HS vieraskynä: Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja

Helsingin Sanomat 11.4.2014 Pääkirjoitus

Vieraskynä
Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja


Joidenkin tekojen rangaistavuudesta luopuminen ei välttämättä merkitse huumeen laillistamista.


Suomessa on vireillä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Sen mukaan kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuudesta pitäisi luopua, jos kannabis on tarkoitettu omaan käyttöön.

Kansalaisaloitteen taustalla on monia yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sosiaalisia perusteita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet. Kannabista ovat kokeilleet sadattuhannet suomalaiset: esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 15 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Käytön laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna takavarikoitiin ennätysmäärä kannabiskasveja, 23 000 kappaletta.

Dekriminalisointi ja depenalisointi pitää erotella toisistaan. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan tietyn menettelyn sallimista luopumalla sen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta. Depenalisointi tarkoittaa, että menettelyä pidetään yhä oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä.

Huumeita koskevat asenteet ovat lieventyneet, mutta tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu huumeisiin yhä kielteisesti. Myös poliittisessa keskustelussa pidetään kiinni tiukasta linjasta. Depenalisointi onkin dekriminalisointia realistisempi tapa säännellä kannabiksen käyttöä.

Jo nykyisessä rikosoikeusjärjestelmässä kannabiksen käytöstä, hallussapidosta omaa käyttöä varten ja kannabiksen kasvatuksesta voidaan jättää rangaistus antamatta. Poliisia, syyttäjää ja tuomareita on kuitenkin kritisoitu siitä, että rangaistuksesta luopumista koskevia säännöksiä ei ole sovellettu riittävän laajasti ja soveltamiskäytännöt ovat olleet epäyhtenäisiä.

Käytäntöä on tosin jo yhdenmukaistettu tarkentamalla rikosoikeudellisia säännöksiä ja ohjeistamalla poliisia ja syyttäjiä aiempaa paremmin.

Rikoslaki ei ole täysin johdonmukainen. Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena, kun taas kannabiksen viljely täyttää automaattisesti huumausainerikoksen tunnusmerkit. Näiden rikosten rangaistusasteikko on erilainen.

Rangaistuksen ankaruuteen vaikuttaa siten sattumanvaraisesti, jääkö ihminen kiinni käyttäessään itse kasvattamaansa kannabista viljelyn päätyttyä vai kesken viljelyn, jolloin rangaistus on ankarampi.

Vaikka lainsäätäjä on korostanut rangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia, tilastojen mukaan rangaistuksesta luopuminen ei ole huumausainerikoksissa yleistä.

Vähäisistä huumausainerikoksista voitaisiin antaa enemmän huomautuksia ankarampien seuraamusten sijaan. Tällöin poliisin voimavaroja voitaisiin keskittää vakavien rikosten tutkimiseen. Vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluvat myös alaikäisille järjestettävät puhuttelutilaisuudet. Niitä voisi olla enemmän. Lisäksi täysi-ikäisillä huumeidenkäyttäjillä on mahdollisuus välttyä sakolta hakeutumalla hoitoon.

Kansalaiset, viranomaiset ja poliitikot näyttävät suhtautuvan suopeasti huumeidenkäyttäjien hoidon lisäämiseen. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidot kannattaa ottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden keinovalikoimaan.

Suomalaisen huumepolitiikan kontrollia painottava linja on lähtenyt siitä, että rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus.

Hallitus on tehnyt eduskunnalle syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevan esityksen. Se sisältää muutosehdotuksen, jolla murretaan rangaistuksen merkitystä korostavaa ajattelumallia.

Syyttämättä jättäminen ei tarkoittaisi kannanottoa henkilön syyllisyyteen. Sen sijaan rangaistuksesta luovuttaisiin erilaisten kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien syiden perusteella.

Ehdotettu muutos tukisi käytäntöä, jossa rangaistukset eivät olisi ensisijainen yhteiskuntapolitiikan keino. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen sääntelyyn tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista.


Jussi Tapani ja Heini Kainulainen

Tapani on rikosoikeuden professori ja Kainulainen kriminologian dosentti Turun yliopistossa.

IL: Kannabiksen puolustaja uskoo laillistamiseen Suomessa

Iltalehti 25.1.1014

Suomen kannabisyhdistyksen perustaja ei näe kannabiksen laillistamisessa mitään haittavaikutuksia.

Timo Larmela perusti Suomen Kannabisyhdistyksen 1991 turhauduttuaan tapaan, jolla yhteiskunta suhtautui kannabiksen käyttäjiin.

Larmelan mukaan kannabiksen laillistamisella olisi ainoastaan positiivisia vaikutuksia.

- Ihmisiä ei enää rangaistaisi tämmöisen turhan asian takia.

 


 

Lue myös:

Yle: Marihuanan kotikasvatuksesta yhä kovia rangaistuksia Suomessa – osa asiantuntijoista haluaisi muutoksen lakiin

YLE 20.1.2014

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman antama tuki marihuanan laillistamiselle vauhdittaa keskustelua myös Suomessa. Asiantuntijat pitävät realistisimpana keskustelun avaamista kannabiksen käytön poistamiseksi rikoslaista.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kommentoi maanantaina marihuanan laillistamista Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa ja piti tätä tervetulleena.

Obama myös vertasi marihuanaa alkoholiin ja totesi, ettei marihuanan poltto ole alkoholin käyttöä vaarallisempaa, vaikkakin pitää tapaa huonona ja epäterveellisenä.

– Kieltämättä kansainvälisestikin katsoen nyt on isoja avauksia käynnissä ihan uudella tapaa. Aiemmin ei tällaista kannabiksen totaalista laillistamista taida Uruguayta lukuun ottamatta olla, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Tuukka Tammi Yle Uutisille.

Huumemarkkinoista väitellyt sosiologi Jussi Perälä pitää Obaman lausuntoa merkittävänä.

– USA on huumesodan ykkösmaa, joten jos se alkaa laillistaa marihuanan käyttöä, niin kyllä sillä on suuri vaikutus Eurooppaan, Perälä sanoi Yle Uutisille.

Perälä toivoo, että keskustelua käytäisiin myös Suomessa.

– Marihuanan laillistaminen Suomessa on utopiaa, mutta jossain vaiheessa asialle pitäisi tapahtua jotain. Suomessa saa ankaran rangaistuksen jo aikomuksesta käyttää huumausaineita.

Perälä pitäisi tärkeänä marihuanan käyttörikoksen poistamista tai lieventämistä:

– Parasta olisi, jos marihuanan käyttö poistettaisiin rikoslaista ja siitä saisi vaikka vain hallinnollisen seuraamuksen.

Suomessa kannabista kokeilevat erityisesti nuoret aikuistet eli 15–34-vuotiaat. Luvut käyvät ilmi Huumetilanne Suomessa 2012 -raportista.

Hasiksen takavarikkomäärät ovat viime vuosina vaihdelleet, mutta hasista salakuljetetaan Suomeen edelleen. Se, paljonko kyseistä huumausainetta jää tullin haaviin, on pitkälle tullin tuurista kiinni.

Sen sijaan marihuanan kotikasvatus on yleistynyt.

– Tämä on uudempaa ilmiötä. Internetistä löytyy ohjeet marihuanan kasvatukseen ja sieltä saa tilattua kaikki tarvikkeet kasvin siemeniä myöten,  Tammi totesi.

Tammen mukaan Suomessa kymmeniä tuhansia kotikasvattamoja, joista tosin suurin osa on pieniä, muutaman kasvin kotipuutarhatoimintaa.

– Olemme halunneet hakea lainvalvonnan puolelta linjauksia, miten tähän tulisi suhtautua, koska silläkin logiikalla voidaan mennä, että kotikasvatuksen tavallaan hellempi kohtelu tarkoittaisi toiminnan siirtymistä ammattirikollisilta käyttäjäpiireihin, jotka eivät tue muuta rikollisuutta, Tammi sanoi.

Perälän mukaan trendit muuttuvat; marihuanan kotikasvatusta on 2000-luvulla helpottanut välineiden hankkiminen ja tekniikan kehittäminen:

– Hasiksesta on tullut enemmän rikollisten juttu.

 

KHO: Kannabisyhdistys ei ole hyvän tavan vastainen

Hyviä uutisia! Suomen kannabisyhdistys on vihdoin pääsemässä yhdistysrekisteriin! Päätös tehtiin Korkeimman hallinto-oikeuden 7-jäsenisessä, eli vahvennetussa jaostossa. Varmaankin sen takia päätöstä saatiin odottaa, että kysessä on linjamuutos aiempaan ennakkopäätökseen vuodelta 1997.

 

"Yhdistyksen ensisijainen tarkoitus, joka liittyi päihdepolitiikkaan vaikuttamiseen, ei ollut keskeisten demokraattisten tai oikeusvaltiollisten periaatteiden vastainen eikä siinä määrin yleisten etujen vastainen, että rekisteröinti olisi voitu niillä perusteilla evätä." KHO:2014:1 

Kannabis on yleisin varusmiespalveluksen estävä päihde

HS:ssa julkaistun uutisen mukaan kannabis on yleisin varusmiespalveluksen estävä tai sitä lykkäävä päihde, ks. alla. Näyttäisi siltä, että moni täysi-ikäistymässä oleva nuori mies ei pelkää myöntää kannabiskokeiluja viranomaisille. Kertooko tämä kulttuurin muutoksesta? Kuinka moni salaa maistaneensa kannabista?

Entä kuinka moni vartavasten tuo esiin kannabiksen käyttönsä saadakseen vapautuksen? Luultavasti se on varmempi (joskin mielikuvituksettomampi :) tapa saada vapautus kuin klassinen hulluna esiintyminen. Varmasti se on myös helpompi tapa välttää koko juttu, kuin ilmoittautua totaalikieltäytyjäksi josta käytännössä automaattisesti seuraa puolen vuoden vankeus.

Sotilasviranomaiset perustelevat nollatoleranssia turvallisuuskysymyksillä; pössypää ei ehkä muista pitää asettaan tiukasti suunnattuna kohti vihollisen oletettua tulosuuntaa? Näyttää siltä, että turvallisuudessa on muutenkin kohennettavaa, kuten kidutusharjoitusskandaali osoittaa.

Luvut näyttävät suhteutettuna tältä: Kannabiksesta kutsunnoissa "kärynneitä" oli vuonna 2012 156 henkeä, se on vajaa viisi promillea koko miespuolisen ikäluokan 1994 koosta (33180 henkeä) [tilastokeskus]. Jos otetaan mukaan muiden päihteiden vuoksi hylätyt (71 kpl), päästään vajaaseen seitsemään promilleen.

 


 

HS uutisoi 5.11.2013 linkki

Kannabis on yleisin varusmiespalveluksen estävä päihde 

Toistasataa nuorta ei pääse armeijaan kannabiksen käytön takia

Kannabiksen käytön yleistyminen näkyy parhaillaan meneillään olevissa kutsunnoissa. Kannabis on nykyään yleisin päihde, jonka takia varusmiespalvelusta joudutaan lykkäämään.

Puolustusvoimat luokittelee vuosittain noin 150 nuorta palveluskelvottomaksi kannabiksen käytön takia. Viime vuonna kannabis esti tai lykkäsi palvelusta 156 nuorelta.

Muiden päihteiden takia palveluksesta vapautettiin 71 kutsunnoissa. Määrät ovat pysyneet kolmena edellisenä vuotena samalla tasolla.

Kutsuntoja organisoivan majuri Juhani Raannon mukaan pelkkä yksittäinen kokeilu ei kuitenkaan estä armeijaan pääsyä.

"Kertakokeilu, josta on aikaa vähintään puoli vuotta, ei välttämättä vaikuta palveluskelpoisuusluokkaan millään tavalla. Jos mies kokeilee säännöllisen epäsäännöllisesti kannabista, se toki vaikuttaa palveluskelpoisuusluokkaan. Puhdasta historiaa pitäisi olla vähintään puoli vuotta", Raanto kertoo.

Viidennes nuorista joutuu kutsuntojen varusmiesseulassa esimerkiksi terveydellisten tai sosiaalisten ongelmien takia tarkempaan syyniin. Sotilaslääketieteen keskuksen sairaanhoitaja selvittää muun muassa päihteidenkäyttöä.

"Esiin tulee runsasta alkoholinkäyttöä, sitten on huumeidenkäyttöä ja kannabis on näistä ehkä yleisin. Kokeilua ja ihan säännöllistä käyttöä", kutsuntasairaanhoitajaNiina Sairila kertoo.

Sairila kertoo selvittävänsä, miten säännöllistä tai satunnaista huumeidenkäyttö on, kuinka kauan nuori on käyttänyt huumeita ja onko aikomusta lopettaa. Kutsuntatilaisuudessa ei järjestetä huumetestejä.

Vaikka kutsunnoissa tulisikin luokitelluksi palveluskelvottomaksi päihteiden takia, on vuoden parin seuranta-ajan jälkeen mahdollista päästä palvelukseen.

Kutsunnanalainen voi saada kannabiksenkäytön takia joko C- tai E-luokituksen. C-luokituksella vapautetaan rauhanaikaisesta palveluksesta ja E-luokituksella ei kelpaa toistaiseksi palvelukseen.

Suurin osa kutsunnanalaisista on kuitenkin parasta A-luokkaa.

YLEX: Huumeista kärähtäneitä ei kohdella Suomessa tasavertaisesti

YLEX popuutiset 18.12.2012

Alkuperäinen uutinen

 

Huumeista kärähtäneitä ei kohdella Suomessa tasavertaisesti

- etelässä selviää helpommin vain huomautuksella

 

Keräsimme tiedot seitsemän kaupungin huumausaineiden käyttörikoksista. Kyseessä ovat yli 18-vuotiaiden tapaukset. Kiinni jäänyt saa useimmiten huomautuksen Etelä-Suomessa. Oulussa huomatuksia ei juurikaan anneta.

 

 Kun yli 18-vuotias jää poliisille kiinni huumausaineen käyttörikoksesta, seurauksena eivät aina ole sakot tai asian eteneminen syyttäjälle asti. Sisäministeriö laati poliisille ohjeistuksen vuoden 2006 lopussa ja sen mukaan aikuinen voi selvitä ensimmäisestä käyttörikoksesta pelkällä huomautuksella. Ohjeistuksessa sanotaan muun muassa näin:

...huomautuksen antaminen on yksi laittomaan toimintaan puuttumisen muoto ja voi huumausaineen käytön lopettamisen kannalta johtaa usein parempaan lopputulokseen kuin ankarammat seuraamukset.

Poliisin on mahdollista antaa huomautus, jos ainetta on hallussa pieni määrä. Silläkin on merkitystä, onko kyseessä erittäin vaaralliseksi luokiteltu huume, jolla käyttäjä voi virheellisellä annostelulla aiheuttaa itselleen hengenvaaran. Myös se vaikuttaa, missä huumeita käyttää: mitä vähemmän se tapahtuu julkisella paikalla, sitä paremmat mahdollisuudet on saada pelkkä huomautus. Myös ensimmäistä kertaa kiinni jääminen vaikuttaa, kun poliisi miettii seuraamuksia.

YleX:n keräämät luvut seitsemältä poliisilaitokselta osoittavat, että huomautuksia annetaan useimmin Etelä-Suomessa. Ero pohjoiseen on raju. Rikos- ja prosessioikeuden professoriMatti Tolvanen sanoo, että tilanne on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta lain edessä.

- Onhan se aina ongelma, jos erot on näinkin suuria. Eli jos viisinkertainen on jossakin kaupungissa huomautusten määrä verrattuna johonkin toiseen, niin kyllä se on ongelma yhdenvertaisuuden kannalta.

Professorin mielestä tilanne on sen takia hankala, että sakot ovat rangaistus, josta jää merkintä, että henkilöä on rangaistu huumausainerikoksesta. Huomautuksen tiedot ovat vain poliisin sisäisessä järjestelmässä.

- Ohjeistuksellahan on poliisi ja valtakunnansyyttäjä pyrkineet siihen, että tämä olisi yhdenmukaista, mutta niin kuin näkyy, ei se ohjeistus aina auta.

Turku kunnostautunut huomautuksissa - muiden pitäisi ottaa mallia

Huomautusten määristä näkee, että kahden lähes saman kokoisen kaupungin kohdalla - Turun ja Oulun - välillä on viisinkertainen ero. Mistä tämä se johtuu? Poliisihallituksen poliisitarkastajaPentti Kangasniemi sanoo, että käyttörikokset tulevat poliisin tietoon yleensä, kun jäädään kiinni jostain toisesta rikoksesta - esimerkiksi omaisuus- tai väkivaltarikoksesta. Tällöin asiaa ei voida jatkossa enää käsitellä pelkkänä käyttörikoksena, joten huomautusta ei voida antaa. Muitakin eroja kaupunkien välillä on.

- Eihän poliisi sinänsä käyttäjiä valvo, että käyttörikokset tulevat pääasiassa muun rikollisuuden selvittämisen yhteydessä ja muun   poliisitoiminnan ohessa.

- Isot kaupungit ovat tietysti erilaisia keskenään. Niissä on erilainen huumausainekulttuuri käyttäjillä ja esiintymistiheydet ovat vähän erilaisia, että silläkin on merkitystä.

Toisin sanoen, poliisi käyttää huomautusta useammin niissä kaupungeissa, joissa se törmää useammin käyttäjiin. Toisaalta Oulussa ja Turussa on lähes yhtä paljon käyttörikoksia. Poliisihallituksen Kangasniemi sanoo, että Turussa asiaan on paneuduttu enemmän.

- Sitten tietysti tää Turku on erinomaisen kunnostautunut tässä huomautusten käytössä. Heidän järjestelmäänsä pitää omaksua muissakin Suomen kaupungeissa.

Yhdeksi syyksi Kangasniemi mainitsee sen, että Turussa eri viranomaiset tekevät tiiviimmin yhteistyötä keskenään. Joka tapauksessa eriarvoisuuteen ollaan puuttumassa.

- Onhan tämä peiliin katsomisen paikka. Tulevan vuoden yksi painopistealueista on tässä huumausaineiden käyttörikosasiassa, että poliisi kiinnittää enemmän huomiota huomautuksiin ja hoitoonohjaukseen. Siihen pitää saada enemmän yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisuuteen päästään tulevaisuudessa poliisitarkastajan mukaan ainakin kouluttamisella ja tiedon lisäämisellä.

Käyttörikosten luvut eivät ole koko vuodelta vaan viimeisin mukaan laskettu kuukausi on joko elo- tai syyskuu.

HUOMAUTUSTEN OSUUS KÄYTTÖRIKOKSISTA

Turku 10,1 %
Käyttörikokset: 544, huomautukset: 56

Helsinki 9,1 %
Käyttörikokset: n. 1100, huomautukset: n. 100

Tampere 8,9 %
Käyttörikokset: 450, huomautukset: 40

Jyväskylä 5,2 %
Käyttörikokset: 306, huomautukset: 16

Espoo 4,9 %
Käyttörikokset: 386, huomatukset: 19

Kuopio 2,7 %
Käyttörikokset: 339, huomautukset: 9

Oulu 1,9 %
Käyttörikokset: 464, huomautukset: 9

 

 

Poliisia varoitettu pikatestin epäluotettavuudesta

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisia+varoitettu+pikatestin+
ep%C3%A4luotettavuudesta/a1305545734061

STT 

Apulaisoikeusasiamies varoitti viime marraskuussa poliisia liikennevalvonnassa käytetyn huumepikatestin epäluotettavuudesta. Testi antaa usein väärän positiivisen tuloksen.
Testi on erehtynyt todella usein kannabiksen, kokaiinin tai opiaattien tunnistamisessa. Näistä aineryhmistä tulee vääriä hälytyksiä jopa kaksi kertaa enemmän kuin oikeita. Amfetamiinin käytön testi havaitsee luotettavammin.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja nojasi näkemyksessään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huumepikatestin laboratoriotuloksiin.
Pajuoja kehotti poliiseja olemaan antamatta testin tuloksille liikaa painoa. Myös kuljettajan ajovirheitä ja käyttäytymistä on tärkeätä havainnoida.
Apulaisoikeusasiamies oli käsitellyt muun muassa tapausta, jossa pikatesti oli näyttänyt ajajan käyttäneen amfetamiinia ja kannabista. Poliisi pani hänet yöksi putkaan ja määräsi väliaikaisen ajokiellon. Myöhemmin selvisi, että ajajan käytöksen syy oli aivokasvain.

 

Poliisin väärinkäytökset kannabiksen kriminaalivalvonnassa

TuSKY: Poliisin väärinkäytökset kannabiksen kriminaalivalvonnassa

http://www.tusky.fi/uutisarkisto/192-poliisin-vaeaerinkaeytoekset-
kannabiksen-kriminaalivalvonnassa

 

 

Työnhakijoiden huumetestit paljastavat isolla rahalla vain vähän

 Verkkouutiset 19.07.2011

Kuva näyteputkesta (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Päihdetyön erikoislehdessä Tiimissä ihmetellään ylipäätään, miksi pääpaino työelämässä on huumeiden käytön selvittämisessä, kun alkoholin haitat ovat tuhansia kertoja suurempia.

–Painotuksen taustalla on tietenkin yhteiskunnan joukkoharha, jossa huumeita pidetään paljon vaarallisempina kuin alkoholia, kirjoittaa tietokirjailija Teuvo Peltoniemi.

Työnhakijoiden huumetestaus on tehotonta ja kallista hakuammuntaa. Yksi testi maksaa jopa sata euroa, mutta näytteistä löytyy harvoin positiivisia tuloksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yleisin huumelöydös on kannabis. Sitä löytyy yhdeltä sadasta testatusta. Amfetamiinia löytyy yhdeltä tuhannesta.

Koska testeillä selvitetään vain muutaman tyypillisimmän huumaus- tai lääkeaineen käyttö, harvinaisempien aineiden käyttö ei selviä.

–Esimerkiksi designhuumeet eivät näy tuloksissa, sanoo laboratorionjohtaja Teemu Kunnar THL:stä.

Design- eli muuntohuumeet ovat päihdetarkoitukseen käytettäviä kemiallisia aineita. Niitä tulee jatkuvasti lisää, eivätkä testit mukaudu muutokseen samassa tahdissa.

Maksakoe paljastaa alkoholismin

Päihdetyön erikoislehdessä Tiimissä ihmetellään ylipäätään, miksi pääpaino työelämässä on huumeiden käytön selvittämisessä, kun alkoholin haitat ovat tuhansia kertoja suurempia.

–Painotuksen taustalla on tietenkin yhteiskunnan joukkoharha, jossa huumeita pidetään paljon vaarallisempina kuin alkoholia, kirjoittaa tietokirjailija Teuvo Peltoniemi.

Maksakokeita kuitenkin teetetään, tietää ammattiliitto SAK:n edunvalvonnasta ja työehdoista vastaava lakimies Anu-Tuija Lehto. Hänestä niiden tarkoituksena on paljastaa työnantajalle, kenellä on mahdollisesti alkoholiongelma.

 


Näennäistä vapaaehtoisuutta?

Lain mukaan huumetestit ovat vapaaehtoisia ja työnhakija voi kieltäytyä niistä. SAK:ssa arvellaan, että vapaaehtoisuus on teoreettista.

–Jos on kyse työhönottotilanteesta, ei uskalleta kieltäytyä, Lehto sanoo.

Lakimies saa työntekijöiltä silloin tällöin kyselyjä testeistä. Varsinaisia riitatapauksia ei kuitenkaan ole tullut, mikä yllättää Lehtoa. Hän kun epäilee, että testejä teetetään luvallisuuden rajamailla.

Ongelmana hän näkee muun muassa sen, että testit paljastavat huumeiden käytön pitkän ajan takaa.

–En tarkoita sitä, että hyväksyisin huumeidenkäyttöä, mutta lähtökohta on, että se mitä työntekijä tekee yksityisajalla, ei kuulu työnantajalle – paitsi, jos se vaikuttaa työntekoon.

Peltoniemen mukaan testaus olisi tehokasta vasta, kun työntekijöille voitaisiin suorittaa pistokokeita työajalla. Nykylainsäädännöllä pistokokeet eivät kuitenkaan ole mahdollisia.

Testi toimii pelotteena

Testien ensisijainen tavoite on vähentää turvallisuusriskejä aloilla, joilla huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena työskentely voi aiheuttaa vaaratilanteita.

–Eniten niitä käytetään liikenne-, energia- ja maanpuolustustehtävissä, sanoo Kunnar. Myös hoitoalalla ne ovat yleisiä.

Esimerkiksi Nordeassa ja Tiedossa on testattu kaikki työnhakijat jo usean vuoden ajan. Yrityksissä on huomattu, että testit toimivat pelotteena ja karsivat huumeidenkäyttäjät jo ennalta.

–Sellaiset, jotka tietävät jäävänsä kiinni testissä, eivät hakeudu meille töihin, kertoo Tiedon henkilöstöjohtaja Kai Dahlström.

Molemmissa yrityksissä positiivinen huumetulos sulkee oven työpaikkaan. Samoin käy, jos virtsatesti paljastaa, että kipu- tai tulehduslääkettä on käytetty päihdetarkoituksessa. Lääkärin määräämästä lääkehoidosta sen sijaan ei mene tietoa työnantajalle, vaikka se näkyykin testissä positiivisena tuloksena.