Alkoholi ohitti viime vuonna jopa sepelvaltimotaudin

Tietoja

Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006

Osumat: 5162 5162

Viina työikäisten suomalaisten miesten yleisin tappaja

Viime vuonna työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset. Alkoholi on ohittanut sepelvaltimotaudin tämän väestöryhmän merkittävämpänä kuolinsyynä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

Alkoholista johtuvista syistä kuoli viime vuonna kaikkiaan noin 2 000 ihmistä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet heistä oli 45-59-vuotiaita miehiä. Työikäisten naisten yleisin kuolinsyy oli vielä viime vuonna rintasyöpä, mutta alkoholi aiheutti jo lähes yhtä usean naisen kuoleman kuin rintasyöpäkin.

Alkoholista johtuvan kuolleisuuden kasvu viime vuonna johtui pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien lisääntymisestä. Sen sijaan alkoholimyrkytyskuolemia oli viime vuonna 80 vähemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholimyrkytys johti 464 suomalaisen kuolemaan.

Oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori uskoo, että alkoholimyrkytyksien kasvun määrä on taittunut.

- Meillä oli suotuisa vaihe 2000-luvun alussa, jolloin alkoholimyrkytyksiä oli selvästi alle neljänsadan. 2003 alkoi tämä nousu, ja vuonna 2004 oli viinan hullu vuosi. Silloin sai ruveta tuomaan niin paljon viinaa kuin halusi, maaliskuun alussa tuli veron alennus ja vappuna tuli Viron EU-jäsenyys, niin silloin alkoholimyrkytykset nousivat yli 500:n. Nyt se kasvu ei enää jatku, arvioi Vuori.

Vuoren mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Alkoholimyrkytykset tappavat eniten keski-ikäisiä miehiä. Vuoren mukaan nuoria alle 20-vuotiaita ei juurikaan viinamyrkytyksiin kuole.

Jos alkoholimyrkytysten määrä onkin tasaantumassa, alkoholisairaudet tappavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelä on huolissaan erityisesti maksasairauksien määrän jyrkästä kasvusta. Näistä yleisin on maksakirroosi. Myös humalassa tapahtuneet kaatumiset ja putoamisonnettomuudet ovat lisääntyneet.

1990-luvun lopulla maksakirroosi tappoi viitisensataa suomalaista vuodessa. Vuonna 2001 määrä nousi sadalla, ja vuonna 2002 maksakirroosiin kuoli jo 660 suomalaista.

Seuraava jyrkkä nousu tapahtui vuonna 2004, jolloin maksakirroosikuolemien määrä nousi parilla sadalla eli 830 tapaukseen. Viime vuonna maksakirroosi vei lähes tuhat suomalaista. Mäkelä ei näe lähitulevaisuutta kovinkaan valoisana, sillä alkoholin kulutus kasvaa ja yhä useampi suomalainen on juonut jo varhaisnuoruudesta lähtien.

Alkoholin kulutus on noussut lamavuosien jälkeen koko ajan. Viime vuonna viinaa kului puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 10,5 litraa per suomalainen. Vaikka kulutuksen kasvu taittuisikin, se ei välttämättä näy heti maksakirroosikuolemien määrässä.

- Kaikkein suurin kuolleisuus on keski-ikäisillä miehillä, 40-69-vuotiailla. Nyt vuoden 2004 seuraukset näkyvät näissä samoissa ikäryhmissä. Tämä ikäryhmä ei ole se, joka kuluttaa eniten. Mutta vakavat seuraukset näkyvät vasta, kun juomista on kestänyt pitkään.

Aivan toivottamalta tulevaisuus ei kuitenkaan näytä. Kun aiemmin julkkikset tilittivät mediassa juomistaan, on nyt alettu kertoa julkisesti myös juomisen lopettamisesta.

- Se on erittäin hyvä merkki. 10-15 vuotta sitten kukaan julkkis ei olisi suin surminkaan päästänyt suustaan tällaisia lausuntoja, vaikka olisi lopettanut juomisen. Se ei olisi ollut ollenkaan trendikästä. Koululaistutkimuksissa on tullut tällaisia tuloksia, että raittiita on enemmän kuin aikaisemmin, mutta toisaalta on myös yhä enemmän niitä nuoria, jotka juovat itsensä usein humalaan, erikoistutkija Mäkelä pohdiskelee.

Kahvila myi kannabistarvikkeita

Tietoja

Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006

Osumat: 5113 5113

Lähde: Ilta-Sanomat 31.8.2006

Lappeenrannan käräjäoikeus tuomitsi kaksi alle 30-vuotiasta miestä sakkoihin huumerikosten edistämisestä. Tapauksesta uutisoineen Etelä-Karjalan radion mukaan miehet myivät lappeenrantalaisessa kellarikahvilassa kannabiksen viljelykseen soveltuvaa tarvikkeistoa. Kasvista saadaan marihuanaa.

Kahvilan omistaja ja myyjä ehtivät myydä mm. kasvilannoitteita ja kasvatuslamppuja usean kuukauden ajan.

Lapinlahden puistossa kasvaa nykyään myös hamppu

Tietoja

Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006

Osumat: 4944 4944

Helsingin Lapinlahden sairaalan puiston rikas kasvillisuus on saanut yllättävän lisän, sillä puutarhuri Arvo Juutilainen löysi alueen pohjoisreunalta maanantaina elinvoimaisen, parimetrisen Cannabis sativan.

Hamppu kasvoi kävelytien tuntumassa ryteikössä maa- ja puutarhajätteen päällä.

Kyseessä lienee huumekäyttöä varten tehty istutus. Kasvi on tuettu juurakon hankaan, ja sen ympärille on tallautunut kulku-ura.

Juutilainen päätti kahlailla ryteikössä enemmänkin ja löysi tiistaiaamuna muutaman metrin päästä toisen, vähän pienemmän hampun. Sen tueksi oli laitettu kaksihaarainen keppi.

"Maaperä tässä risukasan päällä on äärimmäisen hedelmällinen", Juutilainen kertoi. Hamppujen ympärillä kukkivat jättipalsamit, jotka aikanaan lakoontuvat ja maatuvat.

Juutilaisen mukaan hamppuja on hoidettu hyvin ja vaivaa nähden. Nyt kasvit ovat saaneet kunnolla vettä taivaaltakin.

Satoa on jo ilmeisesti korjattu, koska hampun kasvu on tiuhaa ja haaroittuvaa. "Tästä tulisi muuten korkea ruippana", arvioi Juutilainen. Hän aikoo jatkaa tänä vuonna työtään Lapinlahden palkattomana puutarhurina lokakuun loppuun.

Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä kerrotaan, että tällaiset hamppuviljelmät puistoissa ovat suhteellisen harvinaisia.

Niitä tavataan Helsingissä muutama vuodessa, mutta kodeissa sitäkin enemmän.

Helsingin Sanomien kirjoitussarjassa autiolta saarelta paljastui elokuussa vastaava löydös.

Helsingin edustan Mäntykarilla oli noin 30 kasvin kannabisviljelmä, jonka venepoliisit kävivät hakemassa pois.

Tupakointi vähenee hitaasti

Tietoja

Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006

Osumat: 4043 4043

Miesten tupakointi on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt naisten tupakointia enemmän.

Vuonna 2005 päivittäin tupakoivien osuus väestöstä oli runsas viidennes eli 22 prosenttia.

Suomalaisista aikuisista miehistä 26 prosenttia ja naisista 18 prosenttia tupakoi päivittäin. Noin 7 prosenttia aikuisista tupakoi satunnaisesti.

Eläkeikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 12 prosenttia ja naisista 5 prosenttia.

Miesten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta naisten tupakointia enemmän.

Nuorten huumeiden käyttö taittui laskuun

Tietoja

Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006

Osumat: 4921 4921

Nuorten huumeiden käyttö on kääntynyt laskuun, kertoo Stakesin alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmäpäällikkö Pekka Hakkarainen. Tieto perustuu Stakesin vuosina 2003, 2004 ja 2005 tekemiin alkoholipaneelitutkimuksiin sekä vuoden 2002 huumekyselyyn.

Tulosten mukaan etenkin kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta myös amfetamiinia ja ekstaasia kuluu aiempaa vähemmän. Selvintä huumeiden käytön vähentyminen on 15-24-vuotiaiden ryhmässä.

Paneelitutkimuksissa vastaajilta tiedusteltiin huumeita koskevassa osiossa, ovatko he kokeilleet huumeita joskus elämässään ja ovatko he käyttäneet niitä viimeisten 12 kuukauden aikana.

Joskus huumeita kokeilleiden osuus on pysynyt vakaasti 11-12 prosentin tienoilla. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että alle 25-vuotiaiden huumekokemukset ovat vuoden 2003 jälkeen vähentyneet.

Vuosina 2004 ja 2005 tämänikäisistä 18 prosenttia ilmoitti joskus elämässään käyttäneensä kannabista, kun vastaava osuus aiempina vuosina oli neljänneksen luokkaa.

Sama suunta näkyy viimeaikaista kannabiksen käyttöä kuvaavissa tuloksissa: 2005 vajaat seitsemän prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti käyttäneensä kannabista vuoden sisällä, kun kahta vuotta aiemmin luku oli 13 prosenttia.

Muissa ikäryhmissä muutosta ei ole tapahtunut.

Hakkarainen selittää nuorten huumeiden käytön laskua nuorisomuodin muutoksella.

Suomen toinen huumeaalto alkoi 1990-luvun lopulla, kun 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa syntynyt sukupolvi kiinnostui huumekokeiluista ja liitti ne osaksi uutta juhlimiskulttuuria.

"Sitä seuranneella sukupolvella ei näytä olevan samanlaista kiinnostusta huumeisiin. Jollain tapaa tälle joukolle huumeet eivät ole samalla tapaa in", Hakkarainen pohtii.

Nuorisokulttuurin muutoksen ohella kyse voi olla myös huumevalistuksen tehostumisesta vuosituhannen vaihteessa.

"Silloin nostettiin ehkäisytyö ja hoito selkeästi lainvalvonnan rinnalle. Voi hyvin olla, että se on purrut omalta osaltaan", Hakkarainen kertoo.