Kiinassa teloituksia YK:n huumeiden vastaisena päivänä

Kiinassa teloituksia YK:n huumeiden vastaisena päivänä
Päivitetty 26.6.2009 09:55
Lähde: http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=2&d=60257

Kiina on viettänyt YK:n huumeiden vastaista päivää teloittamalla
ainakin 20 ihmistä.

Teloituksia ja huumeoikeudenkäyntejä on uutistoimisto Xinhuan mukaan
järjestetty viime päivinä ympäri maata. Yksistään Pekingissä
teloitettiin eilen kuusi huumekaupasta tuomittua.

Kuolemaan tuomittujen joukossa on muun muassa alle 200 grammaa
metamfetamiinia Pohjois-Koreasta salakuljettanut kiinalainen mies,
kertoi China Daily -lehti.

Kiina on perinteisesti teloittanut ja tuominnut huumekauppiaita 26.
kesäkuuta vietettävän huumeiden vastaisen päivän kunniaksi esimerkkinä
maan päättäväisyydestä taistella huumeita vastaan. Huumeidenkäytön on
varoiteltu olevan Kiinassa kasvussa.

Alkuvuonna annetut huumerikostuomiot ovat Xinhuan mukaan vaihdelleet
viiden vuoden vankeusrangaistuksista kuolemantuomioihin.

HS: Huumepoliisi ei ehdi valvoa suunnitelmallisesti rikoksia

Huumepoliisi ei ehdi valvoa suunnitelmallisesti rikoksia

Työaika kuluu yhä enemmän rutiinikeikkojen hoitamiseen

Anna Kopteff

Lähde: helsingin sanomat 22.6.2009

Poliisien mielestä huumerikosten torjunta on vaikeutunut 2000-luvulla.

Erityisen vähäisiksi poliisit kokevat keinot puuttua huumeiden viihdekäyttöön ja kannabiksen kotikasvatukseen. Myös mahdollisuudet katu- ja liikennevalvontaan sekä kenttätuntuma ovat heikentyneet.

Tämä käy ilmi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportista, jossa haastateltiin järjestys- ja rikospoliiseja vuosina 2003–2006.

Tutkimuksessa haastateltujen poliisien mielestä omatoimiselle valvonnalle ja rikosten ennaltaehkäisemiselle ei riitä aikaa.

Saman ongelman ovat huomanneet myös pääkaupunkiseudun poliisit. Heidän työaikansa kuluu yhä enemmän päivystyksestä ilmoitettavien rutiiniluontoisten hälytyskeikkojen hoitamiseen.

"Poliisin pitää kuitenkin hoitaa ne. Kaikenlaisia hälytystehtäviä ja juttujen kirjaamista on niin paljon, että itse suunniteltua katukaupan ja -käytön valvontaa ei ehdi", sanoo Helsingin poliisin huumerikosyksikön rikoskomisario Jari Pynnönen.

Joitakin kertoja vuodessa poliisi selvittää kohteita myös etukäteen niin sanotussa projektitutkinnassa, johon kuuluu iskuja, kotietsintöjä ja tarkastuksia.

Resurssit ovat tiukassa ja väkeä on vähän. Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta rikoskomisario Juha Tompuri sanoo, että vähäisiä voimavaroja kohdennetaan olennaiseen, ja yhteistyötä tehdään eri poliisilaitosten kanssa.

"Jutuista kyllä tulee entistä massiivisempia ja niiden käsittelyt venyvät. Toisaalta se mahdollistaa entistä syvemmältä penkomisen."

Arvioiden mukaan 5–10 prosenttia huumerikoksista pystytään selvittämään.

 

Piilorikollisuus paljastuu usein vain poliisin omilla tutkimuksilla, mutta aikapula vaikeuttaa työtä.

"Hälytyspartiot ovat kiireisiä eikä "luppoaikaa" ole. Poliisit haluaisivat valvoa, mutta siihen ei riitä aikaa", rikoskomisario Pynnönen harmittelee.

Hallinnolliset asiat lohkaisevat aikaa valvonnalta, jonka ihmiset kokevat tärkeäksi yleisen turvallisuuden kannalta.

Kannabiksen kotikasvatus rehottaa pääkaupunkiseudulla

Anna Kopteff

Lähde: Helsingin sanomat 22.6.2009

Huumerikollisuus on poliisin mukaan muuttunut 2000-luvulla ammattimaiseksi bisnekseksi. Rikoksia suunnitellaan tarkkaan, ja viime vuosina rikollispiirit ovat myös kansainvälistyneet.

Helsingin, Espoon ja Vantaan poliisien mukaan kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt koko pääkaupunkiseudulla, mutta myös koko Suomessa.

"Lamput ja lämmittimet ovat parempia, samoin ilmastoinnit. Haju ei aina leviä enää pitkälle kerrostaloasuntojen rappukäytäviin", toteaa rikoskomisario Pentti Kangasniemi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Kotikasvatus paljastuukin usein jonkin muun jutun yhteydessä, kuten juhlien järjestyshäiriöiden tai asunnossa sattuneen vesivahingon takia.

"Kiinnijäämisen riski on oletettavasti pienempi, mikä ehkä houkutteleekin käyttäjiä tuottamaan kannabista itse", rikoskomisario Juha Tompuri Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta toteaa.

"Domestic cannabis in Denmark and Finland"-tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa tutkimushankkeen ”Domestic cannabis in Denmark and Finland”, johon kuuluu kyselytutkimus. Tutkimuksella kartoitetaan kannabiksen kotikasvatuksen laajuutta ja toiminnan ominaispiirteitä Suomessa ja Tanskassa. Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, missä Suomen ja Tanskan lisäksi ovat mukana Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Espanja, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.

Kyselytutkimus toteutetaan netissä ja se avataan vastaajille maanantaina 18.5.2009 osoitteessa www.thl.fi/kukka. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisina. Tulokset julkaistaan siten, että yksittäistä vastaajaa ei voi niistä tunnistaa.

Jotta Suomen tilanteesta saataisiin mahdollisimman edustava kuva, toivomme runsasta osallistumista tutkimukseen.

Pekka Hakkarainen
Osastojohtaja
Päihteet ja riippuvuus osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jussi Perälä
Hankkeen tutkija

Lisätietoja hankkeesta antaa tutkija Jussi Perälä (jussi.perala (at) thl.fi, GSM 040-4840988)

Suomen pankin ex-pääjohtaja: Vanhuksille kannabista kipuun, Ministerin näkemys: "Ei ihmelääke"

Suomen pankin ex-pääjohtaja: Vanhuksille kannabista kipuun

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905069535676_uu.shtml

Tunnettu suomalainen talousvaikuttaja Sirkka Hämäläinen kertoo
Helsingin Sanomille haluavansa vanhana kipuun kannabista.

Lehden mukaan Hämäläinen kummasteli taannoin Radio Suomen Taustapeili-ohjelmassa, miksi Suomessa vanhukset kaadetaan sänkyyn morfiinilla tai rauhoittavilla lääkkeillä, mutta lääkekannabis tuomitaan jyrkästi.

- Kyllä minä ainakin vanhainkodissa ottaisin ennemmin kipulääkettä, jolla on miellyttäviä sivuvaikutuksia, hän sanoo Helsingin Sanomissa.

Perjantaina 70-vuotta täyttävä Hämäläinen nousi ensimmäisenä naisena Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi vuonna 1991. Hän toimi Suomen pankin pääjohtajana vuosina 1992-1998.

Hämäläinen on työskennellyt myös muun muassa valtiovarainministeriössä ja Euroopan keskuspankissa. Vielä eläkkeelläkin hän on Koneen, Sanoman ja ruotsalaisen Investorin hallituksen jäsen sekä Kansallisoopperan Säätiön hallituksen puheenjohtaja. Hänestä kuitenkin tuntuu, että Suomessa iäkkäämpiä ihmisiä ei kuunnella tarpeeksi.

- Monissa maissa kokeneita henkilöitä kuullaan aina 90-vuotiaaksi - sordiinolla tietenkin. Suomessa suhtautuminen on hankalaa. Minusta historiallinen perspektiivi olisi erinomaisille nykyjohtajillekin tarpeen. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan. Eikä kuplia, Hämäläinen sanoo Helsingin Sanomissa.

 
IL

Ministerin näkemys kannabishoidoista: ”Ei ihmelääke”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59172-ministerin-nakemys-kannabishoidoista-%E2%80%9Dei-ihmelaake%E2%80%9D

Lääkekannabis nousi jälleen tänään esille, kun Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen otti kantaa lääkekannabiksen puolesta. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) sanoo Uudelle Suomelle, ettei kannabista olla laillistamassa.

Lääkekannabis on kuitenkin erityislupavalmiste, jota voidaan määrätä suomalaisillekin potilaille. Suomessa Lääkelaitos myönsi luvan ensimmäisen kerran syksyllä 2006 turkulaiselle liikenneonnettomuuden uhrille.

- Lääkekannabista voidaan määrätä ainoastaan erityistapauksissa, kun kaikki muut keinot on kokeiltu. Tällaisia ovat esimerkiksi krooninen hermokipu. Myös joissain MS-tautitapauksissa lääkekannabiksesta on ollut etuja, Risikko sanoo.

Risikko ei kiellä, etteikö erityislupien määrä voisi kasvaa.

- Jos ainoa lääke johonkin ongelmaan on lääkekannabis ja nämä ongelmat lisääntyvät, niin kyllä niiden määrä tietenkin lisääntyisi. Mutta ei näitä erityislupia syyttä suotta anneta, Risikko painottaa ja toteaa, ettei kannabis ole mikään ihmelääke.

Samaa mieltä on myös lääkintöneuvos Terhi Hermanson. Syöpäosastolla lääkärinäkin toiminut Hermanson pitää lääkekannabista ”paljona meluna tyhjästä”.

- Jos kannabis todella olisi tehokas lääke, niin kyllä joku firma olisi kehittänyt siitä myyntiluvallisen lääkkeen, Hermanson toteaa.

Näin on tehty esimerkiksi opiaateista, joista valmistettuja lääkkeitä Suomessakin on käytetty jo pitkään.

- Morfiini on osoittautunut täysin lyömättömäksi lääkkeeksi esimerkiksi monen syöpäpotilaan kohdalla. Voisi jopa sanoa, että se on ollut heidän viimeisten aikojen elämänlaadun pelastus, Hermanson kertoo.

70 vuotta täyttävä Sirkka Hämäläinen totesi lääkekannabiksesta Helsingin Sanomille ottavansa vanhainkodissa ”ennemmin kipulääkettä, jolla on miellyttäviä sivuvaikutuksia”.

- Sitä toivon minäkin, mutta toivoani en pane lääkekannabikseen, Hermanson toteaa.

Ossi Kurki-Suonio

 

Arkkiatri ei näe ongelmia lääkekannabiksen valvotussa käytössä

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/05/872834?MTV3-Juha

Arkkiatri Risto Pelkonen ei näe periaatteellisia ongelmia kannabiksen valvotussa lääkekäytössä kipupotilailla. Pelkonen kuitenkin painottaa, että lääkekannabiksen hyötyjä ja haittoja on tutkittava. Lisäksi on katsottava, kuinka tarpeellinen lääkekannabis on.

- Jos se on tarkkaan valvottua se hoito, ja on sellaisia tilanteita, joissa se on parempi kuin muut, niin mikäs siinä, arvioi Pelkonen.

- Siitä on viime aikoina tullut aika paljon tutkimuksia, että se on hyvä kipulääke, kertoo Pelkonen.

Lääkekannabis sallittu vain harvoille

Suomessa lääkekannabista käyttää tällä hetkellä laillisesti arviolta vain kymmenkunta potilasta.

Arkkiatrin mukaan lääkekannabista on Suomessa jarruteltu, koska on ajateltu, että kannabis sitä kautta leviäisi yleiseen käyttöön.

- Musta se vaara on ihan turha. Samalla tavallahan morfiinia käytetään kipulääkkeenä, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen.

Lääkekannabiskeskusteluun antoi uutta pontta se, että taloustutkija ja Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen mietti Radio Suomen Taustapeili-ohjelmassa, miksi vanhukset kaadetaan sänkyyn mm. morfiinilla, mutta lääkekannabis tuomitaan jyrkästi.

Kipuklinikan ylilääkäri kaipaa tutkimustietoa

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kipuklinikan vs. ylilääkärin Tarja Heiskasen mukaan saattaa olla, että kannabiksella on hyvä vaikutus esimerkiksi MS-tautiin liittyvissä kivuissa.

- Muiden kiputilojen osalta siitä on aika vähän tutkimusnäyttöä, ja osittain sellaista näyttöä, että se ei toimi, arvioi Heiskanen.

Heiskasen mukaan morfiinilla ja muilla opiaateilla on paljon haittavaikutuksia, mutta hyödyt ja haitat tunnetaan.

Heiskanen kertoo, että varsinkaan kannabiksen pitkäaikaishaittoja ei tiedetä kovinkaan hyvin.

- Meidän pitäisi osata löytää ne potilaat, jotka hyötyy, eivätkä saa haittavaikutuksia, sanoo Heiskanen.

 MTV3-Juha Kaija