Kannabisadressissa jo 18 000 nimeä

Kannabisadressissa jo 18 000 nimeä

Adressit.com verkkopalveluun kirjoitettu kannabiksen laillistamista vaativa adressi on kerännyt jo 18 000 nimeä. Adressi on tällä hetkellä tulostettavana ja lähetetään piakkoin sosiaali- ja terveysministeriöön. Lisäksi adressin saatekirje menee lehdistölle, sekä valituille kansanedustajille.

Kannabisadressin suosio on kasvanut nopeasti. Puolessa vuodessa adressiin tulevien allekirjoitusten määrä on lähes tuplaantunut muutaman kymmenen päivävauhtiin.

http://www.adressit.com/kannabis

Ilkka: Kannabis-adressi kerää nimiä

"Kannabiksen käytön laillistamista vaatii yli 17 000 nimeä netissä. Nettiadressin parikymppinen ylläpitäjä, eteläpohjalainen Jaakko aikoo luovuttaa adressin sosiaali- ja terveysministeriölle jouluun mennessä."

"Adressissa esitetään, että kannabiksen pienen määrän hallussapito ja käyttö pitäisi laillistaa Suomessa."

 
thumb_ilkka_22-11-08_kannabis_adressi_keraa_nimia
( Klikkaa kuva isommaksi )

Kannabisuutiset -blogi avattu

Kannabisuutiset -blogi tarjoaa uusimmat uutiset kannabiksen ympäriltä Suomesta ja maailmalta

Yle Radio 1: Kirsi Virtanen - Kaikki huumeet ovat yhtä vaarallisia

Yle Radio 1 -kanavalla esitetty radio-ohjelma jossa toimittaja Kirsi Virtanen käsittelee huumeasiaa, lähinnä kannabista, Suomessa. Ohjelma löytyy Ylen sivuilta kuunneltavana 20.10.2008 asti:

http://areena.yle.fi/toista?id=1440291

"Kaikki huumeet ovat yhtä vaarallisia"

"Niinköhän? Höpöhöpö.Saman logiikan mukaan ksylitoli olisi yhtä vaarallista kuin vodka - ovathan molemmat alkoholeja. Porttiteoria jonka mukaan kannabis johtaa koviin huumeisiin on sekin yhä edelleen näyttämättä toteen.Koska jos se pitäisi paikkansa, eikös hollantilaisten kuuluisi kaikkien osata lentää - eikäpelkästään sen yhden aavelaivan?"

Kirsin Blogi aiheesta:

http://blogit.yleradio1.yle.fi/kirsivirtanen/huumet

Rockarien suosikkihuume myötätuulessa

Julkaistu: 31.07. klo: 15:01
http://elisa.net/uutiset/viihde/?id=31381

Rockarien suosikkihuume myötätuulessa

USA:n edustajainhuoneessa Washingtonissa on tehty lakialoite marihuanan käytön rangaistavuuden poistamiseksi aikuisten käyttäjien osalta.

Asialla on demokraattinen kansanedustaja Barney Frank, tukijoinaan samaisen puolueen kansanedustajat Barbara Lee ja Lacy Clay. Kolmikko vetoaa lainsäätäjien tukeen, jotta HR 5843 -tunnuksella kirjattu esitys etenisi. HR 5843 on yhtä kuin An Act To Remove Federal Penalties for the Personal Use of Marihuana by Responsible Adults.

Se sallisi "vastuuntuntoiselle aikuiselle" sata grammaa marihuanaa, josta 30 grammaa olisi siirrettävissä muille "vastuuntuntoisille aikuisille", kunhan kysymyksessä ei olisi kaupustelu, ansaitsemistarkoitus.

Marihuanan osittainen laillistaminen helpottaisi viranomaisten työtä suuresti. Marihuanaan liittyvät pidätykset, kuulustelut, ratsiat, oikeudenkäynnit jne vievät näet aikaa muilta tärkeämmiksi koetuilta asioilta.

Aiheesta muualla:
http://www.drugpolicy.org/news/073108decrim.cfm

http://blog.norml.org/2008/07/ 30/congress-sets-sights-on-cannabis-prohibition-
laws-major-press-conference-today-in-washington/


10 000 ihmistä ei voi olla väärässä

Nettiadressi Kannabiksen laillistamisen puolesta on kerännyt jo yli 10 000 nimeä

http://www.adressit.com/kannabis

Kannabiksen hyväksyminen jatkaa kasvuaan; Viina sumentaa suhteellisuudentajun

Kannabiksen hyväksyminen jatkaa kasvuaan
Lähde: Pekka Hakkarainen ja Leena Metso (2007) Huumekysymyksen
muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset.
Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 -
Huumevuosiraportti EMCDDA:lle.
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/75_2007.htm
http://www.stakes.fi/tilastot /tilastotiedotteet/reitox/
Huumetilanne%20Suomessa%202007.pdf

Stakesilta on ilmestynyt kaksi tutkimusta Suomen
huumausainetilanteesta: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva ja
EMCDDA:n vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne
Suomessa 2007.

Molempia uutisoitiin laajalti mutta täysin vaille huomiota on jäänyt
kannabiksen hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja
Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:

”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden
osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän
ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32
prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on
kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä
kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan
lientyneet.”

Artikkelin sivuilla 548 - 549 esitetyissä käyrissä ja luvuissa tämä
kehitys näkyy niin selvänä, että ilmeisesti toimittajat eivät ole
lukeneet itse tutkimusta lainkaan.

Tutkimuksessa kysyttiin asennoitumista kannabikseen kysymyksellä
kokeeko riskin vähäiseksi, jos kokeilee kannabista 1 - 2 kertaa. Vuoden
2006 tiedot ovat seuraavassa taulukossa ja vertailuna vuoden 2005
prosenttiluku.

Kaikki       37% (vuonna 2005 34%)
Miehet      43%
Naiset      30%
15 - 24 v. 50%
25 - 34 v. 56%
35 - 44 v. 40%
45 - 69 v. 23%

Jo yli puolet 15 - 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua
haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5%
kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä
romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 - 35 v. kannabiksen käytön
hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin kanssa. Alkoholin
säännöllisen käytön pitäminen haitattomana on laskenut alle 20%:n koko
väestöstä.


Huumeongelman mittasuhteet hukassa

EMCDDA:n vuosiraportti antaa seuraavanlaisen kokonaisarvion
huumeongelmamme mittasuhteista (EMCDDA 22.11.2007
http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index407EN.html)
:
Suomen huumeongelman julkiset kulut:
Määrä (miljoonaa euroa)  272,0
Osuus julkisista kokonaismenoista  (%)  0,36
Osuus (%) BKT:stä    0,18
Sosiaali- ja  terveydenhuolto (%)   76
Lainvalvonta (%) 24

Suomessa (vuoden 2004 tiedot) huumeiden käyttöön, lääkkeiden
väärinkäyttö mukaan luettuna, liittyvien välillisten kustannusten
laskettiin olevan suurin piirtein  400–800 miljoonaa euroa, josta
ennenaikaisen kuoleman  takia menetettyjen ihmishenkien kustannusten
osuus oli  306–701 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetysten osuus 61– 102
miljoonaa euroa.”

Reitoxin/Stakesin EMCDDA:lle tekemässä raportin tiivistelmässä
kerrotaan puolestaan:

”Huumeiden käyttö maksoi julkiselle sektorille 180 miljoonaa euroa
vuona 2005. Valtio maksoi kokonaiskustannuksista 107 miljoona euroa ja
kunnat 73 miljoonaa euroa. Haittojen vähentämisen ja turvallisuuden ja
järjestyksen ylläpito muodostivat noin 70 prosenttia kustannuksista.
Huumehoitoon ja haittojen ennaltaehkäisyyn käytettiin selvästi vähemmän
varoja.”

Eniten käytetyn huumeen, kannabiksen, osuus kustannuksista jää fiktion
puolelle, koska arviot ovat karkeita ja haittojen arviointiin on otettu
lääkkeiden väärinkäyttökin mukaan.

Kannabiksen markkinoista raportti kertoo seuraavaa:

”Tuoreen arvion mukaan takavarikoidun määrän (2004: 493 kg + 7840
kannabiskasvia) osuus olisi 10–25 % markkinoilla olevan kannabiksen
määrästä, kun yleensä arvioitu prosentti on 5-10 %.”

Stakes arvioisi siten markkinoilla liikkuvan 2 - 5 tonnia hasista ja
kaapeissa kypsyvän 30 000 - 80 000 kannabiskasvia vuosittain.

Mutta kertooko julkaistujen tietojen ristiriitaisuus huumepolitiikkamme
ristiriitaisuudesta. Koska huumeongelmamme osuus BKT:sta ja julkisista
kustannuksista on kuitenkin häviävä, on se ollut parasta jättää
poliitikkojemme moraalin kohottajaksi. Suomalaisessa
kannabispolitiikassa moralistiseen välinpitämättömyyteen liittyy
tietämättömyys kannabismarkkinoiden toiminnasta.

Stakesin tutkimuksista tiedotusvälineissä:


Nuorten huumekokeilut vähentyneet

Lähde: Helsingin Sanomat 2.11.2007

Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen mukaan
vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä on
laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista.

Sen sijaan yhä useammat 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä
miehistä ovat jatkaneet kannabiksen käyttöä.

Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15–24-vuotiaiden ikäluokasta
oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 sitä ilmoitti käyttäneensä
neljäsosa ikäluokasta.

Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat tutkijoiden
mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten
juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.

Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli
25–34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanottuun toiseen
huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan
ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun
jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa
aktiivisemmin.

Tämän 25–35-vuotiaiden ikäluokan miehistä kolmannes oli kyselyn mukaan
joskus kokeillut kannabista. Ikäluokasta 11 prosenttia oli käyttänyt
sitä myös vuoden sisään.

Naiset jättävät huumekokeilut edelleen useimmiten nuoruusvuosiensa
jälkeen.


Huumehoitoon satsataan yhä vähän

Lähde: Turun Sanomat 21.12.2007

Huumeiden käyttäjien hoitoon pääsy on yhä epävarmaa monessa
suomalaiskunnassa. Esimerkiksi puhtaita neuloja ja ruiskuja jakaa vain
joka kolmas kunta.

Stakesin mukaan huumeiden käytöstä aiheutuu valtiolle ja kunnille noin
180 miljoonan euron kulut vuodessa. Tästä potista suurin osa menee
turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon.

Huumekuolemien määrä nousi edellisvuodesta
Lähde: YLE 20.12.2007

Huumekuolemien määrä nousi viime vuonna hieman edellisvuodesta. Sen
sijaan huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien määrä on
vähentynyt.

Huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli 183, mikä on viitisen
prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.

Kaikista HIV-tartunnoista huumeruiskun välityksellä tapahtui viime
vuonna vain viisi prosenttia.

Huumeiden käyttö ja haitat ovat vakiintuneet 2000-luvun alun tasolle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin
raportin mukaan kannabiskokeilut, huumeiden ongelmakäyttö ja
huumausainerikokset ovat viime vuosina vakiintuneet tasolle, jolle ne
nousivat 1990-luvun lopulla.

Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan 14 500 - 19
000. Kannabista on kokeillut noin 14 prosenttia suomalaisista.

Vuonna 2005 huumeiden käyttöön liityvät haitat maksoivat yhteiskunnalle
noin 180 miljoonaa euroa, eli 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.


Huumeiden käytön kasvu taantunut 2000-luvulla

Lähde: MTV3 20.12.2007

Huumeiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisempää kuin viime
vuosikymmenellä.

Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut Suomessa 2000-luvulla. Myös
huumekokeilujen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Kasvukäyrän taittuminen näkyy myös terveyshaitoissa.

Stakesin mukaan joka seitsemäs suomalainen on kokeillut kannabista.
Huumeiden ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 14500 - 19100. Heistä
valtaosa on amfetamiinia käyttäviä syrjäytyneitä miehiä.
Ongelmakäyttäjät ovat useimmin nuoria aikuisia, 25-34-vuotiaita.

Vaikka kovin nousu on taittunut, huumeita käytetään yhä enemmän kuin
1990-luvulla. Myös käytöstä aiheutuvat haitat ovat suuremmat.

Stakesin tutkimusten mukaan 1980-luvun loppupuolella syntyneiden lasten
ja nuorten kiinnostus huumeita kohtaan on vähäisempää kuin heitä
vanhemmilla ikäluokilla.

Stakesin erikoissuunnittelija Sanna Rönkä pitää mahdollisena, että tämä
asennemuutos voi olla osasyynä huumeiden käytön kasvun taittumiseen.
Röngän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa tarkemmin, mistä muutos johtuu.

Hankalaa on myös arvioida, onko taantuminen pysyvää tai mihin suuntaan
käyttö lähivuosina kääntyy. Nuorisokulttuurin käänteet ja sen asenteet
huumeisiin saattavat muuttua nopeasti, Rönkä sanoo. Tämä tekee
ennustamisesta vaikeaa.

Raportin tekijät ovat kuitenkin huolissaan synkkenevistä
lastensuojeluluvuista. Monen huostaanoton takana on vanhempien
päihteiden käyttö. Myös nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat
tutkijoiden mielestä hälyttäviä, sillä ne lisäävät huumekokeiluja.

Hoitotakuu koskee myös huumehoitoa

Huumehoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään yhä liian vähän rahaa.
Valtiolta ja kunnilta meni rahaa huumehaittoihin vuonna 2005 noin 180
miljoonaa euroa. Tästä valtaosa käytettiin järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitoon. Sen sijaan huumehoitoon tai haittojen
ennaltaehkäisyyn jäi potista vain kolmannes.

Hoitoon pääsyssä on edelleen suuria alueellisia eroja. Stakesin
kehittämispäällikön Kristiina Kuussaaren mukaan isoissa kaupungeissa,
joissa käyttäjiä on enemmän, myös hoito toimii pieniä kuntia paremmin.

Hoitoon tarvitaan lisää rahaa. Kuussaaren mukaan hoitopaikkoja suurempi
ongelma ovat maksajat eli kunnat. Hoidon maksamisvastuu kuuluu
kunnalle.

Myös huumehoitoa koskee hoitotakuu.

Aikanaan kohua herättänyt huumeruiskujen ja -neulojen vaihto on
yleistynyt suomalaiskunnissa. Tällä on pystytty vähentämään
tartuntatautien kuten C-, B-, ja A-hepatiitin sekä HIV:n leviämistä
likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.

Kolme vuotta sitten ruiskuja ja neuloja vaihtoi joka kolmas
suomalaiskunta. Nyt määrä arvioidaan suuremmaksi.


Kannabiksen käyttöön lääkkeenä halutaan selkeämmät säännöt

Lähde: YLE 17.12.2007
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id77751.html

Kannabiksen lääkekäyttöön halutaan selkeämmät pelisäännöt. Sosiaali- ja
terveysministeriö olisi selkeyttämässä lainsäädäntöä niin, että
kannabiksen määrääminen esimerkiksi kipulääkkeeksi ei ole enää
lähtökohtaisesti lainvastaista.

Suomessa kannabista on käytetty lääkkeenä vain yksittäistapauksissa,
osittain johtuen vaikeasta lupakäytännöstä ja aiheen herkkyydestä.

Reilu vuosi sitten Lääkelaitos myönsi ensimmäistä kertaa erityisluvan
kannabiksen lääkekäyttöön selkäydinvamman takia kroonisista kivuista
kärsineelle miespotilaalle.

Lääkelaitos hylkäsi hakemuksen, koska lakia saattoi tulkita niin, että
kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on Suomessa ehdottomasti kiellettyä.
Potilas valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen.

Luvan ansiosta potilaan tila on parantunut huomattavasti, kertoo
hakuprosessia hoitanut apteekkari Markku Knuutila Turun Linnan
Apteekista.

Alun perin vuodeksi myönnettyä erityislupaa on nyt jatkettu yhdellä
vuodella eteenpäin.

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sosiaali-ja terveysministeriö on
joutunut selkiyttämään lainsäädäntöä. Muutaman kuukauden kuluttua
asetusta muutetaan niin, että lääkekannabiksen määräämistä ei voida
enää kieltää laittomana.

Uudistusten jälkeenkin kannabiksen määräämiseen lääkkeeksi tarvitaan
edelleen lääkelaitoksen erityislupa.

Opiaattien kaltaiseen laajaan käyttöön kannabis tuskin koskaan tulee,
mutta tietyissä erityistapauksissa siitä voidaan saada apua muun muassa
MS-taudin lihasjäykkyyteen, kroonisiin kiputiloihin tai
silmänpainetautiin.


YLE Uutiset


Guidelines Sought for Medical Use of Cannabis
Published 17.12.2007
http://www.yle.fi/news/left/id77759.html

New guidelines are to be drawn up for the medical use of cannabis. The
Ministry of Social Affairs and Health wants to clarify legislation so
that prescribing cannabis to sufferers of chronic pain would no longer
be automatically illegal.

In Finland cannabis has been used for medicinal purposes only in
isolated cases, partly because of complicated legal issues and the
sensitivity of the subject.

Just over a year ago the National Agency for Medicines granted its
first special permission for medical cannabis for a man suffering from
chronic pain stemming from a back injury.

The Agency had initially rejected the application for the use of
medical cannabis prescribed by a Dutch doctor because its
interpretation of the law was that prescribing cannabis was absolutely
illegal in Finland. The patient appealed the case to his regional
Administrative Court, which overturned the decision.

The patient's condition has improved significantly during the past
year, says Turku pharmacist Markku Knuuttila, who dealt with the
application process.

The special permission, which was initially granted for one year, has
now been extended for another year.

The court decision has forced the Ministry for Social Affairs and
Health to clarify legislation. A few months from now changes are to be
enacted to allow marijuana by prescription.

Under the plan, even after the changes, medical cannabis prescriptions
will require the permission of the National Agency for Medicines.

Cannabis is not expected to be used as extensively as opiates, but in
certain cases it has been found to provide relief for the muscle spasms
of Multiple Sclerosis, chronic pain, and glaucoma.


Laihdutuslääke voi aiheuttaa masennusta

Lähde: Iltalehti 16.11.2007

Acomplia-lääke kaksinkertaistaa depressioriskin.

Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineille lääkettä ei pitäisi määrätä
lainkaan, tuore tutkimus paljastaa.

Professori Arne Astrup Kööpenhaminan yliopistosta on kollegoineen
analysoinut neljä lääkkeestä aiemmin tehtyä tutkimusta, joihin
osallistui yhteensä 4 000 potilasta. Heistä puolet sai oikeita
laihdutuslääkkeitä ja puolet lumelääkettä. Potilaat, joilla oli todettu
masennusriski, oli suljettu tutkimusryhmistä jo ennalta.

Astrupin mukaan Acomplia-lääkettä syöneet potilaat laihtuivat vuoden
aikana lähes viisi kiloa enemmän kuin lumelääkettä saaneet. He saivat
kuitenkin tuplasti enemmän masennusoireita ja kolme kertaa enemmän
ahdistusoireita kuin verrokkiryhmä.

Kasvattaa itsemurha-alttiutta

Yhdysvaltain lääkelaitos FDA keskeytti jo kesällä Acomplian myynnin
tutkimusten osoitettua, että se lisää masennus-, unihäiriö- ja
itsemurhariskiä. Kaksi erääseen amerikkalaistutkimukseen
osallistuneista oli tehnyt itsemurhan.

Sittemmin EU:n lääkearviointivirasto Emea on tiukentanut suosituksiaan.
Masennuspotilaille tai depressiosta aiemmin kärsineille lääkettä ei
Emean mukaan pitäisi määrätä lainkaan.

- Acomplia on turvallinen laihdutusmenetelmä kunhan sitä vain määrätään
oikeille potilaille, professori Astrup totesi Dagens Nyheter -lehdelle.

- Lääkärin täytyy tuntea potilaansa hyvin, tutkia hänet tarkoin ja
seurata häntä.

Acomplia auttaa laihtumaan vähentämällä näläntunnetta. Astrupin mukaan
lääkettä nauttivien ja itsensä masentuneiksi tuntevien ei pidä lopettaa
lääkitystä.

- Mutta heidän pitää ottaa yhteyttä lääkäriinsä.

(Acomplia nimellä myynnissä oleva B1 kannabisreseptorin vastavaikuttaja
rimonabant tuli Suomen apteekeihin jo kaksi vuotta sitten, mikä kertoo
paljon lääkemarkkinoilla vallitsevista asenteista kannabislääkkeitä
kohtaan.)


Huumeiden aiheuttamat psykiatriset ongelmat lisääntyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2007

Huumeiden käyttöön liittyvien psykiatristen ongelmien määrä on
lisääntynyt, kertoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan ongelmien määrä on
1990-luvulta nelinkertaistunut.

Huumeisiin liittyviä psykiatrisia häiriöitä ilmeni vuonna 2005 noin 2
300, kun 15 vuotta aiemmin niitä oli vain hieman yli 500.

Eniten tutkijat ovat huolissaan kannabiksen aiheuttamista
mielenterveysongelmista, kirjoittaa Sunnuntaisuomalainen.

Runsas kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa riskin sairastua
psykoosiin. Kannabiksen käytön on arveltukin lisäävän psykoosiin
sairastuneiden määrää tulevaisuudessa.


Viina sumentaa suhteellisuudentajun
Lähde: Helsingin Sanomat 1.12.2007

Pikkujouluaikana se riistäytyy taas käsistä: hillitön juopottelu, johon
suomalaiset työ- ja opiskelijayhteisöt kiihottavat toinen toisiaan.

Viinanhuuruinen juhlinta jatkuu jouheasti joulunpyhille, ja sen voi
pysäyttää ainoastaan pitkä ja ankara Alkon lakko.

Pullon henki on vapautettava, sillä täällä Suomenniemellä on
sosiaalisesti hyväksyttävää ellei suotavaa sekoittaa päänsä viinalla.

Toimituksen aamukokouksissa on syksyn aikana keskusteltu siitä, miten
me toimittajat suhtaudumme päihteiden käyttöön.

Ei ole uutinen, että ryyppäämisellä rehvastelu on osa toimittajienkin
ammattikulttuuria. Vaikuttaako se siis tapoihimme kirjoittaa
päihteistä?

Juopottelusta on lupa kirjoittaa keveälläkin kädellä, sillä alkoholi
yhdistetään vapautuneeseen hauskanpitoon.

Mutta kirjoitapa lupsakka reportaasi puiston perällä pilveä
pössyttelevistä nuorista. Se aiheuttaisi närkästyksen: ollaanko tässä
nyt aliarvioimassa niiden ihmisten tuskaa, joiden omainen on ajautunut
huumeongelmiin?

Lähtökohta on tietysti se, että alkoholi on Suomen ainoa laillistettu
päihde. Toinen lähtökohta on, ettei huumeongelmia ole syytä
aliarvioida.

Siitä huolimatta väitän, että suomalaiset elävät alkoholin suhteen
harhaisessa todellisuudessa. Pidämme viinaa kynsin hampain viisasten
juomana, vaikka jokainen tietää, millaiset arvet juopottelu jättää
yhteiskuntaamme.

Viinan sumentama suhteellisuudentaju on johtanut pahimmanlaatuiseen
kaksinaismoralismiin.

Huumelainsäädäntömme on Euroopan kireimpiä. Edellinen hallitus kiristi
lainsäädäntöä entisestään niin, että nykyään kukkaruukun omistajia
voidaan epäillä huumausaineen valmistamisen yrittämisestä.

Sama hallitus löysäsi alkoholiverotusta, ja seuraukset ovat kaikkien
tiedossa.

Huumetestit yleistyvät työpaikoilla. Samoilla työpaikoilla
hymistellään, kun työtoveri on ilmiselvästi tuhoamassa omaa ja
läheistensä elämää laillisella päihteellä.

Tässä ei ole hirveästi järkeä.

Moni sanoo, että jos lainsäädäntöämme höllennettäisiin mietojen
huumeiden kuten kannabiksen suhteen, sen käyttö karkaisi myös käsistä.

Tämä on hyvä argumentti, siksi tässäkään kirjoituksessa ei ajeta
vapaampia huumelakeja.

Tässä kirjoituksessa sanotaan, että suomalaisen päihdeongelman ydin on
kulttuuri, joka ihannoi rajua ja rajatonta päihtymistä – ja että
alkoholi on päihteistämme tuhoisin.

Entä jos ensimmäinen portti kohti vakavaa päihde- tai huumeriippuvuutta
ei olekaan hippikesän kunniaksi kääräisty marihuanasätkä? Entä jos se
onkin vanhempien seurassa lapsena vietetty lauantai?

Jossain vaiheessa tämänkin kansakunnan pitäisi ryhtyä puhumaan asioista.

Jos se ei tapahdu juhannuksena, kun pelastusmiehet naaraavat hukkuneita
humalaisia Suomen sinisistä järvistä; jos se ei tapahdu heinäkuussa,
kun huostaanottolaitokset täyttyvät ryyppyputkeen ajautuneiden
vanhempien hämmentyneistä lapsista; jos se ei tapahdu marraskuussa, kun
Tilastokeskus julkistaa vuosittaiset tilastot Koskenkorvaan kuolleiden
kansalaisten määrästä, niin se ei tapahdu koskaan.

Että oikein kosteaa pikkujoulukauden jatkoa vain kaikille.

AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi; Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa

Kannabisaktivistit leirinuotiolla

Lähde: Taru Kekoni (2007) Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen
reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma.
Tampereen yliopisto.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7151-3.pdf
http://www.tiedeuutiset.fi/kategoria.aspx?id=7&uid=532#532

”Kannabiksen käytöstä Suomessa vähän julkista keskustelua”

Kannabisaktivistit liittävät kannabiksen käyttöön ideologisia ja
välineellisiä merkityksiä, jotka ovat kaukana nuorten kokeilullisen
käytön tai toisaalta päihteiden ongelmallisen sekakäytön
viitekehyksestä, joihin kannabiksen käyttö yleensä Suomessa liitetään.
Tällaisia merkityksiä ovat kannabiksen lääkekäyttöön ja sen käyttöön
uskonnon tai elämäntavan kautta liitetyt merkitykset.

Yhteiskunnallisten toimijoiden (kuten poliisi-, tulli- ja
oikeusviranomaisten, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä median
ja valtaväestön) suhtautuminen kannabiksen käyttöä kohtaan on
kannabisaktivistien näkökulmasta stereotypioihin ja kategorisointiin
perustuvaa ja asettaa kannabiksen käyttäjät osaksi ongelmallista
"huumeiden käyttäjien" ryhmää.

Yhteiskunnalliset toimijat työntävät kannabiksen käyttäjiä
marginaaliin, ulottumattomiin tai näkymättömiin yleisiltä
yhteiskunnallisen toiminnan alueilta. Kannabiksen käyttäjät vastaavat
tähän voimakkaasti marginalisoivaan yhteiskunnalliseen reagointiin
kolmella eri tavoin.

He voivat pitää käyttönsä tarkasti vain tietyn lähipiirin tiedossa ja
vaieta siitä täysin muissa yhteyksissä (yksityiset neuvottelut).
Toisaalta kannabiksen käyttäjät voivat vetäytyä omia arvojaan paremmin
vastaaviin kulttuurisiin keskuksiin (kulttuuriset neuvottelut).
Kolmanneksi he voivat tuoda kannabiksen käytön yhteiskunnalliseen
asemaan liittämänsä uudelleenmäärittely-yritykset näkyvästi esille
kannabisaktivismin avulla (yhteiskunnalliset neuvottelut). Kannabiksen
käyttäjät pyrkivät tuottamaan uudenlaisia, yhteiskunnassa vallitsevista
käsityksistä poikkeavia määrittelyjä kannabiksen käytöstä. Samalla he
vastustavat yhteiskunnallisen reagoinnin heille tuottamaa marginaalista
asemaa.

Tutkimustulosten toivotaan omalta osaltaan monipuolistavan kannabiksen
käyttöön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua maassamme.
Kannabikseen kuten muihinkin laittomiin huumeisiin ja niiden käyttöön
liittyvä "puhumattomuuden kulttuuri" aiheuttaa sen, että kannabiksen
käytöstä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta käydään Suomessa hyvin
vähäisissä määrin julkista keskustelua.

Keskusteluun mukaan ei pääse juuri muu kuin virallisesti hyväksytty
näkökulma kannabiksen käytöstä ja sen aiheuttamista riskeistä. Tämä
vaikuttaa osaltaan niin valtaväestön kuin viranomaistenkin näkökulmiin
ja käsityksiin kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä.

Kannabiksen käyttäjien yksilöllisten, kulttuuristen ja
yhteiskunnallisten merkitysrakenteiden esiintuomisen toivotaan
virittävän keskustelua myös siitä, miten kannabiksen käyttöön
mahdollisesti liittyviin ongelmiin kyettäisiin tämänhetkisiä käytäntöjä
paremmin vastaamaan esimerkiksi päihdehoidon tai muun sosiaalisen tuen
käytännöissä.

Aihetta tarkasteltiin  36 kannabisaktivistin näkökulmasta. Haastatellut
kannabisaktivistit ovat yhtä lukuun ottamatta myös kannabiksen
käyttäjiä.


Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa

Lähde: Turun Sanomat 8.12.2007

Kannabisaktivistit pyrkivät eroon rikollisen leimasta

Kannabista käyttävät kokevat, että yhteiskunnan viranomaiset työntävät
heidät ulos yhteiskunnasta eivätkä pysty puuttumaan käyttäjillä
esiintyviin ongelmiin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, toteaa
yhteiskuntatieteiden maisteri Taru Kekoni väitöskirjassaan.

Kekoni tarkastelee Tampereen yliopistoon valmistuneessa sosiaalityön
väitöksessään Suomessa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen,
kannabiksen, käyttöä ja siihen kohdistuvaa yhteiskunnallista reagointia
sekä reagointiin vastaamista.

Kekoni haastatteli tutkimukseensa 36 itsensä kannabisaktivistiksi
määrittelevää henkilöä. Useat heistä eivät kuitenkaan toimineet
kummassakaan Suomessa toimivasta, kannabiksen käyttöä puolustavasta
järjestöstä. Aktivistien yksityinen toiminta saattaa olla lehtiin
kirjoittamista tai kannanottoja poliitikoille.

Haastatellut eivät olleet yhtenäinen ryhmä, vaan olivat iältään
19-56-vuotiaita ja hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista asemista.

- Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä ja syrjäytyneitä. Reilu
kolmannes oli naisia, Kekoni kertoo.

Käyttäjien haastattelu tutkimuksessa on poikkeuksellista, sillä yleensä
äänessä ovat viranomaiset.

Huumeidenkäyttäjät yhtenä ryhmänä

Haastatelluille kannabisaktivisteille kannabiksen käyttö näyttäytyy
suomalaisista käyttäjistä yleisesti poiketen myös hyvin vahvasti
elämäntavallisena.

Vahvimmin se liittyy uskonnollisiin ja muihin hengellisiin kokemuksiin.
Moni kertoo käyttävänsä kannabista lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Lääkinnällisen käytön he tosin ovat määritelleet itse.

Kannabiksen ja sen käyttäjän asema nähdään tärkeäksi ja asemaan
halutaan vaikuttaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut käyttävät
kannabista, mutta haluavat välttää rikolliseksi leimautumista.
Aktivismillaan he pyrkivät vastaamaan tähän leimaamiseen.

- Suomessa on yleinen puhetapa, jossa huumeidenkäyttäjät määritellään
yhtenä ryhmänä, Kekoni huomauttaa.

Osa kannabiksen käyttäjistä vastaa marginalisointiin vaikenemalla
tarkasti käytöstään muualla kuin tiukassa lähipiirissä.

Jotkut Kekonin haastattelemista aktivisteista kokivat olevansa
riippuvaisia kannabiksesta ja kärsivät lisäksi sosiaalisista
ongelmista, kuten syrjäytymisestä. Osa oli ollut muiden ohjaamana
huumehoidossa, mutta se ei lopettanut heidän käyttöään.

- Olisi myös tärkeämpää huomioida marginalisoitujen käyttäjien omia
näkökulmia siinä, miten käyttäjillä esiintyviin ongelmiin voidaan
puuttua, Kekoni sanoo.

Hän toivoo väitöskirjansa osaltaan monipuolistavan kannabiksen käyttöön
liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

YTM Taru Kekonin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja "Kannabiksen
käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen:
Kannabisaktivistien näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14.
joulukuuta.

Väitöskirja aktivistin näkökulmasta

Kannabisaktivistille hamppu- ja kannabisaktivismin eron tuominen esille
lienee väitöksen vavahduttavin huomio. Suomalaisessa kannabisliikkeessä
käy aikamoinen ristiveto. Kannabiksen käyttö yhdistää erilaisia ja
erityyppisiä ryhmiä ja tahoja, jotka eivät muuten ehkä olisi
tekemisissä keskenään.

Kannabisaktivismi on keskittynyt kannabiksen käytön lailisen aseman
muuttamiseen. Hamppuaktivismi pyrkii hampun erilaisten
käyttötarkoitusten rehabilitointiin, joka onkin kehittynyt pitkälle.
Kehityksessä varsinaisen kannabisaktivismin alue on supistunut kun myös
lääkekannabiksen käyttö siirtyy pian terveydenhoidon piiriin.

Näin kannabiskysymys eli sen asema rikoslaissa ja kansainvälisissä
huumausainesopimuksissa on jäänyt ikäänkuin ilmaan roikkumaan kiellon
alkuperäisten perustelujen liudentuessa muun yhteiskunnan kehitykseen.
Näin kannabisaktivisti voi kokea joutuvansa koko ajan enemmän erilleen
hamppukysymyksestä. Tavallaan toivoisikin, että kannabiksen kieltolaki
puhkeaisi hiljaa ja huomaamatta omaan ristiriitaansa. Huumesodan
tuulimyllyt ovat kuitenkin entisensä, jopa vahvistuneet kuten
huumepoliisin valta sanella urkintaoikeuksiaan.

Oivaltava on myös Kekonin luonnehdinta suomalaisen kannabisaktivismin
toiminnasta: hänen mukaansa suuri osa toiminnasta on
ns.leiritulitarinointia. Tällä tarinoinnilla on kahtalainen luonne:
toisaalta se tyydyttää ihmisten tarvetta kuulua yhteen ja on sisäänpäin
kääntynyttä. Toisaalta tämän tarinoinnin kautta välittyy yhä uusille
käyttäjäsukupolville sellaista sensuroitua tai vaiettua tietoa, josta
yhteiskunnassa vaietaan tai jota jopa sensuroidaan. Tämä selittää sitä,
miksi kannabiksen väitetyt terveydelliset ja mielenterveydelliset
haitat eivät toteudu siinä mittakaavassa kuin niiden tulisi
tiedotusvälineiden kertomana näkyä yhteiskunnassa.

Miten pilvi vaikuttaa?
Lähde: Hamppu.net 23.12.2007
http://hamppu.net/tutkimus/toimintakykytutkimus.pdf

Hamppu.net julkaisi sadan kannabiksen käyttäjän kertomuksiin perustuvan
tutkimuksen kannabiksen vaikutuksista. Lajissaan ainutlaatuinen
selvitys antaa mielenkiintoisen ja myyttejä horjuttavan kuvan
kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä. Tutkimus edustaa nuorten
kannabiksen käyttäjien ydinryhmää Stakesin väestökyselyyn perustuvan
tutkimuksen vastakohtana ja hyvänä lisänä Kekonin tutkimille
kannabisaktivisteille.

Aineisto on kerätty www-keskustelupalstalta, jolla on 4000 osanottajaa.
Otokseksi kerättiin 100 vastausta, joiden vastaajista 74% oli alle 25
vuotiaita. Vastaajien kannabiksen käyttö on myös keskivertoa
runsaampaa, koska noin 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä kannabista
vähintään viikoittain ja jopa 23,9% päivittäin.

Tutkimuksesta ei käy selville vastaajien sukupuolijakauma, mikä voi
kuulostaa trivialta mutta vertailujen vuoksi tulokset olisi voitu
esittää myös suhteessa vastaajien sukupuoleen. Monet itsestäänselvyydet
voivat olla sukupuolisesti värittyneitä mielipiteitä, joiden esille
saaminen syventäisi asian ymmärtämistä.

Tutkimuksen tiivistelmä:

Anna Anonyymi

Miten pilvi vaikuttaa?

Tutkimus kannabiksen koetuista vaikutuksista

Kannabis on levinnein laiton huumausaine niin kansainvälisellä kuin
Suomenkin tasolla. Kannabiksen vaikutuksiin liittyvä tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja julkisessa keskustelussa esitetään hyvin
erilaisia näkemyksiä siitä, miten kannabis vaikuttaa yksilöön
päihtymishetkellä ja sen jälkeen. Jo akuutin päihtymystilan
vaikutuksista on hyvin toisistaan poikkeavia kuvauksia.

Tämän tutkimuksen kohteena ovat kannabiksen vaikutukset ja niiden
vaihtelu. Samalla tavoitteena on kerätä lisätietoa kannabiksen
käyttäjistä sekä heidän päihteiden käytöstään yleisemmällä tasolla.
Aineistoon kerättiin kyselyn avulla sadan henkilön vastaukset
internetin kannabisaiheiselta keskustelusivustolta.

Kannabiksen vaikutukset avautuvat hyvin moniulotteisina riippuen
selvästi myös muista tilanteeseen liittyvistä tekijöistä kuin itse
päihteestä. Kannabispäihtymyksen luonne voi olla aktivoiva tai
passivoiva ja sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä ympäristötekijöistä
ja yksilöstä riippuen. Monet käyttäjät säätelevät näitä
ympäristötekijöitä kokeakseen haluttuja vaikutuksia ja kannabista
voidaan käyttää varsin erilaisissa tilanteissa passiivisesta
koti-illasta aktiiviseen juhlintaan.

Tutkimus osallistuu julkiseen keskusteluun tuottamalla täsmentävää ja
selittävää tietoa kannabiksen vaikutuksista päihtymyksen aikana ja sen
jälkeen. Se tuottaa myös lisätietoa kannabista aktiivisemmin
käyttävistä suomalaisista koskien heidän kannabiksen käyttötapojaan ja
muihin päihteisiin liittyviä tottumuksia. Tutkimus pyrkii avaamaan ja
selkeyttämään kannabiksen vaikutuksiin ja käyttäjiin liittyviä
käsityksiä julkisessa keskustelussa sekä tuomaan kansalaisille
lisätietoa kannabiksen vaikutuksista käytännön tasolla.



Kannabiksen lääkekäyttö helpottunee keväällä

Lähde: Aamulehti 27.12.2007
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/60825.shtml

Kipu: Myyntiluvattoman aineen määräämiseen tarvitaan jatkossakin
lääkelaitoksen erityislupa

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selkeyttää lainsäädäntöä niin,
että kannabiksen määrääminen kipulääkkeeksi on jatkossa
yksiselitteisesti laillista.

- Tarkoituksena on täsmentää kahta pykälää, joiden välinen ristiriita
on tehnyt epäselväksi, saako lääkekannabista määrätä potilaalle
erityislupavalmisteena vai ei, sosiaali- ja terveysministeriön
hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo.

Resepti yhdellä

Lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle erityisluvalla
lääkkeitä, joille ei ole Suomessa haettu myyntilupaa. Kannabiksen
kohdalla säännöksen soveltaminen on kuitenkin ollut ongelmallista,
koska aine kuuluu huumeisiin, joiden määrääminen lääkkeeksi on
kiellettyä.

Suomen ensimmäinen erityislupa lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin
vuosi sitten turkulaismiehelle, joka oli loukannut selkänsä ja niskansa
auto-onnettomuudessa.

Lääkelaitos hylkäsi lupahakemuksen, koska tulkitsi lakia niin, että
lääkekannabiksen käyttö on Suomessa kiellettyä.

Mies valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi
lääkelaitoksen kieltävän päätöksen lääketieteellisin perustein.

Taistelua luvan puolesta

Tänä vuonna mies joutui jälleen taistelemaan Hollannista tulevan aineen
maahantuontilupien kanssa.

Tapauksen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi
selvittämään, pitääkö asetusta lääkekannabiksen käytöstä muuttaa.

Turkulaismies oli aikaisemmin saanut selän hermovaurioista johtuviin
kipuihinsa opiaattijohdannaista, joka aiheutti hänelle muun muassa
sydän- ja vatsaoireita. Turun Linnan

Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että kannabiksen käyttö on
kohentanut miehen vointia selvästi.

- Vuosi sitten mies ei pystynyt edes nukkumaan. Nyt hän on palautunut
työkykyiseksi, Knuutila sanoo.

Hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan on harvinaista, että potilas
hyötyy lääkekannabiksesta enemmän kuin muista
kivunlievitysmenetelmistä.

- Ihmiset ovat toki erilaisia, hän myöntää.

Myyntilupaa ei haettu

Kannabista saa myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin Kanadassa,
Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa yksikään lääkeyritys ei Järvisen
mukaan ole anonut myyntilupaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on myyntiluvallisina lääkkeinä
monia kannabista vahvempia huumaavia aineita, esimerkiksi opiaatteja.

Lääkelaitoksen lääketurvaosaston päällikkö Erkki Palva ei usko lain
selkiyttämisen lisäävän kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa.

- Useimmissa tapauksissa parempi hoitomuoto löytyy muualta, hän arvioi.

AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi
Lähde: Iltalehti 27.12.2007

Kannabiksen lääkekäytöstä on tulevaisuudessa tulossa yksiselitteisesti
laillista, kun sosiaali- ja terveysministeriö saa alan lainsäädännön
selkiytettyä, kertoo Aamulehti.

Nykyisen lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle
erityisluvalla lääkkeitä, joille ei Suomessa ole haettu myyntilupaa.
Kannabis on kuitenkin huumeeksi luokiteltuna ongelmatapaus.

Ministeriö ryhtyi selvittämään asiaa, kun turkulaismies, jolle oli
myönnetty Suomen ensimmäinen lääkekannabislupa, oli joutunut
taistelemaan aineen maahantuontilupien kanssa.

Turun Linnan Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että
kannabiksen lääkekäyttö on helpottanut turkulaismiehen selän
hermovaurioista johtuvia kipuja. Knuutilan mukaan mies ei pystynyt
vuosi sitten edes nukkumaan, mutta nyt hän on palautunut työkykyiseksi.

S. Lääkärilehti: Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta, TS: Subutexista tullut ongelma Suomessa

Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta

Lähde: Suomen Lääkärilehti 42/2007
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=42,yr=2007

Jos männynkaarnasta tai rantanätkelmästä olisi löydetty murto-osa kannabiksen terapeuttisista ominaisuuksista, olisivat suomalaiset tiedotusvälineet hehkuttaneet asiaa jo vuosikymmenen. Mutta kun kasvi onkin kieltolain mustamaalaama hamppukasvi, ei mikään määrä tutkimusta tunnu riittävän suomalaisille lääketieteen julkaisuille, vaikka kannabis, kannabinoidi tai endokannabinoidijärjestelmä hakusanoilla voi internetistä löytää jo satoja tutkimuksia.

Niinpä Suomen lääkärilehti on tehnyt rohkean teon julkaistessaan kokonaisen aukeaman kokoisen artikkelin, jossa sivutaan varovaisesti kannabinoiditutkimusta. Suomalaisen huumesodan kummisetänä tunnettu Juhana E. Idänpää-Heikkilä on aiemmin kunnostautunut omalla palstallaan ”lääkeinfo” lähinnä neuvostotyyppisen disinformaation levittämiseen hampusta ja kannabinoideista, mikä lisää tämän artikkelin arvoa. Siinä ei ole edes yhtä pahantahtoista vihjettä skitsofreniasta.

Suomen lääkärilehtikin on kerinnyt kehumaan Suomen apteekeihin lääkkeeksi hyväksyttyä rimonabanttia, jota myydään Acomplia nimellä. Kyseessä on kannabinoidireseptorin vastavaikuttaja. Muualla maailmassa tätä ainetta on kritisoitu sen aiheuttaessa sivuvaikutuksinaan mm. pahoinvointia, depressiota ja onpa joku koehenkilö tehnyt itsemurhankin.

Koska kannabinoidien on todettu ehkäisevän ja jopa parantavan syöpää, kehottaa Suomen lääkärilehti nyt seuraamaan huolella näiden vastavaikuttajien pitkäaikaisvaikutuksia. Artikkelin valossa kannabiksen lääkekäytön kieltäminen näyttää entistä moraalittomammalta.


Kannabiksen viljely lisääntynyt Oulun seudulla

Lähde: Kaleva 24.10.2007

Poliisin viimeaikaiset takavarikot purreet hasiksen katukauppaan

Kannabiksen kasvattaminen on lisääntynyt selvästi Oulun seudulla viime vuosina. Viljelmiä on löydetty myös useilta pohjoissuomalaisilta maaseutupaikkakunnilta. Viimeisin löydös tehtiin Oulun Toppilassa alkuviikosta. Poliisi takavarikoi kotikasvattamosta kannabiksen lisäksi sen viljelyyn tarvittavia välineitä, muun muassa lämpölamppuja.

Kolmea asunnosta tavoitettua nuorukaista epäillään huumausainerikoksesta. Yhdellä heistä oli lisäksi pussi, jossa poliisi epäilee olleen amfetamiinia ja hasista. Mieheltä löytyi myös poliisin huumeiksi epäilemiä pillereitä.

Rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisin huumeyksiköstä sanoo kannabiksen lisääntyneen kotikasvatuksen olevan merkki siitä, että sen saanti katukaupasta on vaikeutunut. Poliisi on tehnyt viime aikoina useita isoja takavarikkoja. Viimeisin tapahtui huhtikuussa, kun Kiimingistä kotoisin olevan miehen autosta ja kotoa löytyi yli kahdeksan kiloa hasista.

Mies oli niin sanotun portsariliigan keskeinen tekijä. Liigan uskotaan tuoneen Helsingistä Ouluun runsaan vuoden aikana yli 30 kiloa hasista ja lisäksi useamman kilon amfetamiinia sekä tuhansia ekstaasitabletteja. Liigan jäsenet tuomittiin syyskuussa pitkiin vankeusrangaistuksiin Oulun käräjäoikeudessa.

Takavarikot vaikuttavat luonnollisesti huumemarkkinoihin. Esimerkiksi hasista on juuri nyt vaikea saada viimeaikaisten takavarikkojen takia, Luolavirta sanoo.

Luolavirta korostaa, että kannabiksen kasvattaminen omaankin käyttöön on aina huumausainerikos, josta rangaistaan vähintään sakoilla, mutta myös vankeusrangaistus on mahdollinen.

Kasvattajat eivät selviä huumausaineiden käyttörikoksella, vaan tapaukset käsitellään aina oikeudessa, Luolavirta sanoo.

Suurempia teollisia kasvattamoja poliisi ei ole tavannut Oulun seudulta. Viljelmät ovat pääsääntöisesti omaan ja korkeintaan lähipiiriin käyttöön tarkoitettuja kotikasvattamoja.


Kovaa uhkailua rakennusalan suurimmassa rikosjutussa

Lähde: Kaleva 24.10.2007

STT:n tietojen mukaan Suomen suurimmassa rakennusalaan kytkeytyvässä rikosjutussa on esiintynyt kovaa ihmisten uhkailua.

Osa todistajista on poliisin suojelussa, ja virkavalta kuljettaa heitä oikeuteen. Poliisi valvoo oikeudessa, että tilanne pysyisi rauhallisena.

Epäillyn laajan kuittikaupan käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Syytettyjä on lähes sata. Poliisi on kertonut, että heidän joukossaan on epäiltyjä lähes kaikista "liivijengeistä".


Viina kieltoon ja ruoho kasvuun

Lähde: EteläSaimaa 8.10.2007

Mikä aine saa pään sekaisin, nostaa aggressioita ja aiheuttaa vieroitusoireita jo lyhyen käytön jälkeen? Entä millainen kama lamaannuttaa keskushermostoa, aiheuttaa aivovaurioita ja tappaa? Vastaus ei ole kannabis, vaan alkoholi.

Viinasta on helppo tehdä mörkö, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä se on vain mukava rentoutumiskeino. Samoin kannabis suorastaan houkuttelee kovien huumeiden käyttöön ja törkeisiin rikoksiin, ainakin suomalaisen Kaikki huumeet tappavat heti -asenneilmapiirin mukaan.

Entäpä, jos alkoholi olisikin kielletty nautintoaine ja kannabis sallittu? Luulisin, että silloin meillä menisi paljon paremmin kuin nyt.

Alkoholi on mukana 70 prosentissa tilastoiduissa väkivaltatapauksissa. Voiko kukaan kuvitella hihittelevän pilvipään lyövän ketään, kaikista vähiten läheisiään?

Kannabis rentouttaa, saa aikaan iloisen mielen ja hidastaa ajattelua. Jos perjantaipullon sijaan valtion monopolifirma myisi höpöheinää, olisi Suomi rauhallisempi paikka asua. Kukaan ei tappelisi grillijonossa, eikä netin keskustelufoorumeilla taisteltaisi, koska ihmisillä olisi niin kertakaikkisen rento olo.

Jos olo olisi kireä, ei tarvitsisi lähteä hakea kaljapöhnää lähiöpubista, vaan voisi käydä parvekkeella vähän hengittämässä yrteillä maustettua raitista ilmaa.

Ihme, ettei talouselämä ole vielä huomannut pössyttelyn hyötyjä. Koska kannabis ei aiheuta krapulaa, äkkinäisten flunssapöpöjen määrä sairauspoissaolojen selvityksissä vähenisi radikaalisti. Pikkujoulukausi sujuisi ilman turhia pettämisiä, kun ruoho veltostaisi elimet ja toisaalta rentouttaisi niin paljon, ettei kukaan jaksaisi ryhtyä pokaushommiin.

Vapaa-ajalla luonnon antimet vasta olisivatkin ässä veto. Itsekin viitsisin leikkiä sukulaislasten kanssa tuntikaupalla lentokonetta tai vaikka merihevosta, koska sehän olisi niin hurjan mukavaa. Ja tarpeeksi paljon pihalla käytyäni voisin olla leikeissä vaikka vuori, jonka päälle kiivetä. Lapset hieman ihmettelisivät, että miksi eno on niin lötkö, mutta ainakin kaikilla olisi hauskaa.

Entä jos sallittaisiinkin kaikki miedot päihteet? Toisin sanoen tupakan ja alkoholin rinnalle nostettaisiin kannabis. Jos valtiovetoisen myynnin rinnalla sallittaisiin kukan kotikasvatus, loppuisi samalla lämpölamppuja hankkivien chilinkasvattajien vainoaminen.

Kasvavien verotulojen annista pääsisivät varmasti itseni kaltaiset absolutistitkin nauttimaan.

Ehkä laaja vapaus valita olisi tässä yhteiskunnassa liian rankka ratkaisu. Hurjien harppausten sijaan myönnyn kannattamaan pieniä edistyksen askelia. Ensimmäinen askelma voisi liittyä kauppojen aukioloaikoihin. Vai olisiko sekin liikaa?


Ior Bock ja maailman synty

Lähde: http://www.iorbock.fi/

Kalevalaisen tarinan kerronnan nykyaikainen jatkaja ja kansainvälisen kuulijakunnan Intian Goalla luonut Ior Bock jatkaa irrottelujaan netissä. Suositeltavaa lukemista nykyisen maailmanpolitiikan kyyniseen apokalyptisyyteen kyllästyneille.


Huumekuljettajia seulotaan sylkinäytteillä

Lähde: Helsingin Sanomat 6.10.2007

Kansanterveyslaitos on alkanut seuloa huumekuljettajia liikenteestä tutkimalla poliisin ratsiaan joutuneiden kuljettajien sylkinäytteitä. Näytteen antaminen on vapaaehtoista, se annetaan nimettömänä eikä näytettä voi käyttää oikeudessa antajaansa vastaan.

Kansanterveyslaitoksesta vakuutetaan, ettei kukaan saa syytettä, vaikka sylkinäytteestä jotain löytyisikin.


Suomen tiukka linja ei juuri vähennä kovien huumeiden käyttöä

Lähde: Turun Sanomat 8.10.2007

Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat 20 000.

Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä lisää.

Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita. Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.

- Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15 prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää myös crarckia, tohtori Margriet van Laar sanoi. Hän puhui A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.

Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.

Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.

Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon

Hollannissa huumeiden käyttäjiä ei leimata

Lähde: Kaleva 7.10.2007

Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat 20 000.

Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä lisää.

Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita. Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.

- Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15 prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää myös crarckia, tohtori Margriet Van Laar sanoi. Hän puhui A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.

Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.

Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.

Vuodesta 1996 koululaisten kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta alkoholin käyttö on lisääntynyt.

Huumeriippuvaisille monipuolista hoitoa

Hollannissa huumeiden käyttäjille on tarjolla monipuolisia hoitoja. Viime aikoina hoitoon ovat hakeutuneet erityisesti kokaiinin ja kannabiksen käyttäjät.

Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon

- Hollannissa huumeiden käyttäjät hakeutuvat Suomea helpommin hoitoon, kun he tietävät, ettei heitä syytetä tai leimata käyttönsä takia, Tammi sanoo. Hän on tehnyt väitöskirjan huumepolitiikan muutoksista.

Huumeiden käytöstä ei Hollannissa käytännössä rangaista. Esimerkiksi Suomessa tuhansia huumeiden käyttäjiä sakotetaan vuosittain. Hollannissa huumeiden tuotanto, hallussapito, myynti ja salakuljetus on laitonta ja rangaistukset ovat yhtä ankaria kuin muissakin Euroopan maissa.

Coffee shoppeja valvotaan

Hollanti on kuuluisa coffee shopeistaan, joissa saa polttaa kannabista. Viranomaiset valvovat, että ne niissä ei myydä kannabista alle 18-vuotiaille, eivätkä he saa olla kahviloissa. Toisekseen kertamyynnin raja on viisi grammaa. Muita huumeita ei saa myydä. Sääntöjen rikkomisesta kahvila voidaan sulkea.

- Yleisin syy kahviloiden sulkemiseen on järjestyshäiriöt joko kahviloissa tai niiden lähistöllä. Usein ongelmia aiheuttavatkin muut kuin hollantilaiset eli huumeturistit, Tammi toteaa.

Kahvilat eivät saa olla koulujen lähistöllä. Huumeita ei saa myöskään mainostaa.

Hollannissa vähän huumekuolemia

--Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa. Tätä selittävät metadonihoidossa olevien suuri määrä ja se, että Hollannissa kovia huumeita ei yleensä piikitetä.

--Maassa on myös aloitettu heroiinin lääkejakelu pitkään opiaattiriippuvuudesta kärsineille narkomaaneille. Metadonikorvaushoidossa on 13 500 ihmistä.

--Hollannissa on 18 huumeriippuvaisten hoitopaikkaa, joissa kävi vuonna 2005 kaikkiaan 67 000 asiakasta.

--Narkomaaneille on järjestetty huumeiden käyttöä varten 40 turvallista paikkaa. Tarkoituksena on vähentää terveysriskejä ja estää tarttuvien tautien kuten hepatiittien ja hivin leviäminen.

--Kannabista ja kokaiinia 15--34-vuotiaat hollantilaiset käyttävät vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös heroiinin käyttö on vähäisempää.


Subutexista tullut ongelma Suomessa

Lähde: Turun Sanomat 7.10.2007

Buprenorfiinit työllistävät entistä enemmän päihdehoitoa

Lääkkeestä on tullut huume huumeiden joukkoon. Subutexin päihdekäyttö on aiheuttanut entistä enemmän työtä myös Turun päihdehoidossa.

Turussa ja muualla Suomessa hakeudutaan päihdehoitoon entistä enemmän lääkkeiksi tarkoitettujen buprenorfiinien takia. Buprenorfiineihin kuuluu muun muassa vieroitushoidossa käytettävä Subutex.

Lisäksi amfetamiiniriippuvaiset ja sekakäyttäjät ovat näkyneet päihdepalvelujen viime vuotisen tilinpäätöksen mukaan selvästi Turun päihdehoidossa.

- Buprenorfiinit ja amfetamiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja vieroitusoireita. Niistä ei pääse helposti eroon, joten hoitoa tarvitaan, kertoo suunnittelija Niina Lindström Turun terveystoimesta.

Huumeiden takia hoitoon hakeutuvat ovat usein nuoria yksin eläviä miehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä.

Myös poliisin mukaan buprenorfiinien väärinkäyttö on yleistynyt.

- Suomella on eniten Subutex-ongelmia Euroopassa. Buprenorfiinit ovat täysin hallitsevassa asemassa amfetamiinin kanssa huumekaupassa, kertoo rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.

Esimerkiksi Subutexia tuodaan Suomeen Baltian maista, mutta Lehtisen mukaan "subumatkoja" tehdään aina Ranskaan saakka.

- Virossa jotkut lääkärit ja klinikat ovat tehneet bisnestä myöntämällä paljon Subutex-reseptejä, Lehtinen kertoo.

Huumeiden käyttäjät ovat kaikista päihdeongelmaisista kuitenkin marginaalinen ryhmä, sillä eniten töitä teettävät totutusti alkoholiongelmat.

Hoitoon hakeutuu vain murto-osa

Lindströmin mukaan kaupungin tarjoamia päihdepalveluita käyttää noin 5 000 asiakasta. Turussa päihdehoitoon kuluu vuodessa noin kymmenen miljoonaa euroa.

- Käyttäjiä on todellisuudessa paljon enemmän, mitä tilastoissa näkyy. Lisäksi samat asiakkaat käyttävät useita palveluja, Lindström selvittää.

Turussa on perinteisesti käytetty enemmän päihteitä kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi alkoholin kulutus on Turussa selvästi suurempaa muun maan keskiarvoon verrattuna. Eroa selittää muun muassa kaupungin koko, opiskelijoiden suuri määrä, anniskelulupien runsaus sekä matkustajalaivaliikenne.

Turkulainen joi vuonna 2005 noin 9,3 litraa puhdasta alkoholia. Suomalaisen annos oli keskimäärin 8,2 litraa.

Hyvänä uutisena tilinpäätöksessä todetaan se, että suomalaisten tupakointi vähentyy hitaasti, mutta varmasti. Erityisesti nuorten sauhuttelu on ollut tasaisessa laskussa.

Turkulaisten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa on todettu, että kaupungissa poltetaan eniten Pansio-Jyrkkälässä ja Runosmäki-Raunistulassa.

Hollannissa vähän huumekuolemia

Lähde: Helsingin Sanomat 7.10.2007

Haarlem. Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa.

Hollantilaisasiantuntijan mukaan tätä selittää kaksi asiaa. Tohtori Margiet Van Laar sanoo, että huumeiden käyttäjille on tarjolla hyvin hoitoa. Hollannissa kovia huumeita ei myöskään yleensä piikitetä.

16 miljoonan asukkaan Hollannissa on noin 34 000–45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Suomessa heitä on vajaat 20 000.


Laaja huumerikosvyyhti Porissa

Lähde: Turun Sanomat 6.10.2007

Porin poliisin huumeryhmä on kesästä saakka jatkuneissa tutkimuksissa paljastanut huumerikossarjan, johon liittyy yli 100 henkilöä. Poriin on tuotu lähinnä pääkaupunkiseudulta kiloittain hasista ja marihuanaa eri muodoissa. Sitä on välitetty myös alle 18-vuotiaille ja juttu alkoikin selvitä alle nuorten huumausainerikoksia tutkittaessa.

Jutun vuoksi on parikymmentä henkilöä ollut pidätettynä törkeistä huumausainerikoksista epäiltynä. Poliisi on kotietsinnöissä saanut haltuunsa lähes 6 kiloa kannabista, huomattavan määrän amfetamiinia lääkkeitä. Samalla on löydetty satoja huumausaineiden käyttövälineitä ja tuhansia euroa käteistä huumerahaa.

Jutun päätekijöinä ovat olleet vuonna 1953 ja 1955 syntyneet porilaiset miehet, He ovat hankkineet huumausaineet pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta myös esimerkiksi Turun alueelta.


Kokemäellä takavarikoitiin kilo kannabista

Lähde: Turun Sanomat 5.10.2007

Poliisi takavarikoi kokemäkeläisestä yksityisasunnosta lähes kilon kannabista syyskuussa. Asian johdosta on vangittu kokemäkeläinen pariskunta, vuonna 1977 syntynyt mies ja vuonna 1978 syntynyt nainen. Tutkinnan aikana on ollut pidätettynä muitakin henkilöitä.

Kokemäen poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että vangituksi otettu pariskunta on kasvattanut kannabista useita kiloja, josta osa on myyty Tampereen ja Harjavallan seudulla. Asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan lähiaikoina.


Maasta Päähän

Lähde: HS NYT-liite 41/2007

Suomen suurimman huumejutun innoittamana HS:n NYT-liite julkaisi mainion artikkelin hasiksen matkasta Marokon Rif-vuoristosta helsinkiläisen lähiön satunnaispolttajan piippuun.

Toimittaja kertoo kansainvälisestä huumekaupasta: ”Nämä karskit heput tekevät töitä marokkolaisille salakuljettajapomoille, jotka asuvat Espanjassa. Näiden jehujen kuviot tunnemme Suomen keskusrikospoliisin kertoman perusteella. Tässä vaiheessa hasislevyt nimittäin häipyvät näköpiiristämme.”

Myös UNODC eli YK:n huumetoimisto kertoo raportissaan, ettemme tiedä juuri mitään kansainvälisestä huumekaupasta, vaikka kansainvälinen huumevalvonta pystytettiin juuri sen valvomiseksi. Siksi mielikuvamme aiheesta tulee etupäässä amerikkalaisista elokuvista ja rikosromaaneista. HS:n toimittaja on keksinyt oman fiktiivisen hahmonsa, huumepohatta Vladimirin, täyttämään tätä aukkoa. Ja niin huumepolitiikkamme jatkuu fiktioihin nojautuen.


Huumekuolemat - sata tai kaksisataa ...

Nuorten huumekuolemat lisääntyivät

Lähde: Suomen Lääkärilehti 15.10.2007

Nuorten huumekuolemat ovat kääntyneet nousuun. Viime vuonna 104 suomalaisnuorta kuoli huumeisiin, kun sitä edellisenä vuonna kuolemia oli vain 69.

Huumausainepositiivisten kuolemantapausten kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen samana, mutta 15–29-vuotiaiden osuus niistä on kasvanut. Vuonna 2005 nuorten osuus oli 39 prosenttia ja viime vuonna jo 57 prosenttia kuolemantapauksista.

Nuorimmat huumeisiin kuolleet olivat 15-vuotiaita, käy ilmi oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavista tiedoista.

Päidetyötä tekevät järjestöt muistuttavat, että päihteillä oireilevat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.

Nuorten huume-kuolemat lisääntyneet

Lähde: Turun Sanomat 16.10.2007

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.

Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna 2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta. Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.

Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin kuolleita nuoria.

Nuorten huumekuolemat lisääntyneet rajusti

Lähde: MTV3 15.10.2007

Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli viime vuonna jo yli puolet.

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia. Menehtyneiden joukossa oli alle 20-vuotiaita kaikkiaan 14.

Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna 2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta. Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.

Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli nyt jo yli puolet eli 57 prosenttia. Toissa vuonna nuorten osuus oli 39 prosenttia.

Irti Huumeista ry:n mukaan päihteiden käytöllä oireilevat nuoret eivät saa vieläkään riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.

Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin kuolleita nuoria. Helsingissä muistotilaisuus järjestetään Helsingin Vanhassa kirkossa ensi viikon tiistaina. Silloin sytytetään huumeisiin menehtyneiden nuorten muistolle 104 kynttilää.

Ilona oli yksi huumeiden paristasadasta vuotuisesta uhrista

Lähde: Helsingin Sanomat 13.10.2007

Espoolainen Ilona kuoli elokuussa. Hän on yksi niistä noin kahdestasadasta suomalaisesta, jotka kuolevat tänä vuonna huumeisiin. Viime vuonna heitä oli 184, joista 20 naisia.

Ilona alkoi käyttää huumeita teini-iässä. Ensin kului kannabista, sitten myös amfetamiinia, heroiinia ja Subutexia. Hän viilteli itseään ja otti yliannostuksia. 19 kertaa Ilona kokeili päihdehoitoa.

Kaksi kuukautta sitten Ilona teki itsemurhan. Hän söi sekavassa olotilassa lääkkeitä ja yritti hetken päästä perua tekonsa suihkuttamalla vatsaansa vettä. Itse tehty vatsahuuhtelu ei onnistunut. Kuollessaan Ilona oli 23-vuotias.

Ilonan isosisko Liisa sai kuulla tapahtuneesta parin tunnin päästä isältään. Liisa kävi heti tapahtumapaikalla hyvästelemässä siskonsa. Se on auttanut asian ymmärtämisessä. "Jokainen huumeiden käyttäjän omainen tietää, että puhelin voi soida milloin tahansa. Mutta siihen ei voi valmistautua, mitä sen puhelun jälkeen tapahtuu", 27-vuotias Liisa toteaa.

Sisaret etääntyivät toisistaan viime vuosina, ja saattoi mennä pitkäänkin, etteivät he tavanneet. Viime aikoina tapaamiset menivät usein riitelyksi. Hoitoalalla työskentelevän isosiskon huoli sai Ilonan hermostumaan.

Liisan mielestä raskainta oli huomata pikkusiskon pikkuhiljaa muuttuvan toiseksi ihmiseksi. Ilonalla todettiin epävakaa persoonallisuus. Huumeiden käytön takia muita diagnooseja ei koskaan tehty. Ei siis tiedetä, kumpi oli ensin, huumeet vai mielenterveysongelmat. Ilonan oman kertoman mukaan psyykkiset ongelmat alkoivat 11-vuotiaana.

"Aineet laittavat aivokemiat niin sekaisin. Myös se, mitä siinä maailmassa näkee ja kokee, muuttaa ihmistä", Liisa kertoo.

Kun vanhemmat lopettivat rahan antamisen, kodeista alkoi kadota tavaraa. Sisko kadotti hänelle ostettuja polkupyöriä ja kännyköitä jatkuvasti. Joskus hän haukkui ja kiristi vanhempiaan, jopa itsemurhalla. "Ja naisellahan on aina se yksi keino saada rahaa."

Ilona aloitti hoidon 19 kertaa. Vieroitusta hän jaksoi vaihtelevasti ja jätti sen kerta toisensa jälkeen kesken. Alkuvuosina hoitopaikat eivät Ilonan mielestä olleet hänelle sopivia. Hän piti ongelmiaan mielenterveydellisinä, ei huumeisiin liittyvinä. Loppuvuosina Ilonalla oli motivaatiota, muttei voimia.

Isosisko ihmettelee, ettei huumeiden käyttäjää ole mahdollista pitää pakkohoidossa, jos hän alun alkaen menee sinne itse vapaaehtoisesti.

Viimeisen vuoden aikana Ilona oli hoitojaksojen välillä ilman huumeita korkeintaan viikon. "Vaikka huumeista pääsisikin eroon, voi normaaliin maailmaan sopeutuminen tuntua epätoivoiselta", Liisa pohtii. "Myös luottamuksen saaminen on vaikeaa. Kun on niin moneen kertaan pettänyt itsensä ja läheisensä."

Liisa muistaa siskonsa sitkeänä, kilttinä ja urheilullisena tyttönä. Ajatus pikkusiskon normaalista elämästä ja perheen perustamisesta ei tuntunut enää pitkään aikaan todennäköiseltä.

Liisa uskoo, että enää pikkusiskon ei tarvitse taistella. "Elämä täällä oli helvettiä."

Hän ymmärtää, että yhteiskunta haluaa unohtaa kaduilla hörhöilevät huumeiden käyttäjät. "Mutta pitää muistaa, että hekin ovat jonkun lapsia, jonkun siskoja."

Ilonan ja Liisan nimet on muutettu.

Huumeisiin kuolleiden määrä kasvaa koko ajan

Tämän huumeiden käyttäjän elämä päättyi helsinkiläiseen puistoon.

Huumeisiin kuolleiden määrä lisääntyy Suomessa edelleen. Viime vuonna huumausaineita löydettiin alustavien tietojen mukaan 184 vainajan verestä, vuonna 2005 heitä oli yhdeksän vähemmän.

Viime vuonna huumekuolemiksi tilastoiduista puolet kuoli huumemyrkytykseen tai yliannostukseen. Lopuissa tapauksista uhrin verestä löytyi huumetta, mutta kuoleman aiheutti esimerkiksi hyppy parvekkeelta tai autokolari.

Huumekuolemista 30 oli itsemurhia. Tämän lisäksi kuusi surmattiin. Pääosa heistä oli hieman yli 20-vuotiaita miehiä.

Vielä muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla – etenkin Helsingissä – tapahtui puolet huumekuolemista. Nyt osuus on noin 40 prosenttia.

"Suomessa ei ole sellaista paikkaa, missä ei olisi huumeita", Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen professori Erkki Vuori sanoo. Oikeuslääketieteen laitoksella tutkitaan huumeiden uhreja Pohjois-Suomea ja pikkupaikkakuntia myöten.

Vuoren mukaan valtaosan verestä löytyy useaa huumetta, alkoholia ja lääkkeitä. Esimerkiksi viime vuonna kuollut 25-vuotias mies otti lääkkeitä, poltti pilveä, piikitti korvaushoitolääkettä suoneen ja nukahti. Aamukolmelta hän vielä kuorsasi, mutta oli kuuden tunnin päästä eloton.

Kannabista löytyi 99 uhrin ja korvaushoitolääkettä eli buprenorfiinia 89 uhrin verestä. Buprenorfiinia, esimerkiksi Subutexia, on käytetty opiaattiriippuvaisten hoitoon, mutta narkomaanit ovat käyttäneet sitä heroiinin ja morfiinin korvikkeena. Heroiinin osuus huumekuolemista on laskenut dramaattisesti. Vuoden 2000 heroiiniin kuoli 63, viime vuonna enää kaksi.

Viranomaiset pelkäävät nyt uutta heroiinibuumia. Tänä vuonna ensihoito on saanut Helsingissä vastaansa kymmenen heroiinin yliannostusta. Viime vuonna niitä oli viisi.

Tanskassa ja Norjassa huumeisiin kuolleet ovat reilusti yli 30-vuotiaita, Suomessa he ovat nuoria, 20–24-vuotiaita. Vuori ei tiedä miksi. "Voiko olla niin, että nuoret käyttävät yhdessä kokeneiden kanssa, ja ottavat sitten liian suuren annoksen?"

Myös vakavat myrkytys- ja yliannostustapaukset ovat lisääntyneet. Viime vuonna ensihoitoyksikkö pelasti Helsingissä yli 60 ihmistä vakavalta myrkytykseltä tai yliannostukselta.

Professori Vuori on tutkinut kuolinsyitä vuodesta 1981. "Kun aloitin, huumeisiin kuolleita tuli vastaan yksi kuukaudessa, vähitellen yksi viikossa. Nyt yhtenä päivänä tapauksia voi olla useita."

Entäs ne muut huumeet?

Lähde: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2005/ksyyt_ 2005_2006-10-31_tie_001.html
http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikke li_id=137

Vuonna 2005 alkoholisyihin kuoli kaikkiaan noin 2000 henkeä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2005 pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien alkoholisairauksien aiheuttama kuolleisuus jatkoi kasvuaan, äkillisen alkoholinkäytön seurauksena myrkytyksiin kuolleita oli hiukan vähemmän kuin edellisvuonna.

Alkoholin käyttö lisää myös tapaturmaan joutumisen vaaraa ja on osallisena usein myös itsemurhissa. Erityisesti työikäisten miesten kaatumistapaturmien määrä on viime vuosina lisääntynyt, vuonna 2005 se oli 268. Lähes puolet heistä on kaatuessaan humalassa. Itsemurhista vajaa kolmannes tehtiin humalassa.

Erään laskelman mukaan vuosittain syntyy tuhat alkoholisyndroomalasta, joilla on erilaisia neurologisia oireita.

Suomessa kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin sairauksiin. Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä. Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren keskussairaan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000 hoitopäivää yleissairaalassa.

Lisäksi tupakoinnin on osoitettu olevan kätkytkuolemien takana, 90% kätkytkuolleiden lasten äideistä on tupakoijia. Nuorena aloitettu tupakointi on yhteydessä muiden päihteiden ja huumeiden käytön aloittamiseen sekä mielenterveysongelmiin myöhemmällä iällä.