Kannabinoidien lääketutkimus etenee myös Suomessa

Kannabinoidien lääketutkimus etenee myös Suomessa

Endokannabinoidit


Lähde: endokannabinoidit pdf-tiedosto
http://www.student.oulu.fi/~taneliha/15min_Vertailevan_Endokrinologian_opiskelijaesitelma_
Endokannabinoidit/Endokannabinoidit.pdf

Oulun yliopistossa on valmistunut esittely ’Endokannabinoidit’, johon kannattaa myös tavallisen kansalaisen tutustua vaikka sanakirjan kanssa, koska se tarjoaa tiiviissä muodossa perusteet kannabinoidijärjestelmän tuntemiseen. Mukana on myös tutkittua tietoa kannabinoidien tunnetuista lääkinnällisistä vaikutuksista ja niiden vaikutustavoista myös tavallisen kannabiksen käyttäjän kannalta.

Kannabinoidilääkkeitä ilman psykoaktiivisia vaikutuksia


Lähde: Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta 11.11.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0412-9ssaario.htm

Saario Susanna: Enzymatic Hydrolysis of the Endocannabinoid 2-Arachidonoylglycerol - Characterization and Inhibition in Rat Brain Membranes and Homogenates (Endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin entsymaattisen hydrolyysin karakterisointi ja inhiboiminen rotan aivomembraaneissa ja -homogenaateissa). Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 951-27-0412-9

Väitöskirjan tiivistelmä:

Väitöskirjatyössä tutkittiin elimistön omien kannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä. Väitöskirjatyön aikana kehitettiin elimistön omien kannabinoidien (endokannabinoidien) entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, joka on nyt kaupallisesti saatavana tutkimuskäyttöön.

Väitöskirjatyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään tällä hetkellä Kuopion yliopistossa endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa. Endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estäviä yhdisteitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa endokannabinoidien elimistövaikutuksia ja mahdollisesti lääkkeinä tiloissa, joissa endokannabinoidien pitoisuuden nostamisesta olisi hyötyä, kuten esim. ahdistus- ja kiputilat.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkkeellisenä aineena mm. kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan.

Marihuanan lääkkeellistä käyttöä rajoittavat kuitenkin sen psykoaktiiviset vaikutukset eli nk. huumevaikutukset. Kannabinoidien farmakologiset vaikutukset välittyvät niitä sitovien proteiinien eli reseptoreiden kautta. Viime vuosikymmenien aikana on löydetty kaksi kannabinoidireseptorin alatyyppiä (CB1 ja CB2 -reseptorit), selvitetty niiden toimintamekanismi sekä löydetty useita kannabinoidireseptoreihin sitoutuvia elimistön omia aineita
(endokannabinoideja). Endokannabinoidien biologiset vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin heikoiksi ja lyhytaikaisiksi johtuen niiden nopeasta entsymaattisesta hajoamisesta elimistössä.

Entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden avulla endokannabinoidipitoisuuksia voidaan nostaa mahdollisesti ilman haitallisia psykoaktiivisia vaikutuksia (huumevaikutukset), jotka ovat tyypillisiä juuri synteettisille kannabinoideille. Koska elimistö tuottaa endokannabinoideja vain tarvittaessa, voidaan entsyymaattista hajoamista estävillä yhdisteillä saada aikaan hyvin paikallinen vaikutus. Toisin sanoen; entsyymaattista hajoamista estävät yhdisteet vähentävät endokannabinoidien hajoamista siellä, missä endokannabinoidipitoisuus on kohonnut, kun taas annosteltaessa synteettisiä kannabinoideja vaikutus kohdistuu koko elimistöön, mikä lisää synteettisten kannabinoidien haittavaikutusriskiä.

Väitöskirjatyössä kehitettiin entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmät, joissa tutkittiin endokannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä. Lisäksi väitöskirjatyössä suunniteltiin ja valmistettiin uusi endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, jota voidaan hyödyntää kannabinoidijärjestelmän entsyymitutkimuksissa.

Menetelmissä testattiin joukko kaupallisia yhdisteitä, joiden joukosta löytyi useita endokannabinoidien hajoamista estäviä yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytetään johtomolekyyleinä uusien endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa.

 

Kannabinoidilääkkeistä odotetaan lievitystä kipuun ja ahdistukseen


Lähde: YLE 14.11.2006
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id8391.shtml

Tutkijat odottavat, että kivusta ja ahdistuksesta kärsivät potilaat saavat tulevaisuudessa apua kannabinoidilääkkeistä. Kehitteillä olevilla lääkkeillä ei ole huumaavaa vaikutusta. Eläinkokeissa on saatu lupaavia tutkimustuloksia kannabinoidilääkkeiden hoitavista vaikutuksista.

Kuopion yliopiston tutkija Susanna Saario teki väitöstutkimuksensa kannabinoidilääkkeistä. Cannabis sativa-hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty esimerkiksi kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan. Marihuana ei sovi sellaisenaan lääkkeeksi huumaavan vaikutuksensa vuoksi. Cannabis sativan terveyttä edistävät vaikutukset ovat siis olleet vuosituhansia ihmisten tiedossa, mutta alan lääketutkimus on vielä suhteellisen tuore ilmiö, Saario sanoo. "Elimistön kannabinoidijärjestelmään kuuluvat reseptorit ja entsyymit on löydetty 80-90-lukujen aikana. Ja cannabis sativan vaikuttava aine, tetrahydrokannabinoli (THC) eristettiin 60-luvulla ensimmäisen kerran. Nyt uudella tutkimusalalla tehdään maailmanlaajuisesti aktiivista lääkekehitystyötä."

Ihmisen elimistössä on luonnostaan kannabinoideja, eli samoja vaikuttavia aineita kuin cannabis sativa-kasvissa. Esimerkiksi kiputilanteessa elimistö helpottaa tuskaa tuottamalla endokannabinoideja. Ongelma on se, kannabinoidien vaikutus on heikko ja lyhytaikainen. Tutkija Susanna Saarion väitöstyön lähtökohta oli se, että jos elimistön omien kannabinoidien toiminta-aikaa voitaisiin pitkittää, saataisiin aikaan kipua ja ahdistusta lievittäviä lääkkeitä.

Saarion väitöstutkimuksessa löytyi yhdiste, jolla elimistön oma kivunpoistojärjestelmä jatkoi toimintaansa. Ilman lääkitystä kannabinoideihin perustuva kivunlievitys kestää ihmisen kehossa luonnostaan hyvin lyhyen ajan. "Tutkimustulosteni perusteella voidaan mahdollisesti suunnitella uusia lääkkeitä kipuun ja ahdistukseen. Lääkekehitystyö on toki alkuvaiheessa vielä, jotta saamme aikaan sellaisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää lääkkeenä." Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitystyö kestää noin kymmenen vuotta, tutkija muistuttaa.

Kehon omasta kannabiksesta toivotaan helpotusta särkyyn

Lähde: Turun Sanomat 6.11.2006

Ihmiskeho tuottaa kannabiksen kaltaisia aineita, joiden vaikutusta tehostavia lääkkeitä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää kivun ja ahdistuksen hoitoon. Kuopion yliopiston tutkijan Susanna Saarion mukaan endokannabinoidien vaikutukset elimistössä ovat heikkoja niiden nopean hajoamisen vuoksi.

- Kiputilanteessa elimistö alkaa tuottaa endokannabinoideja, mutta ne hajoavat hyvin nopeasti. Jos entsyymejä voitaisiin estää hajottamasta kannabinoideja, kipua lievittävä vaikutus ei jäisi heikoksi ja lyhytaikaiseksi, Saario kertoo.

Saario on tuoreessa farmaseuttisen kemian väitöskirjassaan tutkinut yhdisteitä, joilla hajoamista voidaan estää.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkeaineena muun muassa kivun hoitoon jo yli 4 000 vuoden ajan. Nykyään markkinoilla on esimerkiksi Sativex-nimistä suusuihketta, jossa on hampusta tehtyä uutetta. Lääke on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän kivun hoitoon.

Suomessa Sativexia ei ole hyväksytty käyttöön. Kanadassa lääkettä käytetään, ja joissain tapauksissa potilas voi saada luvan ostaa myös poltettavaa kannabista.

- Sitä on määrätty jonkin verran glaukooma-potilaille laskemaan silmänpainetta.

- Kannabislääkkeitä käytetään myös aids-potilaiden ruokahalua herättämään ja helpottamaan kemoterapiapotilaiden pahoinvointia, jos muut lääkkeet eivät auta.

Tänä syksynä Suomen markkinoille on tullut uusi elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttava lääke, Acomplia, joka on tarkoitettu liikalihavuuden hoitoon.

Elimistön aineilla ei huumevaikutusta

Kannabiksen haittoja ovat tunnetusti sen huumaavuus ja väärinkäytön riski.

Keskushermostossa syntyvillä elimistön omilla kannabinoideilla ei ole huumevaikutusta. Ne säätelevät kehon välittäjäaineiden vaikutusta ja vaikuttavat muun muassa nälän tunteeseen.

- Endokannabinoideja tutkitaan maailmalla paljon. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mikä niiden tarkoitus kehossa on.

Saarion tutkimus tähtää kannabinoidien hajoamista estävien yhdisteiden kehittämiseen.

Yhdisteistä pyritään myöhemmässä vaiheessa kehittämään lääkkeitä tulehduskivun, hermosäryn ja ahdistuksen hoitoon.

- Jos oikea yhdiste löytyy, voi kestää kymmenenkin vuotta ennen kuin lääke on käytössä, Saario muistuttaa.

Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi

Lähde: Kuopion yliopisto, Farmaseuttinen tiedekunta 9.12.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0415-3tparkkari.htm

Parkkari Teija (FM) (2006) Synthesis of Novel Cannabinoid CB1 Receptor Ligands (Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi).

Väitöskirjan tiivistelmä:

Elimistön omien kannabinoidien synteettiset johdokset: uusia työkaluja kannabinoiditutkimukseen

Elimistön omia kannabinoideja käytetään tutkimustyökaluina selvitettäessä elimistön kannabinoidijärjestelmän toimintaa ja merkitystä. Näiden ns. endokannabinoidien ongelmana on kuitenkin nopea entsymaattinen hajoaminen, mikä vaikeuttaa niiden analysointia sekä lyhentää merkittävästi niiden vaikutusaikaa.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli endokannabinoidien rakenteita synteettisesti muokkaamalla lisätä entsymaattista pysyvyyttä ilman, että biologinen aktiivisuus merkittävästi vähenee. Lisäksi väitöskirjatyössä tutkittiin endokannabinoidi-tyyppisten yhdisteiden rakenne-aktiivisuus-suhteita, joita voidaan hyödyntää uusien lääkeainekandidaattien suunnittelussa.

Kannabinoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden vielä 80-luvulla uskottiin esiintyvän ainoastaan kannabis-kasveissa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että myös elimistö tuottaa omia kannabinoideja, jotka toimivat elimistössä osana hermoston säätelyjärjestelmää. Vaikka kannabinoidien vaikutukset useisiin elimistön perustoimintoihin on tiedetty jo vuosikymmeniä, mekanismi, jolla kannabinoidit toimivat, säilyi pitkään arvoituksena. 1980-luvun lopulla voitiin kuitenkin vihdoin vahvistaa, että elimistössä todellakin on kannabinoidien vaikutuksia välittäviä proteiineja, joita kutsutaan CB1- ja CB2-reseptoreiksi.

Elimistön kannabinoidijärjestelmä uutena tutkimusalueena on kiinnostava kohde myös lääkekehitykselle. Kannabinoidijärjestelmän mielenkiintoa lisää se, että terapiakohteita on useita, ja monet niistä ovat sellaisia, joihin ei tällä hetkellä ole sopivaa lääkitystä tai se on riittämätöntä. Kannabinoidien merkittävimpiä terapeuttisia sovelluskohteita ovat tällä hetkellä syömishäiriöt -erityisesti liikalihavuus- glaukooma, tietyntyyppinen kipu sekä erilaiset hermokudoksen tuhoutumiseen liittyvät sairaudet/vammat.

Kannabis on ollut lääkkeellisessä käytössä jo vuosisatoja, ja sen tehosta löytyy paljon epävirallista tietoa, mutta sen hyväksyminen lääkkeeksi on hankalaa useistakin syistä. Kannabis sisältää satoja yhdisteitä, joiden yhteisvaikutuksia ei tiedetä. Suurin ongelma lienee kuitenkin kannabiksen huumevaikutukset, joilta on käytännössä mahdotonta välttyä. Uusien, synteettisten kannabinoidien odotetaan kuitenkin tuovan ratkaisun kannabiksen lääkkeellisen käytön ydinongelmiin. Puhtaiden kannabinoidien tutkiminen, modifiointi ja annostelu on helpompaa ja tulokset luotettavampia. Modernein lääkesuunnittelun keinoin on myös mahdollista vähentää tai jopa kokonaan poistaa kannabinoidien huumevaikutukset.

Tässä väitöskirjatyössä haluttiin synteettisen kemian keinoin lisätä endokannabinoidien entsymaattista pysyvyyttä, jotta yhdisteitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimustyökaluina. Vertailtaessa syntetisoituja yhdisteitä endokannabinoideihin voitiin havaita, että ne olivat selkeästi entsymaattisesti pysyvämpiä. Lisäksi niiden biologiset aktiivisuudet olivat samaa luokkaa tai jopa parempia kuin vertailukohtana olevien endokannabinoidien. Työssä kehitettyjä yhdisteitä voidaan siis käyttää endokannabinoidien sijaan erilaisissa biokemiallisissa ja farmakologisissa tutkimuksissa.

Väitöskirjatyössä selvitettiin lisäksi, miten tietyt kemialliset muutokset endokannabinoidien rakenteissa vaikuttavat niiden biologiseen aktiivisuuteen. Näitä ns. rakenne-aktiivuus -suhteita käytetään nyt apuna tietokoneavusteisessa lääkeaineensuunnittelussa. Työssä pystyttiin lisäksi todistamaan, vastoin aikaisemmin julkaistuja tuloksia, että tietyntyyppiset endokannabinoidien johdokset pystyvät aktivoimaan molempia kannabinoidireseptorityyppejä yhtä voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdisteet ovat käyttökelpoisia molempia reseptoreja käsittelevissä tutkimuksissa.

Iltalehti testasi nikotiinituotteet

Lähde: Iltalehti 13.10.2006

Tupakasta vieroittautuville on tarjolla monen moista nikotiinituotetta.

Seitsemästä tupakkalakkoon ryhtyneestä testaajasta ainoastaan yhden savuttomuus piti. Kyseinen onnistuja, yli kolmekymmentä vuotta polttanut mies kertoo lopettamisen olevan erittäin vaikeaa.

- Ajatus hukassa kuin suunnistajalla, joka ei löydä rastia, testaaja kuvailee oloaan ilman tupakkaa.

Testiin kuului niin nikotiinilaastareita, -purkkaa, -imeskelytabletteja kuin -filttereitäkin.

Nikotiinituotteita kokeilleista neljä kertoi kärsineensä pahoinvoinnista, ihottumasta tai kuumeilusta lakon aikana. Kansanterveyslaitoksella työskentelevän asiantuntijalääkäri Kristiina Patjan mukaan oireet eivät johdu itse korvaustuotteista, vaan nimenomaan nikotiinin vähyydestä.

- Tuotteissa on huomattavasti vähemmän nikotiinia kuin tupakassa, ja lisäksi niitä otetaan joskus liian pieninä annoksina. Korvaustuotteetkaan eivät koskaan poista kaikkia vierotusoireita.

Suomessa kokeiltiin geenimuunneltua tupakkaa

Lähde: Helsingin Sanomat 16.10.2006

Tupakoitsijat ovat polttaneet 1990-luvulla tietämättään geenimuunneltua tupakkaa tupakkateollisuuden kehittäessä uusia riippuvuutta aiheuttavia tupakkalajikkeita.

Suomen tupakoitsijat ovat tietämättään olleet tupakkateollisuuden koe-eläimiä 1990-luvulla, kun täällä kokeiltiin geenimuunneltua tupakkaa. Näin kertoi syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti maanantaina Helsingissä, kun Suomen ASH ry (Action on Smoking and Health) ja Suomen Syöpäyhdistys julkistivat raporttinsa Suomalaista ja eurooppalaista tupakkapolitiikkaa.

Raportin ovat tehneet Mervi Hara ja Satu Lipponen.

Nikotiini on tupakassa sitoutuneena tervaan, jota aluksi yleisesti pidettiin vahingollisimpana ainesosana. Teollisuus tiesi paremmin, että niin syöpää kuin riippuvuutta aiheuttaa nimenomaan nikotiini, jonka määrää pyrittiin savukkeissa lisäämään. Kasvinjalostuksella yritettiin luoda uusia lajikkeita, joissa olisi enemmän nikotiinia ja enemmän nikotiinin "vapaata" muotoa, joka vaikuttaa nopeammin aivoihin ja luo vahvemmin riippuvuutta.

Tupakkateollisuuden "synkeitä salaisuuksia" on julkistanut muun muassa uutistoimisto AP käytyään läpi tuhansia salassa pidettyjä dokumentteja. Niistä tuli julkisia oikeusprosessin yhteydessä.

Syöpätutkijoiden mukaan tupakkateollisuus on osannut monin tavoin hidastaa tupakointirajoituksia Suomessakin, vaikka terveysvaarat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1951. Suomi oli edelläkävijä vielä 1976, kun tupakkalaki kielsi mainonnan, tupakoinnin yleisillä paikoilla ja kulkuneuvoissa. Nyt Suomen lainsäädäntö on jäänyt huomattavasti jälkeen monien muiden maiden tilanteesta, syöpäjärjestöjen edustajat sanovat.

Rautalahti kysyy, miksei Suomen laki kiellä nytkään muuntogeenisen tupakan käyttöä savukkeiden raaka-aineena. Tehtaat ovat näet pyrkineet kehittämään myös tupakkalajeja, joiden muut riippuvuutta aiheuttavat aineet vaikuttaisivat enemmän nyt, kun nikotiinin osuutta on laeilla rajoitettu.

Esimerkiksi ravintoloiden savuttomuuden ennättivät ennen Suomea toteuttamaan Irlanti, Norja, Italia, Malta, Ruotsi, Skotlanti, Liettua, Pohjois-Irlanti, Viro ja Islanti.

Valmistajat hidastaneet tupakoinnin rajoituksia

Lähde: Helsingin Sanomat 17.10.2006

Tupakointia rajoittavia lakeja on Suomessa säädetty yllättävän hitaasti, vaikka rajoituksilla on ollut kansalaisten tuki. Maanantaina julkaistun raportin mukaan syynä hitauteen on tupakkateollisuuden voimakas vaikutus. Tupakkapolitiikan kehitystä 1950-luvulta nykypäivään ovat tutkineet toiminnanjohtaja Mervi Hara ja tiedotuspäällikkö Satu Lipponen.

Esimerkkinä he mainitsevat ravintoloiden tupakointikiellon, joka tulee voimaan ensi vuonna. Kuitenkin tupakoinnin terveysvaarat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1951.

Tutkija toivoo huumenuorten puhutteluun ymmärrystä

Lähde: Kaleva 22.10.2006

Huumeista kiinni jääneen nuoren puhutteluun tarvitaan lisää ymmärrystä, sanoo tutkija. Syyttäjä voi järjestää alaikäiselle ensikertalaiselle keskustelutilaisuuden, jossa ovat läsnä myös poliisi, sosiaalityöntekijä ja nuoren vanhemmat. Puhutteluja on ollut vuodesta 2001 saakka.

Tutkija Sanna Röngän mukaan ryhmän moniammatillisuus ei nykyisin toteudu niin hyvin kuin voisi. Pääosin äänessä on syyttäjä.

- Jos esimerkiksi syyttäjä alkaa antaa nuorelle päihdevalistusta, niin silloin pitäisi miettiä, mikä on hänen ymmärryksensä nuorten huumeiden käytöstä ja nuorisokulttuureista.

Rönkä pohtii, että puhutteluun osallistuville viranomaisille voisi järjestää koulutusta, joka auttaisi nuorison ymmärtämisessä. Hän tarkastelee 12:n nuoren puhuttelua Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa.

Sanna Rönkä (2006) Nuorten huumeiden käyttäjien puhuttelu. Huomioita käytännöstä. Helsinki 2006. OPTL:n tutkimustiedonantoja 70. ISBN 951-704-324-4. ISSN 1235-9254. http://www.optula.om.fi/37448.htm

Asiantuntija: Otsonaattori saattaa aiheuttaa terveysvaaran

Lähde: Helsingin Sanomat 12.10.2006

Kansanterveyslaitos varoittaa otsonaattoreista.

Kansanterveyslaitos (KTL) pitää otsonia tuottavien laitteiden markkinointia kuluttajille harhaanjohtavana, koska niiden käyttö saattaa aiheuttaa kuluttajille terveysvaaran tuottamatta mitään tunnettua terveyshyötyä. KTL:n mielestä olisi jopa syytä selvittää mahdollisuudet laitteiden markkinoinnin ja myynnin kieltämiseksi kokonaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi KTL:lta lausuntoa otsonaattoreista Asumisterveysliitto Asten ry:n, Allergia- ja Astmaliiton ja Hengitysliitto Helin selvityspyynnöstä.

Yhdistykset pyysivät selvitystä Suomessa myynnissä olevien, otsonia tarkoituksellisesti sisäilmaan tuottavien ilmanpuhdistimien ja muiden otsonaattoreiden markkinoinnissa käytetyistä terveysväittämistä.

Yhdistyksille antamassaan lausunnossa ministeriö toteaa, ettei otsonaattoreita ei tule käyttää sisäilman puhdistamiseen asunnoissa ja julkisissa tiloissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa.

Laitteita ei saa myöskään markkinoida viittaamalla otsonin tuottamiin terveysvaikutuksiin. Asumisterveysliitto antoi lausunnosta tiedotteen torstaina.

Tutkimus: Liika testosteroni tuhoaa aivosoluja

Lähde: Kaleva 27.9.2006

Liiallinen testosteroni ihmisen elimistössä voi tuhota aivosoluja. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen tulokset saattavat osaltaan selittää, miksi steroidien väärinkäyttö aiheuttaa usein käyttäytymishäiriöitä ja nostaa itsemurhan riskiä.

Laboratoriokokeissa tutkijat havaitsivat, että pieni määrä testosteronia hyväksi aivosolulle mutta liiallinen annos aiheuttaa solussa itsetuhoisen reaktion, joka muistuttaa aivoja rappeuttavaa Alzheimerin tautia.

Mieshormoni testosteroni säätelee solujen kehitystä, erikoistumista ja kasvua sekä miehillä että naisilla. Miehen elimistö tuottaa testosteronia kuitenkin 20 kerta enemmän kuin naisen. Testosteroni kiihdyttää lihasten kasvua, joten sitä käytetään myös dopingaineena.

Naishormoni estrogeenilla havaittiin tutkimuksessa olevan soluja suojaava vaikutus.

Tutkimus on julkaistu amerikkalaisessa Biological Chemistry -tiedelehdessä.

Alkoholi on jo työikäisten yleisin kuolinsyy

Lähde: Helsingin Sanomat 31.10.2006

Alkoholi vie yhä enemmän työikäisiä ihmisiä hautaan. Viime vuonna alkoholi nousi 15–64-vuotiaiden yleisimmäksi kuolinsyyksi ohi sepelvaltimotaudin.

Työikäisten miesten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet lähes kolmanneksella muutamassa vuodessa, ja naisten osalta luku on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.

Yhteensä viinaan kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 2 000 suomalaista, 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Puolet heistä oli keski-ikäisiä miehiä.

Tämän lisäksi alkoholi on usein osallisena itsemurhissa, ja lähes joka neljänteen tapaturmaiseen tai väkivaltaiseen kuolemaan liittyy humalatila.

Luvut eivät tule yllätyksenä Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorille Kalervo Kiianmaalle.

"Nyt meillä maksetaan saadusta vapaudesta ja alentuneista hinnoista", Kiianmaa sanoo.

Alkoholiveron lasku pudotti erityisesti väkevien viinojen hintoja keväällä 2004. Veronalennusta seurasi viinasta johtuvien myrkytyskuolemien tilastopiikki.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Ismo Tuomisen mielestä työikäisten kuolemien lisääntyminen on jo kriisitilanne.

"Jos trendi jatkuu, niin puhutaan talouselämänkin kannalta merkittävästä asiasta, koska työikäiset ihmiset maksavat tulevien sukupolvien eläkkeet ja pitävät talouden kilpailukykyisenä", hän sanoo.

Suurin alkoholikuoleman riski on syrjäytyneellä keski-ikäisellä miehellä. Suomalaiset joivat viime vuonna 10,5 litraa puhdasta alkoholia kansalaista kohti. Koskenkorvaksi muutettuna määrä tarkoittaa pulloa viikossa.

Eduskunta käsittelee parhaillaan keinoja, joilla alkoholin kulutus saataisiin kuriin. Pulloihin suunnitellaan varoitustarroja, paljoustarjouksista halutaan eroon ja televisiomainonta aiotaan rajata iltoihin.

Lisäksi alkoholin myynti rajoitetaan alkamaan kaupoissa vasta yhdeksältä aamuseitsemän sijaan.

Kulutuksen lisääntyminen näkyy kuolintilastojen lisäksi myös päihdehuollossa. Alkoholin takia hoitoon tulevat ovat huonokuntoisempia kuin ennen.

"Kun saadaan halpaa viinaa, niin juodaan enemmän ja tullaan enemmän sairaaksi", tiivistää A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan johtaja Antti Holopainen.

Holopaisen mukaan hoidon ja kuntoutuksen tarve on kasvanut, mutta kunnat eivät anna riittävästi määrärahoja niiden järjestämiseen.

Alkoholi ohitti viime vuonna jopa sepelvaltimotaudin

Lähde:Turun Sanomat 1.11.2006

Viina työikäisten suomalaisten miesten yleisin tappaja

Viime vuonna työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset. Alkoholi on ohittanut sepelvaltimotaudin tämän väestöryhmän merkittävämpänä kuolinsyynä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

Alkoholista johtuvista syistä kuoli viime vuonna kaikkiaan noin 2 000 ihmistä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet heistä oli 45-59-vuotiaita miehiä. Työikäisten naisten yleisin kuolinsyy oli vielä viime vuonna rintasyöpä, mutta alkoholi aiheutti jo lähes yhtä usean naisen kuoleman kuin rintasyöpäkin.

Alkoholista johtuvan kuolleisuuden kasvu viime vuonna johtui pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien lisääntymisestä. Sen sijaan alkoholimyrkytyskuolemia oli viime vuonna 80 vähemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholimyrkytys johti 464 suomalaisen kuolemaan.

Oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori uskoo, että alkoholimyrkytyksien kasvun määrä on taittunut.

- Meillä oli suotuisa vaihe 2000-luvun alussa, jolloin alkoholimyrkytyksiä oli selvästi alle neljänsadan. 2003 alkoi tämä nousu, ja vuonna 2004 oli viinan hullu vuosi. Silloin sai ruveta tuomaan niin paljon viinaa kuin halusi, maaliskuun alussa tuli veron alennus ja vappuna tuli Viron EU-jäsenyys, niin silloin alkoholimyrkytykset nousivat yli 500:n. Nyt se kasvu ei enää jatku, arvioi Vuori.

Vuoren mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Alkoholimyrkytykset tappavat eniten keski-ikäisiä miehiä. Vuoren mukaan nuoria alle 20-vuotiaita ei juurikaan viinamyrkytyksiin kuole.

Maksakirroosi koitu tuhannen kohtaloksi

Jos alkoholimyrkytysten määrä onkin tasaantumassa, alkoholisairaudet tappavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelä on huolissaan erityisesti maksasairauksien määrän jyrkästä kasvusta. Näistä yleisin on maksakirroosi. Myös humalassa tapahtuneet kaatumiset ja putoamisonnettomuudet ovat lisääntyneet.

1990-luvun lopulla maksakirroosi tappoi viitisensataa suomalaista vuodessa. Vuonna 2001 määrä nousi sadalla, ja vuonna 2002 maksakirroosiin kuoli jo 660 suomalaista.

Seuraava jyrkkä nousu tapahtui vuonna 2004, jolloin maksakirroosikuolemien määrä nousi parilla sadalla eli 830 tapaukseen. Viime vuonna maksakirroosi vei lähes tuhat suomalaista. Mäkelä ei näe lähitulevaisuutta kovinkaan valoisana, sillä alkoholin kulutus kasvaa ja yhä useampi suomalainen on juonut jo varhaisnuoruudesta lähtien.

Alkoholin kulutus on noussut lamavuosien jälkeen koko ajan. Viime vuonna viinaa kului puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 10,5 litraa per suomalainen. Vaikka kulutuksen kasvu taittuisikin, se ei välttämättä näy heti maksakirroosikuolemien määrässä.

- Kaikkein suurin kuolleisuus on keski-ikäisillä miehillä, 40-69-vuotiailla. Nyt vuoden 2004 seuraukset näkyvät näissä samoissa ikäryhmissä. Tämä ikäryhmä ei ole se, joka kuluttaa eniten. Mutta vakavat seuraukset näkyvät vasta, kun juomista on kestänyt pitkään.

Raittiit julkkikset hyvä merkki

Aivan toivottamalta tulevaisuus ei kuitenkaan näytä. Kun aiemmin julkkikset tilittivät mediassa juomistaan, on nyt alettu kertoa julkisesti myös juomisen lopettamisesta.

- Se on erittäin hyvä merkki. 10-15 vuotta sitten kukaan julkkis ei olisi suin surminkaan päästänyt suustaan tällaisia lausuntoja, vaikka olisi lopettanut juomisen. Se ei olisi ollut ollenkaan trendikästä. Koululaistutkimuksissa on tullut tällaisia tuloksia, että raittiita on enemmän kuin aikaisemmin, mutta toisaalta on myös yhä enemmän niitä nuoria, jotka juovat itsensä usein humalaan, erikoistutkija Mäkelä pohdiskelee.