Suomalaismies sai erityisluvan käyttää kannabista kivunlievitykseen

Suomalaismies sai erityisluvan käyttää kannabista kivunlievitykseen

Lääkekannabikseen liittyvää lainsäädäntöä ryhdytään selvittämään

Lähde: Turun Sanomat 12.11.2006

Lääkelaitos on myöntänyt suomalaismiehelle erityisluvan käyttää lääkkeellistä kannabista kivunlievityksekseen sairaanhoidollisista syistä. Lääkärin määräämä resepti on voimassa vuoden ajan, jonka jälkeen Lääkelaitos ei aio uusia nyt myöntämäänsä erityislupaa.

- Erityislupa on myönnetty yksittäisessä tapauksessa, jossa on riittävät lääketieteelliset perusteet hoidon hyödystä. Lääkelaitoksen normaali hallintokäytäntö on myöntää lääkeresepti vuodeksi kerrallaan, sanoo Lääkelaitoksen lääketurvaosaston osastopäällikkö Erkki Palva.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Terhi Hermanson sanoo, että tapaus on ensimmäinen, jossa Suomessa on haettu lupaa käyttää kannabista lääkkeenä. Hän painottaa, että kyse on juridisesta asiasta, joka ei liity huumausainelainsäädännön periaatteelliseen linjaan.

Hermansonin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä selvittämään yksittäistapauksen vuoksi aiheen lainsäädännöllisiä tekijöitä.

- Tämä on juridinen ongelma, jota ei ole vielä ratkaistu.

Palva korostaa, että Lääkelaitoksen yksittäispäätös ei ole kannanotto lainsäädäntöön tai siihen, että lääkekannabis tulisi ottaa yleisesti hyväksytyksi hoitomuodoksi.

- Lääkkeen myyntiluvalle on punnittava kivunhoidolliset hyödyt ja riskit, jotka sisältävät väärinkäytön mahdollisuuden ja riippuvuuden syntymisen. Tässä vaiheessa on ennenaikaista sanoa, miten hyödyt ja riskit suhteutuvat keskenään, kun tutkimustietoa ei ole, Palva jatkaa.

Lääkelaitos on tehnyt noin 20 000 potilaskohtaista erityispäätöstä, jotka suurimmassa osassa sallivat jo markkinoilta poistettujen, hyväksi koettujen lääkeaineiden käytön.

Nyt myönnetty lääkekannabiksen erityispäätös on Suomessa ainut laatuaan.

Lääkekäytössä monissa maissa

Ministeriön asetuksessa lääkkeenmääräämisestä lääkekannabis kuuluu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloon varsinaisista huumausaineista, joiden määrääminen lääketarkoitukseen on Suomessa kielletty.

Palvan ja Hermansonin mukaan muun muassa Hollannissa, Englannissa ja Kanadassa kannabiksella on myyntilupa lääkinnällisiin tarkoituksiin.

- Lääkekannabiksen kipua lievittävä vaikutus on vähäinen. Suomessa on käytössä huomattavasti vahvempia lääkeaineita, kuten morfiini ja muut opiaatit. Myös masennuslääkkeillä on todettu olevan vaikutusta kivun hoitoon, Hermanson sanoo.

Palva huomauttaa, että opiaattiryhmän kipulääkkeistä aiheutuu periaatteessa kannabista suurempi riippuvuus.

Kyse on hänen mukaansa osittain viranomaisten ja lääkäreiden peloista, kun kannabista ei osata ajatella objektiivisesti lääketieteelliseltä kannalta.

- Kun lääketieteelliseen keskusteluun tulee uusi aine, jonka käyttöön liittyy muitakin kuin lääkinnällisiä syitä, syntyy väistämättä ennakkoluuloja, Palva sanoo.

Palva toivoo tulevaisuudessa tieteellistä näyttöä lääkekannabiksen tehosta ja turvallisuudesta.

Apteekkarin mukaan tärkeintä, että sairas ihminen saa avun

Ainoana Suomessa erikoisluvan lääkekannabiksen käyttöön saanut mies hakee lääkkeensä apteekista kymmenen päivän annoksina. Lääkkeen käyttöä valvotaan tiukasti.

Turun Linnan Apteekin apteekkarin Markku Knuutilan mielestä on käsittämätöntä, että Suomen viranomaiset eväävät lainsäädäntöön vedoten maailmalla tutkitusti hyväksi havaitun ja vakavasti sairaan potilaan kipuja lievittävän hoitomuodon. Maissa, joissa lääkekannabiksella on myyntilupa, ainetta käytetään muun muassa selkäydinkipuihin ja multippeliskleroosin eli MS-taudin hoitoon.

- On järjen vastaista, että apu halutaan kieltää potilaalta, joka on löytänyt hollantilaisen professori Cambridgen avulla toimivan pätevän hoitomuodon vahvojen opiaattien tilalle. Opiaatiti eivät sovi kaikille. Luulisi, että viranomaiset haluaisivat päinvastoin Suomesta tutkimuksellista lisätietoa, jotta lakipykäliä voitaisiin tarvittaessa muuttaa saadun tiedon suuntaiseksi, Knuutila sanoo.

Mies, jolle nyt myönnettiin erityislupa lääkekannabiksen käyttöön kivunlievityksessä, vaurioitti vakavasti selkänsä ja niskansa auto-onnettomuudessa neljä vuotta sitten. Siitä lähtien hän on kärsinyt neuropaattisesta kivusta, joka johtuu selän hermovaurioista. Neljä ensimmäistä kuukautta mies oli kiputilansa vuoksi liikuntakyvytön. Kolmen vuoden ajan hän söi erilaisia opiaattijohdannaisia, jotka aiheuttivat sivuoireita vatsassa ja sydämessä.

- Opiaatit toivat jonkinasteista kivunlievitystä, mutta eivät parantaneet oireita. Aloin etsiä vaihtoehtoista hoitomenetelmää, joka perustuisi turvalliseen lääkitykseen, turvallisuussyistä nimettömänä esiintyvä mies sanoo.

Mies taisteli 20 kuukautta, ennen kuin erityislupa myönnettiin. Asia eteni lopulta hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että Lääkelaitoksen pitää myöntää erityislupa, koska lääketieteelliset perustelut ovat olemassa.

Lääkekannabikselle tulee olla erityisluvan lisäksi maahantuontilupa, Hollannin vientilupa sekä YK:n maakiintiö.

Elämänlaatu paremmaksi

Mies on käyttänyt lääkekannabista nyt puolentoista viikon ajan. Hän hakee lääkkeensä apteekista kymmenen päivän annoksina eli 20 grammaa kerrallaan. Kolme neljäsosaa päiväannoksesta hän ottaa nestemäisenä teen seassa, yhden neljäsosan poltettuna.

- Elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Elimistö toimii paremmin, ja unensaantiprosessi on helpompi kuin kipulääkkeitä käyttäessäni. Ahdistustilat ja masennus ovat hävinneet, mies kuvailee.

Knuutila korostaa, että mies saa lääkkeensä tiukan kontrollin alaisena, eikä väärinkäyttöriskiä ole. Hän käy säännöllisesti lääkärin vastaanotolla, joka varmistaa hoidon onnistumisen. Knuutila tekee myös tarkan eron kannabiksen lääkinnällisen ja huumekäytön välille.

- Lääkekannabista kasvatetaan Hollannissa valtiollisen lääkekannabisviraston laitoksissa, jossa kaikki olosuhteet on tarkkaan standardoitu ja valvottu sekä aineen pitoisuudet tarkkaan määritelty.

- Tapaus on ollut potilaan kannalta sietämätön. Viranomaisilta puuttui rohkeutta ottaa vastuuta luvan myöntämiseen kohtuullisessa ajassa, mikä aiheutti potilaalle valtavasti kuluja ja vaivaa.

- Toivon, että tämä tapaus herättää asiallista keskustelua. On ensisijaisen tärkeää, että vakavasti sairas ihminen saa hoitoa. Potilasta tulee hoitaa hoitotulosten eikä lakipykälien mukaan.

Turun hallinto-oikeuden päätöksen perustelu

Lähde: Turun hallinto-oikeus 7.9.2006
http://www.oikeus.fi/37348.htm

Turussa syyskuussa annetussa hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa liikenneonnettomuudessa pysyvän selkävamman saaneen potilaan kipulääkityksestä todetaan:

"1) Hallinto-oikeus kumoaa lääkelaitoksen päätöksen ja palauttaa asian lääkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Lääkelaitos ei mainitsemillaan perusteluilla ole voinut hylätä hakemusta.

Hakemuksessa on kyse lääkkeellisen kannabiksen luovuttamisesta kulutukseen. Lääkkeellinen kannabis (tetrahydrokannabinoli) kuuluu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloon IV ja psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luetteloon I. Suomi on ratifioinut molemmat sopimukset ja niiden sisältö on otettu huomioon huumausainelaissa. Tetrahydrokannabinoli on huumausainelain tarkoittama huumausaine.

Molempien sopimuksien tavoitteena on huumausaineiden väärinkäytön ja laittoman kaupan estäminen. Sopimuksissa todetaan kuitenkin myös se, että huumausaineiden lääkinnöllinen käyttö on jatkuvasti välttämätöntä tuskan ja kärsimysten lieventämiseksi ja asianmukaisin toimenpitein on varmistettava huumausaineiden saanti tähän tarkoitukseen."

Kyseisessä päätöksessä viitataan vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen, ns. Single Convention, jonka esipuheessa todetaan:

Recognizing that the medical use of narcotic drugs continues to be indispensable for the relief of pain and suffering and that adequate provision must be made to ensure the availability of narcotic drugs for such purposes,

Desiring to conclude a generally acceptable international convention replacing existing treaties on narcotic drugs, limiting such drugs to medical and scientific use, and providing for continuous international co-operation and control for the achievement of such aims and objectives,

Artiklassa 4 tämä sopimuksen tavoite täsmennetään:

GENERAL OBLIGATIONS
The parties shall take such legislative and administrative measures as may be necessary:
a) To give effect to and carry out the provisions of this Convention within their own territories;
b) To co-operate with other States in the execution of the provisions of this Convention; and
c) Subject to the provisions of this Convention, to limit exclusively to medical and scientific purposes the production, manufacture, export, import, distribution of, trade in, use and possession of drugs.


Kukkaruukkulaki astuu voimaan 1.1.2007

Eduskunnan syyskuussa hyväksymä lisäys huumelakiin, ns. kukkaruukkulaki, astuu voimaan 1.1.2007. Lain käytännön merkitystä ei ole selitetty julkisuudessa mutta lain turhuus ja epämääräinen tunkeutuminen ajattelurikoksen alueelle on herättänyt kritiikkiä.

Kansainvälisten huumesopimusten tarkoitus on ollut vaikuttaa yli rajojen käytävään eli ns. kansainväliseen huumekauppaan mutta poliitikkomme ovat USA:n moralistista tulkintaa seuraten tunkeutuneet ihmisten yksityiselämään, ja tätä kautta he luovat samalla markkinoita kansainväliselle laittomalle kaupalle.

Tapaus Kukkaruukku


Lähde: HS:n NYT-liite 10.11.2006 s. 20-21

Eduskunta tiukensi huumelainsäädäntöä, ja nyt hampun kasvatukseen tarkoitetun kukkaruukun valmistamisen yrittäminenkin on laitonta. Tervetuloa kannabiksen kotikasvattajien todellisuuteen!

Miltä uusi laki vaikuttaa huumetutkijan näkökulmasta?

"Järjettömimpiä kuulemiani lakeja", sanoo suomalaisten huumeidenkäytöstä tohtoriksi väitellyt tutkija Mikko Salasuo. Uudistus ei hänen mielestään auta yhteiskuntaa huumeiden vastaisessa taistelussa, vaan on pelkkä moraalinen sormenheristys - puoli vuotta ennen vaaleja.

"Näinkö kaukana lainsäädäntömme todellisuus on ajasta, jossa elämme?" Salasuo kysyy.

Ja millainen sitten on aikamme todellisuus?

Tuhansilla suomalaisilla on ikkunalaudalla, vaatekaapissa, vessassa, mökillä tai puutarhassaan kannabisviljelmä. Yhä useampi pilvenpolttelija viljelee kannabista hissun kissun kotonaan sen sijaan, että ostaisi sitä huumeiden välittäjältä.

Viime vuonna poliisi teki Suomessa 1633 kannabiskasvien takavarikkoa. Se on ennätysmäärä ja tarkoittaa, että Suomessa tehdään kymmeniä takavarikkoja viikossa. Suurin osa kiinni jääneistä on kotikasvattajia, jotka käyttävät itse viljelemänsä tuotteet. Mutta vain aniharva kannabispuutarhuri jää kiinni.

Poliisi löysi kerrostalosta huumeviljelmän

Lähde: Turun sanomat 26.11.2006

Poliisipartio on löytänyt kannabisviljelmän kerrostalosta Jampan kaupunginosassa Järvenpäässä.

Partio oli hälytystehtävissä talossa, kun se tunsi rappukäytävässä kannabiksen erittäin voimakkaan "yrttisen" tuoksun. Hajun lähteeksi paljastui asunto, josta löydettiin parikymmentä kannabiskasvia ja kymmeniä grammoja valmista marihuanaa sekä lämpölamppuja.

Poliisin tilastojen mukaan kannabiksen kotikasvatus on viime aikoina lisääntynyt. Syyskuun loppuun mennessä oli Keski-Uudenmaan kihlakunnan poliisilaitoksen alueelta löytynyt tänä vuonna jo 15 viljelmää. Helsingissä samana aikana viljelmiä paljastui yli 60 ja koko Etelä-Suomen läänin alueella kaikkiaan kolmisensataa viljelmää.

Huumeviljelmien yhteydessä poliisi on törmännyt myös mitä ihmeellisimpiin sähkölaiteviritelmiin, jotka ovat vaaraksi paloturvallisuudelle.

Helsingin Sanomat: Hamppua kannattaisi viljellä

Helsingin Sanomat 2.10.1993

Leila Nieminen

Hamppua kannattaisi viljellä

Hamppu on huumaavan vaikutuksensa takia julistettu syyttä pannaan länsimaissa.

Hamppu on hyvin monikäyttöinen kasvi ja sen viljely olisi myös ekologisesti mielekästä, sanoo amerikkalainen Jack Herer, joka kirja 'Hanf - die Wiederentdeckung der Nutfplantze Cannabis Marihuana' ilmestyy lähiaikoina Saksassa saksalaisen tiedetoimittaja Mathias Bröckersin täydentämänä. Kirjaa selostettiin äskettäin mm.Spiegel-lehdessä.

Hamppua tunnetaan kahta lajia. Euroopassa viljellään Cannabis sativaa ja Aasiassa hieman vahvempaa ns.intianhamppua, Cannabis indicaa.
Hampusta saatava kannabis eli hasis kuuluu lievien mutta kiellettyjen huumausaineiden joukkoon. Huumausta aiheuttaa kasvin emikukinnon erittämä tetrahydrokannabinoli eli THC. Kuivatuista ja jauhetuista varren latvoista tehdään marihuanaa.
Nopeasti kasvavaa hamppua on käytetty antiikin ajoista asti. Hamppu soveltuu erityisesti paperin ja vahvojen tekstiilien kuten peitteiden, säkkien ja purjeiden valmistukseen.
Hamppu on kestävämpää kuin puuvilla ja soveltuu paperin valmistukseen paremmin kuin puu, koska se on tuottoisampaa ja sen valmistamisesta aiheutuu vähemmän ympäristöhaittoja. Se oli Euroopassa tärkeä kuitukasvi 1800-luvun lopulle saakka, kunnes puuvilla ja tekokuidut korvasivat sen. Hampusta voidaan valmistaa värejä. Siitä saatavat aineet soveltuvat farmakologian tarkoituksiin. Kasvi ei ole altis tuholaisille.
Kirjan saksankieliseen painokseen on lisätty kölniläisen ympäristöinstituutin hampusta tekemä arvio. Instituutin lausunto tukee kirjan väitteitä.
Hererin ja Bröckersin kirja on painettu puoleksi hampusta valmistetulle paperille.
Hamppukasvien viljely kiellettiin Saksassa 1982. Suomessa saa viljellä hamppua, mutta siitä ei saa valmistaa huumeita.(HS)

Maamiehen käsikirja v.1947: Hamppu

"Maamiehen Käsikirja" 3. painos vuodelta 1947, s. 219-221

Hamppu

Hamppu tuotiin Aasiasta Eurooppaan n. 1500 e. Kr. Kesti kuitenkin kauan ennekuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. Suomeen se lienee tullut samoihin aikoihin kuin pellava. V. 1369 se mainitaan veroparselina. Suurimmillaan oli hampuntuotanto 1880-luvulla, nykyisin se on vähäistä. Hamppua viljellään pääasiassa syrjäseuduilla maamme itäosissa, missä yksinomaan vanhoja maatiaiskantoja käytetään. Ne ovat aikaisia, ja tuleentuvat 60-70 päivässä, joten niitä voidaan viljellä kesannossakin. Ne ovat matalia ja antavat suhteellisen pieniä kuitusatoja. Kuitu on hienoa ja soveltuu hienoihinkin kudonnaisiin. Ulkomaiset hamppujalosteet ovat korkeita ja antavat suurempia satoja, mutta ovat yleensä niin myöhäisiä, etteivät ennätä Suomessa valmistua.

Viljelys

Hamppu menestyy parhaiten kepeämultaisilla, hyvässä kasvukunnossa olevilla mailla. Hikevät hiekka- ja moreenimaat, joissa on "vanhaa voimaa", ovat varsin sopivia. Hyvänlaatuiset mutasuot ovat erittäin edullisia, sillä niiltä saadaan suuria satoja ilman typpilannoitteita. Hamppu vaatii runsaan lannoituksen. Karjanlantaa voidaan käyttää 20-40 tonnia/ha. Väkilannoitteena annetaan 200-300 kg/ha superfosfaattia ja saman verran 40%:ista kalisuolaa. Typpilannoitteita annetaan kivennäismaille kasvukunnosta riippuen 100-500 kg/ha. Runsaskaan typpilannoitus ei aiheuta lakoutumista kuten pellavalla. Kalkki vaikuttaa edullisesti mailla, joissa esiintyy tämän aineen puutetta.
Kylvöön lähdetään, kun maa on saatu kunnollisesti muokatuksi. Itämisalustan tulee olla hienomuruinen, jotta siemen voisi kunnollisesti itää ja tasaisesti orastua. Kylvöön on käytettävä vain hyvin tuleentunutta siementä. Hampuntaimi ei ole erityisemmin hallanarka, joten kylvön voi suorittaa aikaisin. Kansanomainen tapa on suorittaa kylvö vasta kesäkuun puolivälissä, mutta paljon suuremopi sato saadaan, jos kylvöön lähdetään jo toukokuussa.
Siemenmäärä on maatiaishampulla 180-220 kg/ha ja ulkomaisilla reheväkasvuisilla laadulla 100-150 kg/ha. Pienempi määrä tulee kysymykseen riviviljelyksessä köysihamppua tuotettaessa. Kehruuhampun viljelyksessä käytetään suurempia siemenmääriä. Konekylvö on käsinkylvöä edullisempi. - Multaussyvyys 2.5-5.0 sm.
Hoitoa ei hamppu juuri tarvitse, sillä se kehittyy nopeasti ja peittää maan jo n. 4 viikon kuluttua tukahduttaen rikkaruohot varjostuksellaan. Jos maanpinta sattuisi liettymään, ennenkuin hamppu on orastunut, rikotaan kuori kevyellä jyrällä. Jos käytetään suuria rivivälejä, kuten on tapana hampun siemenviljelyksessä, on haraus, vieläpä vähäinen multauskin tarpeellinen.
Korjuu suoritetaan joko nyhtämällä tai niittämällä. Myöskin itseluovuttavaa elonkorjuukonetta voidaan käyttää. Kun juuressa oleva kuitu on käyttökelvottomana poistettu, on jälkimmäinen korjuutapa suuremmilla aloilla edullisin. Ulkomaiset jalosteet valmistuvat niin myöhään, että ne meillä on korjattava vihantina syyskuussa. Maatiaishamppu valmistuu jo heinäkuun lopulla, jos kylvö on suoritettu toukokuussa. Hedekasvit valmistuvat 2-3 viikkoa ennen emikasveja ja ovat täysin lakastuneet ja käyttökelvottomat, kun emikasvit alkavat olla korjuukypsät. Jos mieli saada hedekasveistakin kunnollinen kuitusato, ne olisi korjattava erikseen kukkiessaan. Se on mahdollista vain pienillä aloilla.
Siementä ei meillä yleensä korjata erikseen, vaan kuitusadon yhteydessä. Se on tuleentunut, kun latvatähkylät ovat kellastuneet ja harmahtavat hedelmät, "siemenet", helposti irtaantuvat. Ne varisevat helposti ellei niitä ajoissa korjata. Varret kuivataan kuhilaissa ja "sylkyt" rohkitaan samaan tapaan kuin pellavan. Siemensato vaihtelee tavallisesti 400-700 kg/ha.
Hamppusadon käsittely suoritetaan samalla tavalla kuin pellavasadon. Kaikki nämä työt on viljelijän suoritettava, sillä tehtaamme eivät voi liotus- ym. laitteiden puutteessa ainakaan nykyisin ottaa vastaan hamppua varsineen.
Maatiaishampun varsisato voi edullisissa tapauksissa nousta 8000-10000 kg/ha ja lihdattu kuitusato 500-600kg/ha. Suurikasvuiset ulkomaiset hamput voivat antaa jopa 30000 kh:n varsisatoja ja 800-900kg:n lihdattuja kuitusatoja ha:lta.

Kohuttu Weeds alkaa Suomessa

Weeds-sarjan rekvisiittaa:
http://www.newimageplants.com/

Amerikkalaisen Showtime-kanavan kauden 2005-2006 uutuusdraamakomedia on herättänyt ansaittua huomiota. Weeds on ironinen kuvaus amerikkalaisesta lähiöelämästä.

Sarjassa pääosaa esittävä Mary-Louise Parker pokkasi heti Kultaisen maapallon parhaasta naispääosasta. Mary-Louise Parker on Nancy Botwin, leskeksi jäänyt perheenäiti, joka elantonsa turvaamiseksi ryhtyy myymään marihuanaa elämäänsä kyllästyneille naapureilleen. Sarjan luoja Jenji Kohan on tuottanut ja käsikirjoittanut sarjoja Gilmore Girls ja Hulluna sinuun, minkä lisäksi hänen kynänjälkensä näkyy sarjoissa Sinkkuelämää ja Will & Grace. Elizabeth Perkins oli tänä vuonna Emmy-ehdokkaana parhaasta naissivuosasta komediasarjassa.

Pääosissa: Mary-Louise Parker, Elizabeth Perkins, Kevin Nealon, Justin Kirk, Tonye Patano. Uusia, ensimmäisen tuotantokauden jaksoja esitetään 2.10.-4.12.

Hampun viljelyn yrityskin muuttuu huumerikokseksi


Lähde: Helsingin Sanomat 28.9.2006

Hampun, kokapensaan ja oopiumiunikon viljelyn yrityskin muuttuu Suomessa rangaistavaksi huumausainerikokseksi, jos noita kasveja yrittää viljellä huumetarkoituksiin.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona rikoslakiin uusia pykäliä, jotka laajentavat huumerikosten alaa.

Siementen kylvämistä tai taimen istuttamista lainsäätäjä pitää jo viljelynä. Viljelyn yritys on siten jotain, mikä tapahtuu ennen kylvöä tai istutusta.

Rikolliseksi muuttuvat paitsi yritys viljellä huumekasveja myös yritys kuljettaa tai kuljetuttaa jollakin toisella huumeita sekä yritys edistää huumausainerikosta.

Tällaista edistämistä on esimerkiksi huumekasvin laittomaan viljelyyn tarkoitetun välineen kuten kukkaruukun valmistaminen. Rikollista on tulevaisuudessa myös yritys valmistaa kukkaruukkuja, joissa joku aikoo kasvattaa huumeita.

Lain käsittelyn aikana lakivaliokunta täydensi hallituksen esitystä vielä niin, että rangaistavaksi muuttuu myös huumausainerikoksen valmistelun yritys. Valmistelu tarkoittaa esimerkiksi välineiden hankintaa omaa huumerikosta varten, rikoksen edistämisessä on puolestaan kyse jonkin toisen henkilön huumerikoksesta.

Eduskunta ei edes keskustellut laista

Lakivaliokunta huomautti mietinnössään, että rangaistavuus ulottuu poikkeuksellisen pitkälle, jos rikoksen valmistelun yrityskin säädetään rangaistavaksi. Valiokunnan mielestä näin pitää silti tehdä.

Eduskunta hyväksyi lain sisällön valiokunnan ehdottamassa muodossa sanaakaan sanomatta.

Huumeiden hallussapidon yritys jäi vielä säätämättä rangaistavaksi. Tällaista yritystä edeltää yleensä yritys hankkia huumeita, ja tällainen yritys on jo rangaistavaa, hallitus totesi lakiesityksessään.

VTT kehitti pikatestin huumeiden käytön toteamiseksi

Lähde: VTT, Lehistötiedote 30.01.2004
http://www.pressi.com/fi/julkaisu/85042.html

Aikaa ja rahaa säästyy

VTT on kehittänyt edullisen pikatestin lääke-, huumaus- ja dopingaineiden väärinkäytön toteamiseksi. Pienten molekyylien nopeaan ja tarkkaan määrittämiseen soveltuva testi antaa tuloksen muutamassa minuutissa esimerkiksi syljestä. Testi on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Toisin kuin tähän asti, testillä pystytään erottamaan tarkasti hyvin samankaltaiset aineet toisistaan.

Testinäyte voi olla esimerkiksi verta, sylkeä tai virtsaa. Määrityksen voi tehdä myös elintarvikkeista, teollisuuden prosessilinjalta, ympäristönäytteistä ja kohteista, joissa esimerkiksi hormonien kaltaisista yhdisteistä voi olla haittaa. Testillä on mahdollista tunnistaa yhdestä näytteestä useita erilaisia yhdisteitä, esimerkiksi mitata kaikkien yleisimpien huumausaineiden käyttö yhdellä mittauksella. Testi soveltuu hyvin esimerkiksi liikenneratsioihin.

VTT:n kehittämässä testissä oleellisena osana ovat vasta-aineet, jotka tuotetaan uudella menetelmällä bakteereissa. Näin ollen eläinkokeita ei enää tarvita vasta-aineiden tuottoon. Menetelmä mahdollistaa vasta-aineiden tuottamisen elimistölle vaarallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä vastaan nopeasti ja edullisesti.

Huumetestiä on kokeiltu toistaiseksi morfiinin määrittämiseen syljestä. Mitattavalta henkilöltä otetaan sylkinäyte koeputkeen, jossa ovat valmiina vaadittavat vasta-aineet ja muut tarvittavat kemikaalit. Näyteputki sekoitetaan ja analysoidaan välittömästi kannettavalla laitteella. Jos testin antama tulos on positiivinen, kyseinen henkilö lähetetään veritestiin tuloksen varmistamiseksi.

VTT on aloittanut yhteistyön mittausmenetelmän ja -laitteiston kehittäjien kanssa.

Hanketta on rahoittanut VTT:n lisäksi mm. Tekes.

Hampussa on toivoa

Lähde: Finfoods 3.2.2004
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/tiedotteetmainpage/11C5E0B2DF99E2ABC2256E2F002D918D?opendocument

Finola hamppuöljyn menestys maailmalla ei ole vielä saanut suomalaisia tiedotusvälineitä innostumaan aiheesta mutta kehitys jatkuu siitäkin huolimatta, mistä esimerkkinä tämä Kuopiossa järjestetty hamppukoulutustilaisuus:

Osaava Luomuketju hanke järjestää yhteistyössä Kuopion yliopiston Farmaseuttisen kemianlaitoksen kanssa 23. - 24.2 kaksipäiväisen kurssin hampun viljelystä ja käytöstä elintarvikkeena. Ensimmäinen päivä on seminaaripäivä. Toisena päivänä kokeilemme käytännössä luomuhampun käyttöä ruoanvalmistuksessa.