansalaisfoorumin järjestöiltä. Kun tätä kampanjaa ehdotettiin
kansalaisfoorumin edellisessä kokouksessa maaliskuussa 2009,
osallistujat hylkäsivät sen melkein yksimielisesti suunnittelun
ammattimaisuuden puutteen takia.
Maaliskuussa 2009, vain yksi päivä ennen YK:n huumekomission kokouksen
alkua Wienissä, julkaisi EU:n komissio “Report on Global Illicit Drug
Markets 1998 – 2007" (the Reuter-Trautmann report). Raportti on tärkeä
tietolähde ja sen johtopäätökset vahvistavat niitä huumepolitiikan
arviointiraportteja, joita huumepolitiikasta on tehty viime vuosina.
Nämä johtopäätökset ovat, että nykyiset politiikan muodot eivät täytä
tavoitteitaan vähentää laittomien huumeiden tarjontaa eikä kysyntää,
ja mahdollisesti ne ratkaisevasti luovat ja lisäävät huumeiden
käyttäjien, heidän ympäristönsä ja muun yhteiskunnan kokemia ongelmia.
Raportin tekijöitä ei pyydetty esittämään toimenpide-ehdotuksia. DCU:n
edustajan mukaan raportti ”ei sisällä tarpeeksi tietopohjaa, jolla
voitaisiin suorittaa arviointeja”. Siten näyttää mahdolliselta, että
tämä raportti, joka on yhden vuoden aikana tehty tieteellinen tutkimus
kaikesta EU:n huumetilannetta koskevasta aineistosta, unohdetaan pian.
Mielestämme kansalaisfoorumin tulisi saada keskustella tästä
raportista. Siksi me muodollisesti pyydämme tukeanne vetoomuksellemme
EU:n komissiolle, että se asettaisi raportista käytävän keskustelun
seuraavan tammikuussa 2010 pidettävän kokouksen asialistalle. Lisäksi
uskomme, että Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomitean tulisi
keskustella raportissa esitetyistä johtopäätöksistä.
Pyydämme teitä ottamaan asia käsittelyyn seuraavassa
kansalaisvapauskomitean kokouksessa tiistaina ja keskiviikkona
joulukuun 1 - 2.
Kunnioittavasti
Marisa Felicissimo, Belgium
Antonio Escobar, Spain
Fredrick Polak, The Netherlands
Jorge Roque, Portugal
ENCOD:n johtoryhmä
--
EUROPEAN COALITION FOR JUST AND EFFECTIVE DRUG POLICIES
Lange Lozanastraat 14 – 2018 Antwerpen - Belgium
Tel. + 32 (0)3 293 0886 / Mob. + 32 (0)495 122644
E-mail: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. / www.encod.org
Kannabiksen kotikasvatus yleistyy - tarvitsemme muutosta politiikkaan
- Tietoja
- Julkaistu: 24.04.2009 24.04.2009
- Osumat: 8160 8160
Miksi poliisi jahtaa puutarhuria?
STT uutisoi 21.3. kannabiksen kotiviljelyn yleistymisestä, ja uutinen levisi nopeasti poikkeuksellisen laajalle, aina maakuntalehtiä myöten. Ilmiö on todellinen. Kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Sen sijaan uutisen välittämä keskusrikospoliisin arvio tuhannesta kannabista kasvattavasta suomalaiskodista ei voi millään pitää paikkaansa, sillä jo pelkästään poliisin tietoon vuosittain tulevien kotikasvatustapausten määrä lähentelee tuhatta! Vuonna 2007 Suomessa tilastoitiin 4206 huumausainerikosta, joista kotikasvatuksia oli 978 kappaletta. Tämä tekee 23% kaikista huumausainerikoksista. Poliisilla lienee parempaakin tekemistä kuin ratsata puutarhureita näin aktiivisesti. Näiden jahtaaminen on poliisille kuitenkin mielekästä työtä; pössyttelijät kun eivät riehu putkassa, paperihommat ovat helppoja ja mikä tärkeintä - tilastot osoittavat poliisin toiminnan tehokkuutta. Lisäksi lienee kysymys myös symbolisten viestien lähettämisestä. Joku voi laskea, että tällainen on halpaa ja tehokasta huumeiden vastaista työtä. Tällöin ei kuitenkaan lasketa ei-aiottujen seurausten kustannuksia eikä inhimillisiä seurauksia. Ne jäävät toimenpiteiden kohteiksi joutuneiden ihmisten harteille. Poliisi arvioi selvittävänsä noin kymmenesosan huumausainerikollisuudesta. Tämän arvion ja kasvatuksen näkymättömyyden vuoksi voisi arvella, että Suomessa kasvatetaan kannabista ainakin 20 000 kotitaloudessa. Kannabista siis kasvaisi Suomessa lähes joka sadannessa kotitaloudessa. Kyse ei siis ole pienen, merkityksettömän piirin puuhastelusta, joka voidaan lakaista sivuun
yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Onko meillä todella varaa tähän?
Jokainen kannabispidätys ja sitä seuraavat oikeudelliset toimenpiteet maksavat yhteiskunnalle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat selkeästi, että rangaistukset eivät juurikaan vaikuta sen paremmin kannabiksen kuin muidenkaan huumausaineiden kysyntään. Sen sijaan poliisin toiminta ja rikosoikeudelliset sanktiot syrjäyttävät käyttäjiä, mm. aiheuttamalla potkuja työ- ja opiskelupaikoista ja aiheettomasti hankaloittavat ajpkortin saantia. On valitettavan yleistä että poliisit hakevat kotikasvattajia työpaikoilta kuulusteluihin tai riisuttavat alasti sellissä ruumiintarkastuksen yhteydessä. Mitä tarkoitusta tällainen leimaaminen ja nöyryyttäminen palvelevat? Toisaalta on ilolla tervehdittävä sitä yhä kasvavaa poliisijoukkoa, joka kotikasvattajaa kuulustellessaan pahoittelee tilannetta ja myöntää ettei tilanteessa ole mitään järkeä. Ongelman ratkaisemiseksi on ensitöiksi aika laajentaa käyttörikos pikasakkokäytäntöineen myös kotikasvatusta koskevaksi ja tulevaisuudessa luovuttava kokonaan kaikista kannabiksen omaan käyttöön liittyvistä sanktioista. Lisäksi olisi heti alettava soveltaa loogisesti valtakunnan syyttäjän ohjeita käyttörikoksista. Ohjeissa VKS:2002:3 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta, liite 2, Taulukko rangaistusmääräysmenettelyä varten määritellään marihuanan vähäiseksi määräksi alle 15 g tai tapauksesta riippuen enemmänkin. Tältä ja muulta osin valtakunnan syyttäjän ohjeita olisi loogista soveltaa myös itselle kasvatettuhin (kuivattuihin) kasveihin. Ei kai kannabiksen osto pimeiltä markkinoita ole vähemmän rangaistavaa kuin itse kasvattaminen ilman rikollisten välissäoloa.
Kannabiksen kasvatus omaan käyttöön ja viljely myyntiin
Uutisoinnissa on korostettu, että viimeaikaisissa löydöissä on tullut esille melko suuria ammattimaisia viljelmiä, eikä niinkään yksittäisen käyttäjän paria kasvia. Tästä voidaan julkisuudessa väittää, että kotikasvatus onkin olennainen osa laitonta huumekauppaa ja jolla on selviä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Omaan tarpeeseen tapahtuva kotikasvatus, ja satoja kasveja käsittävät ammattiviljelmät ovat eri asioita, joiden välisen eron myös viranomaiset voisivat tunnustaa. Ne on syytä erottaa tiukasti toisistaan ja niitä tulee käsitellä erilailla. Poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet pystyvät helposti näkemään eron. Omatarvekasvattajien rinnastaminen ammattitoimintaan on haittojen maksimointia. Kun käyttäjä joutuu pelkäämään, että omien hamppujensa kasvatuksesta voi joutua kiinni, hän joko jättää kasvatuksen ammatti-ihmisten käsiin (suurviljelmien kasvattajat tai salakuljettajat) tai sitten pitää kasvit riskialttiissa paikassa (pienissä komeroissa) suurteholamppujen alla, jolloin paloturvallisuus vaarantuu, ja vesivahinkojen riskit kasvat. Jättämällä omaan käyttöön kannabista kasvattavat rauhaan, poliisi- ja oikeuslaitos säästäävät rahaa ja resursseja. Lisäksi on kyse ihmisten perusoikeuksista. Perustavalla tasolla kyse on siitä, että kannabiksen käyttö on jokaisen kansalaisen oma asia, johon valtiolla ei ole oikeutta pakkotoimin puuttua. Pidemmällä aikajänteellä saattaa olla järkevää ottaa kannabiskauppa yhteiskunnan haltuun, niin tuotanto- kuin välitystasollakin. Tällöin voidaan noudattaa ikärajoja, valvoa laatua ja ottaa verohyöty yhteiskunnan käyttöön.
Haitat hallintaan!
Kannabiksen haitat muihin päihteisiin verrattuna ovat melko vähäiset, joskaan eivät missään nimessä olemattomat. Kuten kaikkien päihteiden kohdalla, haitat ilmaantuvat pääasiassa kroonistuneen käytön yhteydessä. Toisaalta on huomattava, että suuri joukko suomalaisia on käyttänyt kannabista päivittäin (esimerkiksi työpäivän jälkeisenä rentoutuksena) vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan ilman merkittäviä haittoja. Sen sijaan vuosikymmenten valheellinen huumevalistus kannabiksen suhteen on aiheuttanut erityisesti nuorten kannabiksen käyttäjien keskuudessa reaktion, jossa käyttäjät katsovat ettei kannabiksella ole minkäänlaisia haittavaikutuksia. Tämä ajattelu osaltaan aikaansaa sekä ruokkii jatkuvaa käyttöä ja mahdollisesti pahentaa olemassa olevia ongelmia. Paradoksaalista kyllä, kannabiksen rikosoikeudellinen asema ja valheellinen valistus siis ovat pääsyyllisiä tähän kehitykseen. Jos halutaan vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja, olisi panostettava sekä ennaltaehkäisevään että käytön vähentämiseen pyrkivään nuorten täsmävalistukseen ja lisäksi kehitettävä erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja kannabiksesta riippuvaiseksi tulleille. Niin viranomaisten, sosiaalitoimen kuin terveydenhoito-henkilökunnan tietoisuutta kannabiksen todellisista haittavaikutuksista on lisättävä, tutkimustyötä kehitettävä ja yhteiskunnallista suvaitsevaisuutta kannabiksenkäyttäjiä kohtaan on lisättävä. Syyllistävä ainekeskeinen ajattelu olisi hylättävä ja pyrittävä hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Ongelmakäyttö ei johdu aineesta itsestään, vaan pohjimmiltaan muista yksilön elämässä vaikuttavista tekijöistä. Sen sijaan yhteiskunta joka rikosoikeudellisesti ja moraalisesti tuomitsee jäsenensä teosta, josta on haittaa korkeintaan teon suorittajalle itselleen, ei ole sivistynyt ja suvaitsevainen yhteiskunta. Suomen kannabisyhdistys peräänkuuluttaa realismia ja aitoa vuorovaikutusta kannabiskeskusteluun, niin päättäjien kuin käyttäjienkin keskuuteen! Joko me olemme siihen valmiita?
Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 29.3.2009
SKY hakee uudelleen yhdistysrekisteriin
- Tietoja
- Julkaistu: 24.04.2009 24.04.2009
- Osumat: 4875 4875
Laillisuuden puolesta – järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan
Suomen kannabisyhdistys yhdistysrekisteriin
Kun Suomen kannabisyhdistys perustettiin 1991, se joutui taistelemaan oikeudestaan olemassaoloon. Vaikka yhdistyksen toiminta todettiinkin lailliseksi, niin se ei päässyt yhdistysrekisteriin. Yhdistysrekisteri ja Korkein hallinto-oikeus pitivät sitä hyvien tapojen vastaisena vaikkakin eri syistä. Yhdistys on toiminut lain ja sääntöjen mukaan kuin mikä tahansa yhdistys, vaikka onkin ollut rekisterin ulkopuolella. Haittaa siitä on taloudelle ja sitä on käytetty diskriminoinnin perusteena.
Yhdistys on uudistanut sääntöjään ja tarkistanut tarkoitustaan sekä päättänyt hakea yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituiksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.
Tällä hetkellä käydään vakavaa keskustelua EU:n ja YK:n tasolla kannabiksen asemasta ja muun kuin kieltoon perustuvan sääntelyjärjestelmän luomisesta. Voisi kuvitella, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut 18 vuodessa ja yhdistys, joka ottaa osaa tähän keskusteluun, hyväksytään tasa-arvoiseksi muiden yhdistysten kanssa.
Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 29.3.2009
Kannabis ja suomalainen psykoositutkimus
- Tietoja
- Julkaistu: 13.08.2008 13.08.2008
- Osumat: 11451 11451
Toukokuussa suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat näkyvästi suomalaisesta tutkimuksesta, joka lehtien mukaan osoitti kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa.
Mm. Helsingin Sanomat otsikoi lauantaina 31.05.2008: Tutkimus: Kannabiksen käyttö lisää skitsofrenian riskiä nuorilla.
(http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus+Kannabiksen+käyttö+
lisää+skitsofrenian+riskiä+nuorilla/1135236794468 )
http://ukcia.org/research/AssociationOfCannabisUseWithProdromalSymptoms.php )
Tutkimusta uutisoivat likipitäen kaikki suomalaiset tiedotusvälineet ja se sai julkisuutta myös briteissä. Julkaistuille uutisille oli yhteistä se, että kannabiksen käytön kerrottiin "lisäävän riskiä", "aiheuttavan skitsofreniaa" jne eli toimittajien mielestä tämä paljon väitetty reefer madness -hypoteesi olisi jälleen kerran osoitettu oikeaksi.
Suomessa aiheesta ei käydä avointa keskustelua mutta Britannian julkisen terveydenhuollon (nhs.uk) kotisivuilla kommentoidaan kyseistä tutkimusta ja heidän johtopäätöksensä on, että 'because of its design, the study does not prove that cannabis causes psychosis.'
Mikä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen suoritustavan johdosta siitä ei voi vetää syy-seuraus päätelmiä. Eihän tutkimuksessakaan vedetä niitä (At best, the researchers can say that cannabis use is “associated with” or “linked to” the prodromal symptoms. ) mutta toimittajille on helpompaa tehdä sellaisia otsikoita, joissa ei ole epävarmuutta.
Toiseksi tutkijoiden käyttämä tutkimusväline eli karsittu kysymyspatteri ei edes mittaa "psykoosia". (Importantly, a positive “score” on the PROD-screen questionnaire does not diagnose psychosis). Tutkimukseen osallistuneista 6298 nuoresta 352 ilmoitti käyttäneensä kannabista ja sai muita enemmän positiivisia tuloksia tutkijoiden käyttämässä kysymyspatterissa, joka ei kuitenkaan mittaa "psykoosia" vaan esimerkiksi kannabiksen päihtymysoireita, mm. kieltolain aiheuttamaa kyttäfiilistä. Eikö olisi aiheellista kertoa nuorten ymmärtävän yhteiskunnallisia realiteetteja sen sijaan, että heidät leimataan psykoottisiksi? Tämä on noitavainojen logiikkaa, ei 2000-luvun länsimaista tiedettä.
Kuitenkin NHS:n artikkelissa päädytään toteamaan tutkimuksen olevan osa kasvavaa todistusaineistoa kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien välillä. Kun tätä tutkimusta kritiikistä huolimatta pidetään korkeatasoisena niin millaista materiaalia se loppu on tuosta kasvavasta todistusaineistosta? Leimaako koko tätä päättelyketjua tarkoitushakuisuus? Mm. EMCDDA:n vuoden 2008 kannabisraportissa esitellään tämä psykoositutkimuslinja mutta tuodaan sitten esille se, että tätä teoreettista riskiä ei olla koettu käytännössä: EU:ssa ei ole todettu mielenterveysongelmien lisääntymistä kannabiksen käytön runsastumisen myötä. (http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis)
Kannabis kiellettiin maailmanlaajuisesti vuoden 1961 huumausainesopimuksella ja kiellon perustana käytettiin kahta argumenttia: 1. kannabis on yhtä vaarallista kuin heroiini tai kokaiini; 2. kannabiksella ei ole minkäänlaista lääkinnällistä käyttöä. Kiellon molemmat perustelut on kumottu vuosia ja vuosikymmeniä sitten mutta kielto pysyy. Siksi tälle asioiden tilalle yritetään löytää uusia perusteluja: kannabis on vaarallista, eihän sitä muuten olisi kielletty!
Cannabis use and psychosis
Monday June 2 2008
http://www.nhs.uk/news/2008/06June/Pages/Cannabisuseandpsychosis.aspx
Girls were more likely to have used cannabis
“Cannabis increases risk of psychosis in teens” is the headline in The Daily Telegraph today. Users of cannabis have a “higher average number of symptoms associated with a risk of psychosis”, the newspaper adds. The results of a study of more than 6,000 young people in Finland also suggests that teen users had a greater risk of the “prodromal”, or warning symptoms, of psychosis than older users.
The study behind the stories is a cross-sectional study of adolescents enrolled in a larger study. The design of this study means that it cannot prove that the link between these warning symptoms and cannabis use is a causal one. However, the findings add to the evidence that there is a link between use of cannabis and mental health. It is important that other factors which may affect the relationship are taken into account in such studies; this is not an easy task. Before definitive answers are found through research, it seems wise to avoid smoking cannabis, not only because of the debate around mental health, but also because of the well-known link between smoking and a host of other diseases, including lung cancer and heart disease.
Where did the story come from? Dr Juoko Miettunen and colleagues from the University of Oulu in Finland carried out this study. The research was funded by the Academy of Finland, the Signe and Ane Gyllenberg Foundation, the Sigrid Juselius Foundation and the Thule Institute at the University of Oulu in Finland. It was published in the (peer-reviewed) medical journal: the British Journal of Psychiatry.
What kind of scientific study was this? The study is a survey of young people who are enrolled in a prospective cohort study with their mothers. In 2001–2002, when the participants were aged about 15 or 16 years, they were invited to a clinical check-up where they were also given a questionnaire to assess “prodromal” (early warning of psychosis) symptoms and drug use.
Of the 9,340 children in the original cohort, 6,298 of them provided answers to questions about cannabis use, and could be included in the final analysis. The researchers used a shortened version (12 questions) of a longer questionnaire (21 questions) called the PROD-screen to assess prodromal symptoms of psychosis over the previous six months. The questions asked about whether the subject had a feeling that something strange or inexplicable is taking place in oneself or in the environment; feelings that one is being followed or influenced in some special way. From this, the researchers were able to discern which children were “at risk of developing a psychotic disorder”.
"Cannabis use is associated with prodromal symptoms of psychosis in adolescence." Jouko Miettunen, lead author
The researchers also had access to information about the young people’s early emotional and behavioural symptoms through questionnaires completed by their teachers when the participants were eight years old. They took these into account when analysing the relationship between early symptoms of psychosis and drug use. They also considered other factors that may have an effect on the relationship, such as gender, parent social class, tobacco use and use of other drugs, as well as parent substance misuse.
What were the results of the study? The majority of adolescents reported that they never used cannabis (5,948/6,298). However, 352 (6%) participants reported having used cannabis (once or more). Girls were more likely than boys to have used cannabis. The study also found that those who had tried cannabis had a higher mean number of prodromal (early warning of psychosis) symptoms (3.11 v 1.88), and that compared with those who had never used, those who had tried cannabis (once or more) were twice as likely to have three or more prodromal symptoms (OR 2.23, 95% CI 1.70 to 2.94). This result took into account other factors that may have had an effect (e.g. age, gender, smoking, parental substance misuse etc.). The researchers also found that more intensive cannabis use was more strongly associated with these symptoms.
What interpretations did the researchers draw from these results? The researchers conclude that lifetime cannabis use is associated with the incidence of early warning symptoms of psychosis.
What does the NHS Knowledge Service make of this study?
There are limitations to a study such as this that should affect the interpretation of results, particularly where causation is being claimed:
• As the researchers collected data on cannabis use and early warning symptoms at one point in time, this is a cross-sectional study. Due to their design, cross-sectional studies cannot establish causation. At best, the researchers can say that cannabis use is “associated with” or “linked to” the prodromal symptoms. Other factors that may be involved become important when interpreting results of studies such as these.
• Although the researchers took into account early emotional and behavioural problems around age eight, they did not account for mental problems that may have occurred between ages eight and 16 years.
• Importantly, a positive “score” on the PROD-screen questionnaire does not diagnose psychosis. It is used to indicate whether a person is entering the period of early symptoms or changes in function that may come before psychosis. However, even for this, the score is not 100% accurate at predicting psychosis, or even proven as a tool for diagnosing the prodrome. The researchers used a shortened form of the original PROD-screen questionnaire (they reduced it from 21 questions to 12). It is unclear what effect this would have on the overall accuracy of the screening test. If it was too inclusive, i.e. there were a high number of false-positives, the relationship between drug use and symptoms would have been overstated.
• The researchers grouped all adolescents who had ever used cannabis into one category for analysis (i.e. they do not differentiate between adolescents who have tried cannabis once and those who are regular users).
Overall, this study points to an area that requires more research, but because of its design, the study does not prove that cannabis causes psychosis. Confirmation of the usefulness and accuracy of the PROD-screen in predicting increased risk of psychosis will also be important. When the findings are considered in light of a growing body of evidence of a link between cannabis use and mental health problems such as schizophrenia, it seems wise to limit the use of the drug. This is not only because of considerations of the effects on mental health, but also the well-established risks for cancer and other diseases that are associated with smoking.
On aika uusille arvioille
- Tietoja
- Julkaistu: 29.04.2008 29.04.2008
- Osumat: 5916 5916
YK:n huumekomissio kokoontui 10.-14.3.2008 Wienissä arvioimaan kymmenvuotisen huumestrategiansa tuloksia. ENCOD (European Coalition for Just and Effective Drug Policies, Eurooppalainen yhteenliittymä järkevän ja oikeudenmukaisen huumausainepolitiikan puolesta) lähetti komission jäsenille viestin, jossa todetaan seuraavaa:
“Arvoisat osallistujat!
Tämän kokouksen tarkoitus on arvioida YK:n New Yorkin kokouksesta 1998 alkaneen kymmenvuotisen huumestrategian tuloksia. Tämän strategian tavoite oli “poistaa kokonaan ja rajoittaa olennaisesti huumeiden laitonta valmistusta, markkinointia ja kauppaaa”.Kokouksessa YK:n huume- ja rikostoimiston päällikkö Antonio Maria Costa esittää seuraavat tulokset:
“oopiumin tuotanto maailmassa on saavuttanut 2800 tonnia vuonna 2007, mikä on kaksi kertaa vuoden 1998 tuotantomäärä”
“kokaiinin tuotanto oli vuonna 2006 984 tonnia, nousua vuodesta 1998 yli 19%”
“noin 42 000 tonnia kannabista tuotettiin vuonna 2005, nousua 40% vuodesta 1998”
“kokaiinin ja oopiumin suhteen käyttö on pysynyt ennallaan, amfetamiinin ja kannabiksen käyttö on kasvanut”
Viimeisen kymmenen vuoden aikana huumeiden täydellinen kieltäminen on johtanut yhä enemmän siihen, että huumeiden käyttäjät ja kasvattajat syrjäytyvät yhteiskunnassa. Samoin on käynyt yhteiskunnan vähäosaisille, jotka ovat mukana huumeiden tuotannossa ja kaupassa.
Me toivomme, että Te ja kaikki muut hallitusten edustajat pitäisitte päänne kylmänä. Nyt olisi historiallinen mahdollisuus parantaa miljoonien ihmisten elintasoa ja samaan aikaan puuttua järjestäytyneen rikollisuuden päätulonlähteeseen.
Kulunut vuosikymmen on jälleen osoittanut, että huumeiden kieltäminen on kallis, tehoton ja tavoitettaan vastaan toimiva toimenpide. Se rasittaa eniten niitä ihmisiä, joilla on hyvin vähäinen osuus huumekaupassa, eikä sillä ole kuitenkaan mitään mitattavaa ehkäisevää vaikutusta maailmanlaajuisiin huumemarkkinoihin. Todellisuudessa huumausaineiden kieltäminen vain lisää huumemarkkinoiden kielteisiä vaikutuksia.
YK:n arvioiden mukaan laittomat huumemarkkinat tuottavat järjestäytyneelle rikollisuudelle 400-500 miljardia euroa vuosittain. Huumeiden tuottaminen maksaa 1% katuhinnasta, siksi arvioidaankin, että huumeiden nettotuotto rikollisuudelle on noin 10 000 euroa sekunnissa. Rikollisjärjestöjen tuotot ylittävät monien maiden bruttokansantuotteen.
Aika on kypsä toimenpiteille, jotka eivät uhkaa kehitysmaiden talonpoikia, eivät lisää käyttäjien terveydellisiä haittoja ja kunnioittavat ihmisten oikeuksia tuottaa kasveja henkilökohtaiseen käyttöön. On luotava laillinen malli tuottaa ja kuluttaa kannabista, unikkoa ja kokapensaan lehtiä. Nämä kasvit ovat palvelleet ihmiskuntaa jo tuhansien vuosien ajan
On selvää, että ainoastaan huumeiden tuotannon ja kaupan valvonta laillisella pohjalla saa huumeet pois järjestäytyneen rikollisuuden valvonnasta.
Pyydämme Teitä ja kaikkia hallitusten edustajia CND:ssä muuttamaan historian suuntaa lopettamalla huumeiden täyskielto kansainvälisen huumepolitiikan perustana-“
Kansalaisjärjestöjen kohtaaminen
YK:n huume- ja rikostoimiston päällikkö Costa on tunnettu haukkamaisista asenteista, syyttelemisistä ja kannabiksen vastaisuudesta. Syytösten kohteena ovat olleet Hollannin politiikka yhtä lailla kuin julkkisten asenteet. Toisalta Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. YK:n huumepolitiikkaa tekevät elimet eivät perinteisesti ole halunneet olla tekemisissä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kovin rohkaiseva ei ollut YK:n huumebyrokratian ja kansalaisjärjestöjen kohtaaminen 13.3.2008 UNODC:n johtajan Antonio Costan ja kansalaisjärjestöjen kokouksessa.
Kokouksessa ENCOD:n hollantilainen edustaja, psykiatri Frederick Polak haastaa Costan kysymyksellä, miksi Hollannissa on vähemmän kannabiksen käyttäjiä kuin naapurimaissa, vaikka jokainen täysi-ikäinen voisi halutessaan ostaa sitä lähimmästä kannabiskahvilasta? Miten tämä selvä ristiriita sopii YK:n ajamaan huumesotamalliin? Kysymykseen kiteytyy oleellinen asia. Käytännön laboratoriossa Hollannissa on 1970-luvulta lähtien kokeiltu, miltä vaihtoehtoinen kannabispolitiikka voisi näyttää. Se, että Costa ei vastaa ja kiertää kysymyksen toisensa jälkeen, osoittaa, että hänen on vaikea hyväksyä vaihtoehtoa huumeiden täyskiellolle ja huumesodalle.
Unkarilaisen HCLU:n (Hungarian Civil Liberties Union) tuottamassa videossa "Not so silent partners" esitetään, kuinka kohtaaminen tapahtui. Video on julkaisu Youtubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk
Asenteet muutokseen kypsyvät
Eurobarometrin mukaan 26% kaikista EU:n kansalaisista haluaisi radikaalin muutoksen kannabispolitiikkaan eli sen henkilökohtaisen käytön laillistamisen koko EU:ssa. Tällöin Suomessakin pitäisi ratkaista sen käyttöön ja saatavuuteen liittyvät käytännön ongelmat. 15 - 24 vuotiaiden keskuudessa 43% kannattaa laillistamista. Suurinta kannatus on niissä maissa, joissa tiedonvälityskin on vapaampaa tässä asiassa. Hollantilaisista peräti 49% haluaisi lopettaa kieltolain kokonaan, espanjalaisista 40%, briteistä ja tsekeistä 32% ja irlantilaisistakin 30%.
Suomen 8 % osuus on vähäisin. Tähän on syynsä, joista vähäisin ei ole vuosikymmeniä harjoitettu politiikka, jossa kaikki huumeisiin liittyvä on nähty suurena pahana ja virallisesta näkemyksestä poikkeavat mielipiteet on tehokkaasti vaiennettu leimaamalla ihminen huumeiden kannattajaksi.
Aivan juuri julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaistenkin asenteet ovat muuttumassa. Kansanterveyslaitoksen (KTL) kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat huumeongelmaan aiempaa rauhallisemmin, Syyksi asiantuntija arvelee sitä, että ihmiset ovat alkaneet hyväksyä huumeet osaksi yhteiskuntaa ja arkea. Myös kansalaisten tietämys on lisääntynyt viime vuosina.
Muutosta osoittaa myös se, että yksityishenkilön keräämä nettiadressi kannabiksen laillistamiseksi on keräännyt jo yli 10 000 allekirjoittajaa. Adressi löytyy osoitteesta
http://www.adressit.com/kannabis
SKY:n uutisissa on esitelty muitakin asenteiden muutoksia:
Kannabiksen hyväksyminen jatkaa kasvuaan Lähde: Pekka Hakkarainen ja Leena Metso (2007)
Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 - Huumevuosiraportti EMCDDA:lle.
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/75_2007.htm
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/reitox/HuumetilanneSuomessa2007.pdf
Stakesilta on ilmestynyt kaksi tutkimusta Suomen huumausainetilanteesta: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva ja EMCDDA:n vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne Suomessa 2007.
Molempia uutisoitiin laajalti, mutta täysin vaille huomiota on jäänyt kannabiksen hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:
”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32 prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan lientyneet.”
Artikkelin sivuilla 548 - 549 esitetyissä käyrissä ja luvuissa tämä kehitys näkyy niin selvänä, että ilmeisesti toimittajat eivät ole lukeneet itse tutkimusta lainkaan.
Tutkimuksessa kysyttiin asennoitumista kannabikseen kysymyksellä kokeeko riskin vähäiseksi, jos kokeilee kannabista 1 - 2 kertaa. Vuoden 2006 tiedot ovat seuraavassa taulukossa ja vertailuna vuoden 2005 prosenttiluku.
Kaikki 37% (vuonna 2005 34%)
Miehet 43%
Naiset 30%
15 - 24 v. 50%
25 - 34 v. 56%
35 - 44 v. 40%
45 - 69 v. 23%
Jo yli puolet 15 - 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5% kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 - 35 v. kannabiksen käytön hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin kanssa. Alkoholin säännöllisen käytön pitäminen haitattomana on laskenut alle 20%:n koko väestöstä.
Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 6.4.2008